Hollon saha oli Lempäälässä 1880-luvun lopussa[1] perustettu, kaikkien aikojen Suomen suurin sahalaitos. Hollonnokan niemellä, Kirkkojärven rannalla sijaitsevan sahan perustaja oli Antti Ahlström, joka toiminta muutettiin vuonna 1908 A. Ahlström Osakeyhtiöksi.

Saha käytti tehokkaasti hyväkseen alueen liikennemahdollisuuksia uittamalla puita Pyhäjärveltä, sekä Längelmävedeltä asti. Valmis sahatavara kuljetettiin yhtiön omaa kapearaiteista rataa pitkin valtion radan seisakkeelle, josta sen matka jatkui eteenpäin maailmalle. Sahalla toimi parhaimpina vuosina noin sata työntekijää ja heidän lapsiaan varten Lempäälään perustettiin Kuokkalan kansakoulu, sekä päiväkoti.

Vuosisadan alkuun osuneet huonot ulkomaan markkinat ja sahateollisuuden lama hiljensi myös Hollon sahan toimintaa. Ahlström siirsi samoihin aikoihin sahaustoimintaansa Itä-Suomeen ja luopui vuosina 1907-1916 Tampereen seudulla omistamistaan Niemen, Santalahden ja Hollon sahoista. Hollon saha lopetti toimintansa 1912 ja vuonna 1919 Lempäälän kunta osti Hollon maa-alueet ja saharakennukset. Entisestä sahan isännöitsijän talosta tehtiin lastenkoti mutta muut saharakennukset purettiin.[2]

Sahan kapearaiteinen rautatie

muokkaa

Sahan puukuljetuksia varten sahayhtiö rakensi vuonna 1898 750 mm raideleveydellä olevan kapearaiteisen rautatien, jota kutsuttiin nimellä Pässi-paana. Noin 1 km[3] pitkä rata kulki nykyisen kylätien (Nokkatie-Katepalintie) kohdalla Hollon sahalta Lempäälän rautatieaseman pohjoispuolelle. Sahan ja valtion ratojen yhtymäkohtaan perustettiin seisake, jonka nimeksi tuli myös Hollo. Rata oli toiminnassa vielä kesällä 1927. Veturina radalla oli ainakin Krauss 3717/1898, 0-4-0WT, joka siirtyi sahan toiminnan loputtua Varkauteen ja sieltä edelleen Jämsänkoskelle.[2]

Polttopaikan rata

muokkaa

Sahan jätteet poltettiin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Helvetti-nimisessä polttopaikassa. Paikalle johti sahalta kapearaiteinen rata, jota pitkin työmiehet työnsivät jätevaunuja. Pohjoisen puoleisessa päässä rata nousi useita metrejä polttopaikan päälle, jossa paloi ikuinen tuli. Mäkeä, jonka laidalla polttopaikka oli, kutsutaan tästä syystä nimellä Helvetinmäki.

Lähteet

muokkaa
  1. Saha perustettu vuosina 1887, 1888 tai 1890 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b Juha Raunio : Sahat teollisuuden pioneereina Lempäälässä, Lempäälän Joulu 1987, s. 18-19
  3. Lähteiden kirjalliset kuvaukset, Google Maps, Kotiseudun historiaa[vanhentunut linkki] Lempäälän Kunta, 1992

Aiheesta muualla

muokkaa