Avaa päävalikko
Esplanadin puistoa Ruotsalaisen teatterin suunnasta kuvattuna kesäkuussa 2005.
Esplanadin puistoa talvella.

Esplanadin puisto (ruots. Esplanadparken) on kapea viheralue Helsingin ydinkeskustassa, Etelä- ja Pohjoisesplanadi-nimisten katujen välissä. Puisto esiintyy ensimmäisen kerran asemakaavassa vuonna 1812. Puisto on suosittu kävelypaikka. Usein puistossa on myös katusoittoesityksiä.

Sana esplanadi tarkoittaa puistokatua, jossa puisto sijaitsee ajoratojen keskellä. Muita esplanadityyppisiä puistokatuja Helsingissä ovat mm. Munkkiniemen puistotie, Mechelininkatu sekä Etu- ja Taka-Töölöä erottava Hesperian esplanadi.

Puhekielinen nimi on nykyään Espa, aiemmin Espis.

Sen enempää Pohjois- kuin Eteläesplanadillakaan ei juuri ole asuntoja. Vuoden 1970 Helsingin Sanomien jutussa löydettiin kahdeksan taloutta, joiden osoitteena on Esplanadi, heistäkin monet talonmiehiä[1]. Vuonna 2015 asukkaita oli enää neljä[2].

Puiston osatMuokkaa

Esplanadin puisto ulottuu Erottajalta Kauppatorin länsipäähän, mutta Pohjoisesplanadi-katu jatkuu vielä Kauppatorin reunaa pitkin ja presidentinlinnan ohi Katajanokan kanavalle saakka.

Pohjois-eteläsuuntaiset kadut katkovat Esplanadin puiston kolmeen osaan, joille on annettu omat nimet. Mannerheimintien ja Korkeavuorenkadun välinen osa on Teatteriesplanadi, joka on saanut nimensä puiston päässä sijaitsevasta Ruotsalaisesta Teatterista.

Korkeavuorenkadun ja Fabianinkadun välinen osuus on Runebergin esplanadi.

Puiston itäisin osa Fabianinkadulta Unioninkadulle on Kappeliesplanadi. Se on saanut nimensä ravintola Kappelista, joka on sijainnut puistossa vuodesta 1867. Kappelia vastapäätä on esiintymislava, joka tunnetaan nimellä Espan lava. Siellä järjestetään kesäisin ilmaisia yleisökonsertteja.[3]

Esplanadin puiston ja Kauppatorin julkinen taideMuokkaa

Esplanadin puiston, sen lähistön ja Kauppatorin julkiset taideteokset lännestä itään.

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa
 
Gunnar Finne, Kalat, 1949, Eteläesplanadi 22 Viktor Jansson, Merenneito, 1941, Eteläesplanadi 22 Lauri Leppänen, Eino Leino, 1953, Teatteriesplanadi Gunnar Finne, Taru ja Totuus / Topeliuksen muistomerkki, 1932, Teatteriesplandi Walter Runeberg, Johan Ludvig Runebergin muistomerkki, 1885, Runeberginesplanadi Viktor Jansson, Hei vaan/Ilmaiskyyti, 1940, Kappeliesplanadi Viktor Jansson, Leikki II/Aallottaria, 1940, Kappeliesplanadi Ville Vallgren, Havis Amanda, 1908 Carl Ludwig Engel, Keisarinnankivi, 1835
60.1669°N, 24.9448°E 60.1666°N, 24.9448°E 60.1676°N, 24.9454°E 60.1675°N, 24.9448°E 60.1675°N, 24.9476°E 60.1677°N, 24.95°E 60.1677°N, 24.9506°E 60.1676°N, 24.9513°E 60.1677°N, 24.9544°E

LiikenneMuokkaa

Pohjoisesplanadia on ehdotettu kävelykaduksi siten, että autokaista varataan kahviloille, ravintoloille ja pyöräilijöille.[4] Eteläesplanadin nopeus voitaisiin laskea 20 km tunnissa, jolloin automelu ja kaupunkiajojen äänet vähenisivät.

Esplanadin tienoille on 40–50 metrin syvyyteen rakennettu kymmenien miljoonien litrojen vetoinen maanalainen vesiallas, joka toimii tulevaisuudessa kylmän veden varastona kaukojäähdytystä varten[5].

Katso myösMuokkaa

Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

LähteetMuokkaa

  1. Kallio, Marjaliisa: Helsingin Espalla asuu vielä kahdeksan perhettä. Helsingin Sanomat, 20.12.1970, s. 17. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  2. Murto, Roosa: Helsingin Esplanadilla asuu vuonna 2015 yhä neljä ihmistä Helsingin Sanomat. 6.9.2015. Viitattu 26.2.2019. (Tilaajille.)
  3. Espan lava espanlava.fi. Viitattu 6.3.2013.
  4. HS 23.6.2010 C7
  5. Samuli Laita: Mystisen luolan vesi viilentää kesällä Helsinkiä Helsingin Sanomat. 17.1.2009. Viitattu 23.3.2010.

Aiheesta muuallaMuokkaa