Gunnar Finne
Johan Gunnar Finne (4. huhtikuuta 1886 Hollola – 17. syyskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.[1] Hänen tunnetuimpana teoksenaan pidetään Helsingissä sijaitsevaa Zacharias Topeliuksen muistomerkkiä Taru ja totuus.
| Gunnar Finne | |
|---|---|
 Gunnar Finne vuonna 1939. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Johan Gunnar Finne |
| Syntynyt | 4. huhtikuuta 1886 Hollola |
| Kuollut | 17. syyskuuta 1952 (66 vuotta) Helsinki |
| Taiteilija | |
| Kuuluisimpia töitä |
Taru ja Totuus Itsenäisyyden leijona |
| Palkinnot | |
|
Pro Finlandia (1951) |
|
Finne syntyi hollolalaiseen maanviljelijäperheeseen. Hän opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa 1905–1906, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1907, Taideteollisuuskeskuskoulussa 1907–1909 sekä Wienin taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1909–1910.[2] Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa näytteillä vuonna 1916. Finne toimi opettajana Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1912–1927[1] sekä Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1934.
Vuonna 1931 valmistuneeseen Eduskuntataloon Finne suunnitteli useita veistosreliefejä ja piirsi julkisivun pylväskapiteelit.
Gunnar Finnelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1951. Hänen veljensä oli sisällissodan aikaisten kenttäoikeuksien organisoijana tunnetuksi tullut insinööri Gustaf Adolf Finne.
TeoksiaMuokkaa
- Alfred Kordelinin hautakappelin julkisivureliefit, Rauma (1921)
- G. A. Petreliuksen suihkukaivo, Turku (1924)
- Itsenäisyyden leijona, Viipuri (1927)
- Taru ja totuus, Zacharias Topeliuksen muistomerkki, Helsinki (1929–1932)
- Hollolan sankaripatsas (1941)
- Karkkilan sankaripatsas (1948)
- Jyväskylän sankaripatsas, "Uhriliekki" (1922)
Kuvia julkisista teoksistaMuokkaa
Kordelinin kappelin pääoven korkokuvat: reliefinauha, viiniköynnös, surevat enkelit ja polvistunut elonleikkaaja, 1921, Rauma.
Pellingin retken muistomerkki, 1921, Helsinki, Yhdessä Armas Lidgrenin kanssa.
G. A. Petreliuksen suihkukaivo, 1924, Turku.
Osuustoiminta, 1928, Helsinki.
Taru ja totuus, 1932, Helsinki.
Pyhä Yrjänä ja lohikäärme, 1932, palj. 1962, Helsinki.
Säästäväisyys, 1934, Hyvinkää.
Elämän nektaria, 1938, Helsinki.
Habsburg-hoyrylaivan muistomerkki, 1939, Helsinki.
Sairaanhoito, 1939, Helsinki.
Hevoset, 1940, Helsinki.
Hollolan sankaripatsas, 1941.
Säästäjä, 1942, Helsinki.
Kansan hyväksi, 1942, Tampere.
Kalat, 1949, Helsinki.
Leijonareliefi (vasen), 1952, Jyväskylä.
Suojelusenkeli, 1954, Outokumpu.
Katso myösMuokkaa
- Elna Kiljander, puoliso
- Jalmari Finne, pikkuserkku
LähteetMuokkaa
- Tampereen nykytaiteen museo.
- Karkkilan muistomerkit.
- Suomen sotamuistomerkit Tammenlehvän Perinneliitto.[vanhentunut linkki]
- Jyväskylän seurakunta.
ViitteetMuokkaa
- ↑ a b Laati, Iisakki – Havu, Ilmari – Blomstedt, Yrjö – Poijärvi Lauri: Kuka kukin oli 1900–1961: Henkilötietoja 1900-luvulla kuolleista julkisuuden suomalaisista. Otava, 1961.
- ↑ Pajastie, Eija: ”Suomalaisia kuvanveistäjiä”, Mitä Missä Milloin 1951, s. 292. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Ahtola-Moorhouse, Leena: Finne, Gunnar (1886–1952). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 19.7.2016. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.