Ravintola
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Suomen anniskeluosiota lukuun ottamatta lähteetöntä mutua. |
Ravintola on julkinen paikka, jossa tarjotaan ruokaa, juomaa tai useimmiten molempia.
.jpg)
Ravintola on joskus osa suurempaa kokonaisuutta, kuten hotellia. Matkoilla ruuan valmistaminen itse on usein rajoitetumpaa joskin ei täysin mahdotonta, tällöin syödään usein ravintolassa.
Eri tyyppisiä ravintoloitaMuokkaa
Ruokaravintola on ravintola, johon on tultu viihtymään ruokailun merkeissä. Ravintolaruuan lisäksi asiakkaat voivat nauttia musiikista ja rauhallisesta ympäristöstä ruokailun yhteydessä. Ruokaravintoloiden taso ja tarjolla olevien ruokien alkuperämaa ja tyyli vaihtelevat, jolloin puhutaan esimerkiksi kiinalaisesta ravintolasta, buffetravintolasta tai lounasravintolasta. Lounasravintolassa ei välttämättä ole alkoholitarjoilua.
Pikaruokala on ravintola, jossa tarjoilu keskittyy pikaruokaan ja virvoitusjuomiin, eikä niissä yleensä tarjoilla alkoholia. Pikaruokaravintoloilla on monia tunnettuja kansainvälisiä brändejä, kuten McDonald's, Burger King, KFC ja Subway. Myös grillikioskeja voidaan pitää pikaruokaravintoloina. Pikaruokaravintoloista voi yleensä myös hakea ruokaa mukaan (take away), joskus myös autokaistan kautta.
Kellariravintola on katutason alapuolelle tai kellariin rakennettu ravintola, jossa seinät on usein rakennettu punaisista tiilistä ja katto voi olla holvin muotoinen. Kellariravintolat ovat usein persoonallisia, suuriin ketjuihin kuulumattomia ravintoloita, joilla on yksilöllinen pysyvä sisustuksensa.
Teatteriravintola on ravintola, joka tarjoaa asiakkailleen ruokaravintolan puitteissa mahdollisuuden nauttia samanaikaisesti laulu-, näytelmä- ja muista viihde-esityksistä.
Tanssiravintola on ravintola, joka muistuttaa enemmän yökerhoa kuin varsinaista ruokaravintolaa. Tarjolla on virvokkeita ja alkoholijuomia sekä tanssilattia asiakkaille. Ruokatarjoilu vaihtelee ravintoloittain.
Baari on pienehkö ravintola tai osa ruokaravintolaa, jossa on usein kahvilapalveluita ja alkoholitarjoilua. Hotellien auloissa olevia kahvila/ravintoloita ja huoltoasemilla olevia kahviloita kutsutaan myös baareiksi. Ruokaravintolan baarissa odotetaan pöytiin pääsyä.
Pub on pieni ravintola, jossa tarjoilu keskittyy oluisiin ja muihin alkoholijuomiin. Ruokaa on harvoin tarjolla.
Yökerho tai klubi on läheinen sukulainen tanssiravintolalle. Nimensä mukaisesti yöaikana ravinnon sijaan tarjoilu painottuu viihteeseen sekä virvokkeisiin ja alkoholijuomiin. Joissakin yökerhoissa on tarjolla yksinkertaisia ruoka-annoksia. Yökerhot avautuvat usein myöhään illalla tai yöllä ja ovat avoinna klo 04:00:ään.
Yksityisklubi on ravintola, jonka asiakaskunta on rajattu. Rajoittavana tekijänä voi olla esimerkiksi kallis jäsenkortti, joka myönnetään vain halutuille henkilöille.
Anniskeluravintola on ravintola tai baari, jossa saa myydä alkoholipitoisia juomia. Ravintolaa pitävä yritys on tällöin saanut alkoholin anniskeluoikeudet kyseiseen tilaan. Suomessa aiemmin, muun muassa kieltolain aikana, ravintoloissa ei välttämättä ollut anniskeluoikeuksia, mutta nykyään lähes kaikki ravintolat lounas- ja pikaruokaravintoloita lukuun ottamatta mielletään alkoholijuomien anniskelupaikaksi. Ulkomailla ravintola-anniskelun luvanvaraisuus vaihtelee kunkin maan laisäädännön mukaan.
