Kallenaution kestikievari
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Kallenaution kestikievari on Pirkanmaalla Juupajoen Hyytiälässä kantatie 66:n varrella sijaitseva kestikievarimuseo. Kallenaution rakennukset on sijoitettu perinteisen umpipihan muotoon ja ne sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan. Osa rakennuksista on peräisin 1700-luvulta, mutta kestikievarin nykyinen ulkoasu on pääosin muotoutunut 1800-luvulla. Kallenaution kestikievarin tilalla oli peltopinta-alaa 12 tynnyrinalaa, ja niityt tuottivat 30 heinäkuormaa vuosittain.
| Kallenaution kestikievari | |
|---|---|
 Kallenaution rakennuksia vuonna 2011. |
|
| Tyyppi | Erikoismuseo |
| Sijainti | Kallenautiontie 327, Juupajoki |
| Perustettu | 1958 |
| Ylläpitäjä | Juupajoki-seura |
| Kotisivut | kallenautio.com |
| Koordinaatit | |
 Kallenaution kestikievari |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Rakennukset muokkaa
Päärakennuksena oli 1800-luvulla kahdeksankymmenen neliömetrin laajuinen pirtti, jossa keskellä oli eteinen ja toisessa päässä kaksi kammaria. Pirtissä oli leivinuuni ja liesi. Toinen kammareista oli varattu kievarissa yöpyvien matkustajien käyttöön.
Pihan toisella puolella on pakaritupa, jonka yhteydessä oli myös hollitupa.
Ratasliiteri oli rakennettu 1778. Alueella oli aittarivi luhtineen. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluivat sauna, talli, paja, riihi, latoja ja pienempiä rakennuksia. Rakennuksissa oli tuohikattoja, lautakattoja ja malkakattoja.
Historia muokkaa
Kallenautiossa oli 1600-luvulla talo, joka autioitui. Sen asutti uudelleen Matti Yrjänänpoika 1757. Kallenaution kestikievarin pito aloitettiin 1778 ja kievari jatkoi toimintaansa vuoteen 1881. Aloite kestikievarin perustamiseksi tuli ruoveteläisiltä, joille oli tullut ylivoimaiseksi pitää yllä vilkastuneen liikenteen hollikyytejä. Kallenaution uudistalolla oli velvoite ylläpitää kahta hevosta. Sen aputiloina toimivat Aituan ja Hyytiälän uudistalot. Kallenaution kestikievarin liikenteen liittymäkohdat olivat Tapion kestikievari Ruovedellä ja Oriveden kestikievari Orivedellä. Edelliseen oli matkaa 1 3/4 peninkulmaa ja jälkimmäiseen 1/8. Juho Pietarinpoika otti vastatakseen kyydityksistä myös muiden talojen puolesta 1796–1806 saaden jokaiselta talolta kolme kappaa rukiita ja neljä leiviskää heiniä. Sen jälkeen palasi yleinen hollikyytivelvollisuus alueen taloille. Herman Kustaa osti Kallenaution 1865 perintötilaksi ja 1881 kestikievari siirtyi Aituan taloon.
Kallenautiossa alettiin pitää majataloa uudelleen 1920–1928. Kallenaution rakennuksista tehtiin kievarimuseo vuonna 1958. Kievarin rakennusten säilymiseen ja museon perustamiseen vaikutti erityisesti kirjailija ja taiteilija Heikki Asunta.
Vuonna 1955 Liisa, Pentti ja Seppo Teittinen luovuttivat Kallenaution kestikievarin rakennukset ja 50 aaria maata 1954 perustetulle Juupajoki-seuralle. Kantatie 66:n suunniteltu linjaus uhkasi Kallenaution kestikievaria, minkä vuoksi tien linjauksen muutosta kannattivat muun muassa Heikki Asunta ja Kustaa Vilkuna. Niilo Valonen laati Kallenaution kestikievarille korjaussuunnitelman, ja kunnostuksen lisäksi sinne lahjoitettiin myös kotiseutumuseoon sopivaa esineistöä.
Kantatie 66:n varrella jonkin matkan päässä Kallenaution kestikievarilta on Ruoveden puolella Ryövärinkuopan luonnonsuojelualue.
Kulttuuriympäristö muokkaa
Kallenaution kestikievari on yksi Museoviraston määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristoistä.[1]
Lähteet muokkaa
- Kallenaution kievari: Historia Arkistoitu 24.11.2016. Viitattu 8.1.2020.
- Kolmen mielenkiintoisen museon kunta (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet muokkaa
- ↑ Kallenaution kestikievari Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.