Lähijuna

Suomessa käytetty nimi paikallisjunasta

Lähijuna on Suomessa käytetty nimitys paikallisjunasta, joka liikennöi pääasiassa suurten kaupunkiseutujen sisällä tai välillä. Suomessa lähijunaliikennettä rautateitse harjoittaa VR. VR:n lähijunat koostuvat useimmin junayksiköistä Sm2, Sm4 tai Sm5, mutta ruuhkaliikenteessä käytetään myös veturivetoisia lähiliikennevaunuista koostuvia junia.

Sm4-lähijuna Keravan asemalla
Veturivetoinen Eil-juna Kouvolassa

LiikennöintiMuokkaa

Lähijunaliikennettä liikennöidään Suomessa kahdella kaupunkiseudulla:

  • Helsingin seudun lähijunaliikennettä liikennöidään rataosilla:
    • Helsinki–Pasila–Huopalahti–Leppävaara–Kirkkonummi–Siuntio
    • Helsinki–Pasila–(Myyrmäki)-Lentoasema
    • Helsinki-Pasila-(Tikkurila)-Lentoasema
    • Helsinki–Pasila–Tikkurila–Kerava–Riihimäki
    • Helsinki–Pasila–Tikkurila–Kerava–Lahti
    • Helsinki–Pasila–Tikkurila–Kerava–Lahti–Kouvola (edellisen jatkeena)
    • Helsinki-Pasila-Tikkurila-Riihimäki–Hämeenlinna–Tampere
    • Riihimäki–Lahti

HistoriaMuokkaa

Lähiliikenteen edeltäjänä toimivat höyry- ja dieselkalustolla liikennöidyt paikallisjunat vuodesta 1886, jolloin liikenne alkoi neljällä junaparilla Helsinki–Järvenpää-reitillä.

1960-luvun puolessavälissä Valtionrautatiet teki periaateratkaisun, jonka mukaan paikallisjunaliikenne lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun lähiliikennettä oli kannattamatonta ja se tulisi pääosin lakkauttaa. Lähijunaliikennettä alettiin karsia. Lakkautukset kohtasivat kovaa kritiikkiä, jonka seurauksena vuonna 1973 päätettiin, että VR sai valtion tukea kannattamattoman paikallisliikenteen ylläpitoon. Lopulta lähiliikenne lakkautettiin muualta kuin Helsingin seudulta.

Varsinaisesti lähiliikenne-termin käyttö alkoi vuonna 1969 sähköjunaliikenteen alkaessa. Vuoden 1975 reittikaaviossa otsikkona on "Rautateiden lähiliikenne".[1]

1960-luvun lopulla tehtiin myös päätökset pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kehittämistestä Saksan S-Bahn-järjestelmien, Espanjan Cercaniasin (Barcelonassa Rodalies), Kööpenhaminan S-Togin ja Tukholman Pendeltåg-järjestelmän kaltaiseksi nopean kaupunkiliikenteen sähköradaksi. Ensimmäinen modernisoitu ja sähköistettu rataosuus, Helsinki–Kirkkonummi valmistui 1969. 1980-luvun jälkeen Helsingin seudun lähiliikenne pysyi maan ainoana lähijunajärjestelmänä vuoteen 2017, jolloin Riihimäen ja Lahden välinen lähiliikenne aloitettiin. Tampereen seudulla lähiliikenne alkoi vuonna 2019.

KehitysmahdollisuudetMuokkaa

Turun ja Tampereen kaupunkiseuduilla on useaan otteeseen vaadittu paikallisjunaliikenteen palauttamista eri rataosille ja tehty tästä useita selvityksiä. Myös muutamilla muilla rataosilla on esitetty paikallisjunaliikenteen palauttamista tai sen kehittämistä.

YTV, Valtiovarainministeriö sekä paikallisjunaliikenteen kehittämistä vaatineet alueet ovat olleet tyytymättömiä VR Oy:n ostoliikenteen hintatasoon, jota ne pitävät suhteettoman korkeana verrattuna HKL:n metroliikenteeseen ja linja-autoliikenteeseen. Ratkaisuksi on esitetty paikallisjunaliikenteen kilpailuttamista.

Voidaan pitää todennäköistä, että lähivuosinamilloin? ainakin YTV-alueen paikallisliikenne sekä mahdollinen uusi paikallisjunaliikenne esimerkiksi Varsinais-Suomessa tai Pirkanmaalla toteutetaan kilpailutettuna. Todennäköisesti myös Suomessa otetaan tällöin käyttöön kevyttä moottorijunakalustoa ja duoraitiovaunuja.

LähteetMuokkaa

  1. Oksanen, Jarmo: VR:n sähköinen lähiliikenne 25 vuotta osa 1. Resiina, 31.3.1994, 26. vsk, nro 2/1994, s. 2-16. Helsinki: SRHS/MRY. ISSN 0356-0600. fi