Avaa päävalikko

Ylä-Syvärin kenttärata oli suomalaisten jatkosodan aikana 19421944 Aunuksen Karjalaan rakentama 750 mm:n raideleveyksinen kapearaiteinen rautatie, joka oli tarkoitettu Syvärin yläjuoksun varrella olevien joukkojen huoltokuljetuksiin.

Radan pituus oli 71,6 kilometriä ja se alkoi Muurmannin radan varrella sijaitsevalta Pajusuon liikennepaikalta. Rata kulki itään Jyvenjoelle josta oli erillinen sivuraide Syvärin rantaan. Päärata jatkui Jyvenjoelta edelleen itään Vorubjevan kautta lähellä Äänisen rantaa ja Syväri-joen suuta olevaan Kallio-nimiseen paikkaan.

Radan rakentaminen oli hitaampaa ja vaikeampaa kuin oli laskettu: valmista rataa tuli vuorokaudessa vain noin 130 metriä; hinnaksi tuli noin miljoona silloista markkaa kilometriltä. Samoin kaluston suhteen oli ainaisia ongelmia.

Työtä hidastivat paitsi tulvien aiheuttamat ratapenkkarikot myös venäläisten partisaanien tuhotyöt.

Kenttärata valmistui 11. helmikuuta 1944, mutta sillä ehdittiin liikennöidä vain muutamia kuukausia ennen kuin suomalaiset joutuivat kesäkuussa 1944 vetäytymään alueelta. Viimeinen juna Ylä-Syvärin kenttäradalla kulki 20. kesäkuuta 1944.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Ylä-Syvärin kapearaiteinen rautatie: suomalaisten toisen maailmansodan aikana rakentaman kenttäradan historia, Eero-Eetu Saarinen, Museorautatieyhdistys 1979

Aiheesta muuallaMuokkaa