Ravintola kokoontumispaikkanaMuokkaa
Yksittäiset ihmiset ja ryhmät käyttävät ravintoloita kokoontumispaikkoina, ja myös vähemmistöryhmät löytäneet toisensa tietyistä ravintoloista. Nuorille aikuisille yökerhot ovat paikka, jossa voi tavata toisia ikäisiään, samoin kuin musiikkisuunnan perusteella ihmiset kokoontuvat nauttimaan musiikin tai muun viihteen parissa. Alakulttuurit ovat myös eriyttäneet ravintola-käsitteen siten, että voidaan puhua rock-ravintoloista tai tiettyjen vähemmistöjen tarpeita täyttävistä yökerhoista.
Ravintola-anniskelu SuomessaMuokkaa
Alkoholitarjoilua eli anniskelua ja sen mainontaa ohjaa alkoholilaki ja se on luvanvaraista. Luvan myöntää aluehallintoviranomainen, aiemmin lupia myönsivät lääninhallitus sekä sosiaali- ja terveysministeriö.[1]. Jokaisella anniskeluravintolalla pitää olla nk. vastaava hoitaja, joka täyttää lupaviranomaisen asettamat kelpoisuusehdot.
Alkoholilaki jakaa alkoholitarjoilun kolmeen luokkaan (suluissa puhekielen ilmaisut):[2]
- Käymisteitse valmistetut enintään 4,7% etyylialkoholia sisältävät juomat (keskiolut-lupa, C)
- Miedot, enintään 22% etyylialkoholia (väkevät viinit, B)
- Enintään 80% etyylialkoholia (A-lupa)
Lisäksi ravintolatoimintaan tarvitaan mm. terveysviranomaisen (yleensä kunnan tai kaupungin ympäristökeskuksen) lupa: tilan, jossa toimintaa harjoitetaan, pitää olla hyväksytty elintarvikehuoneistoksi. [3]
Alkoholijuomaa saa lain mukaan anniskella asiakkaille (vuoden 2018 maaliskuuhun saakka) vain yhden annoksen kerrallaan, paitsi ruokailun yhteydessä, sekä seurueelle pulloittain tai myyntipakkauksittain. Alkoholijuomien anniskelu alle 18-vuotiaalle tai päihtyneelle on kielletty. Alaikäisten oleskelua anniskeluravintolassa laki ei kiellä, mutta anniskeluravintola saa vapaasti asettaa ikärajan sinne pääsyyn. Päihtynyttä ei saa päästää anniskelupaikkaan. Omien alkoholijuomien nauttiminen anniskelupaikassa on kielletty, samoin anniskellun alkoholijuoman vieminen pois anniskelualueelta (vuoden 2018 maaliskuuhun saakka). Anniskelupaikassa tulee aina olla riittävä valikoima mietoja alkoholijuomia sekä kohtuuhintaisia alkoholittomia juomia.[2]
Vuoden 2018 maaliskuussa astuu voimaan uusi alkoholilaki, jossa väljennetään alkoholijuomien anniskelumääräyksiä siten että voi esimerkiksi tilata juomansa tuplana ja voi viedä pöytään myös toisten asiakkaiden juomat. Ravintoloiden A- ja B-oikeudet myös poistuvat ja ravintolat saavat itse päättää juomavalikoimistaan. Samoin ravintoloiden aukioloajat vapautetaan kokonaan, mutta tarjoilua niissä saa olla vain 04:ään saakka. Ravintoloille tulee myös alkoholijuomien ulosmyyntioikeus ja happy hour:eita saa jälleen mainostaa vapaasti ravintoloiden ulkopuolella. Festivaalien ravintoloiden anniskelualueiden aitaukset myös poistuvat ja 16-vuotiaalla on oikeus anniskella alkoholijuomia vuorovastaavan valvonnan alaisena.[4]
Aiemmin alkoholijuomia sai anniskella ravintoloissa vain ruoan kanssa, mikä saattoi käytännössä tarkoittaa voileipää.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Valvira, Anniskelu
- ↑ a b Finlex, Alkoholilaki
- ↑ Larnemaa, A: "Ravintolakaupan sidosryhmät. Haaga Instituutti 1997" Haaga Instituutti, 1997.
- ↑ Näin alkoholilaki muuttuu: Pian voi tilata tuplaviskin, Alko auki pidempään, festareilla ei tarvita kalja-aitauksia... Ilta-Sanomat. 15.12.2017. Viitattu 15.12.2017.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Anniskeluravintolat Suomessa vuoden 1977 lopussa (PDF), Alkoholipolitiikka-lehden 1/1978 liite