Kappeli (ravintola)
Ravintola Kappeli eli Esplanadikappeli on Helsingin Esplanadin puiston itäpäässä toimiva ravintola, joka avattiin vuonna 1867. Ravintola oli tunnettu runoilijoiden, kirjailijoiden ja taiteilijoiden kantapaikkana erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Elokuussa 2020 rakennus siirtyi Helsingin kaupungilta HOK-Elannon omistukseen, joka nykyisin myös pitää ravintolaa.[2][3][4]
| Kappeli | |
|---|---|
 |
|
| Osoite |
Eteläesplanadi 1 00130 Helsinki |
| Sijainti | Kaartinkaupunki |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1867 |
| Suunnittelija | Hampus Dalström |
| Omistaja | HOK-Elanto |
| Kerrosluku | 1[1] |
| Kerrosala | 1127 m2[1] |
 |
|
Historiaa muokkaa
Ravintolan historia alkoi sokerileipuri Johan Daniel Jerngrenin vuonna 1840 Esplanadille rakentamasta puisesta leivoksien ja limonadin myyntikojusta. Koju muistutti ulkoasultaan kirkkoa tai kappelia, ja niinpä sitä alettiin kutsua Kappeliksi. Jo ennen Jerngrenin myyntikojua paikalla oli sijainnut paimenpojan pitämä koju, josta myytiin maitoa. Kappeli-nimitys saattoi olla peräisin jo siltä ajalta, sillä paimen on latinaksi pastor, ja tällä perusteella myös myyntikojua voitiin alkaa kutsua kappeliksi. Jerngrenin rakentaman myyntikojun ränsistyttyä ajan myötä huonoon kuntoon sen tilalle rakennettiin uusi arkkitehti Hampus Dalströmin suunnittelema ravintola, joka avattiin 4. kesäkuuta 1867. Myyntikojun kutsumanimi periytyi tälle uudelle ravintolalle.[2][3]
Kultakausi Wolontiksen aikana muokkaa
Vuonna 1883 ravintolan vuokraajaksi tuli liettualaissyntyinen ravintoloitsija Josef Wolontis, joka piti ravintolaa vuoteen 1904 saakka. Wolontis hankki Kappeliin oluen jäähdytyskoneen, ja niinpä ravintolasta alkoi saada kesäaikana aina kylmää olutta. Ravintolan eteen rakennettiin vuonna 1887 simpukanmuotoinen soittolava, jolla esiintyi kapellimestari Aleksei Apostolin johtama sotilassoittokunta yli 20 vuoden ajan. Wolontiksen aikana ravintolan väliaikaiset, vuonna 1867 ja 1881 rakennetut puupaviljongit korvattiin vuonna 1891 rakennetuilla lasi- ja rautarakenteisilla paviljongeilla, jotka suunnitteli arkkitehti Bruno F. Granholm. Ravintola keittiö- ja varastotilat siirrettiin samalla kallioon louhittuun kellariin, jossa ne toimivat vuoteen 1931 saakka.[5] Ravintola Kappelista tuli 1800-luvun lopulla taiteilijoiden suosima kantapaikka, ja ravintolan vieraisiin kuuluivat muun muassa runoilija Eino Leino, kirjailija Juhani Aho, taiteilija Akseli Gallen-Kallela ja säveltäjät Jean Sibelius ja Oskar Merikanto.[2]
Seinämaalaukset muokkaa
Ravintoloitsija Onni Wetterhoffin kaudella 1877–1879 ravintolassa talvisaikaan sunnuntaiaamiaisella käyneet taiteilijat alkoivat koristaa kiitokseksi ravintolan seiniä teoksillaan. Albert Edelfelt maalasi oluen keksijänä tunnetun Gambrinuksen kuvan ravintolan keittiön pyöreään seinämedaljonkiin, ja Oskar Kleineh maalasi keittiön seinälle kuvan Rouenin kadusta. Ravintolan baarissa on Hjalmar Munsterhjelmin maalaus Merimaisema, ja Kappelin kellarin seinällä olevan suurikokoisen Helsinki-panoraaman on maalannut tiettävästi koristemaalari Henrik Erland Salonen.[2][3]
Myöhemmät vaiheet nykypäivään saakka muokkaa
Ravintola Kappeli muutettiin vuonna 1916 kesäravintolaksi, eikä sitä enää pidetty auki talvisin. Ravintolaa silloin pitänyt ravintoloitsija Lundbom uudisti kuitenkin soittolavan sekä ravintolan keittiön, ja tämän jälkeen ravintola oli tunnettu tarjoamastaan hyvästä ruoasta. Ravintolarakennus pääsi kuitenkin vuosien mittaan rappeutumaan kosteuden ja kylmyyden vuoksi, koska ravintola oli suljettuna talvisin. Vuonna 1939 ravintolan Eteläesplanadin puoleista julkisivua pidennettiin sekä itä- että länsipäästä, ja samalla rakennettiin ravintolan nykyinen musiikkipaviljonki, jonka suunnitteli arkkitehti Valter Jung. Samana vuonna järjestetyn kilpailun ravintolan suihkulähdeveistoksista voitti kuvanveistäjä Viktor Jansson.[5] Osuusliike Elanto tuli ravintolan vuokraajaksi vuonna 1976, ja tämän jälkeen ravintola remontoitiin uudelleen ympärivuotiseen käyttöön. 1980-luvulla Kappeli oli yksi harvoista Helsingin ravintoloista, jotka olivat auki aina neljään saakka aamulla. Ravintola Kappelia on viimeksi uudistettu vuonna 2011.[2][3]
Elokuussa 2020 HOK-Elanto osti ravintolan 20 miljoonalla eurolla. Rakennus vaatii peruskorjauksen, jonka kustannusarvio on useita miljoonia euroja.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Helsingin karttapalvelu (Rakennuksen 103055949E tiedot) Helsingin kaupunki. Viitattu 25.8.2020.
- ↑ a b c d e Ravintola Kappelin historiaa
- ↑ a b c d Kappeli : historiaa, laatua, kuhinaa
- ↑ a b HOK-Elanto osti Kappelin sttinfo.fi. 25.8.2020. Viitattu 25.8.2020.
- ↑ a b Helsingin kaupungnmuseo : Esplanadin Kappeli; Eteläesplanadi 1; Helsinki (Finna) (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kappeli (ravintola) Wikimedia Commonsissa
- Ravintola Kappelin sivusto
- Satavuotias Esplanaadikappeli on elänyt "röttelö"- ja nousukausia. Kun Kappeli oli kummallinen koju, josta myytiin limonaadia ja appelsiineja ja kun sen ruokahöyryt häiritsivät kenraalikuvernööri Seyniä, Helsingin Sanomat, 11.07.1937, nro 182, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Romanttinen vasikkahaka, Suomen Kuvalehti, 24.07.1937, nro 30, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot