Grillikioski

Grillikioski (puhek. grilli, nakkikioski, snagari ja snägäri) on kioski, jossa myydään valmistettua pikaruokaa. Grillikioskeja sijaitsee usein kaupunkien, kaupunginosien ja kuntien keskustoissa sekä paikoin maanteiden varsilla. Ne ovat useimmiten yksityisomisteisia, omalla konseptillaan ja nimellään toimivia, vastakohtana hampurilaisravintoloissa ja pizzerioissa yleisemmälle ravintolaketju- tai franchising-toiminnalle.

Helsinkiläinen tyyppikioski grillinä Malmin kaupunginosassa.

Kioskimyyntiä on edeltänyt kärryistä tapahtuva myynti. Perinteisen kioskin juridisessa määrittelyssä keskeistä on aiemmin ollut luukusta tapahtuva myynti. Suomessa nakkikioskit alkoivat kehittyä 1930-luvulla.[1]

Tavanomaisia grillikioskeissa myytäviä tuotteita ovat hampurilaiset, lihapiirakat, nakkisämpylät, grillimakkarat, porilaiset ja erilaiset ruoka-annokset, kuten makkaraperunat tai lihapullat muusilla lisukkeineen. Grillikioskeilla on myös usein omia erikoisuuksiaan ja nimikkoannoksia, kuten paikkakunnan tai esimerkiksi sijaintiin liittyvän teeman mukaan nimettyjä tuotteita tai muita paikallisesti suosittuja annosvaihtoehtoja. Näihin kuuluvat muun muassa lihamuki Lahdessa ja vety ja atomi Lappeenrannassa.

Helsingissä katukuvaan sijoitettujen grillikioskien ulkonäkö on tarkkaan säädetty [2][vanhentunut linkki], käytössä on tyyppikioskeja eri aikakausilta. Uusinta mallia edustaa kioskimalli, joka muodostuu kahdesta sisäkkäisestä kuutiosta joista yksi on lasinen ja toinen verhoiltu kiiltävällä teräslevyllä. Edelliset kioskit olivat kuutionmuotoisia lujitemuovikoppeja ja niitä vanhemmat lasi-ikkunoin varustettuja kojuja.

Harri Ahola valokuvasi Helsingin nakkikioskeja 1970-luvulla Taideteollisen korkeakoulun opiskeluprojektissaan.[1]

KuvagalleriaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Heikkinen, Seppo: Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa yle.fi. 19.3.2015, 21.5.2019. Yle. Viitattu 21.2.2021.
  • Hänninen, Pekka: Nakkitehtuuria. (nakkikioskien arkkitehtuuri) Arkkitehti, 2005, 102. vsk, nro 1, s. 76-77.
  • Liukkonen, Johanna: 90-vuotias grilliyrittäjä: Ikä on vain numero. Apu, 20.3.2017. Artikkelin verkkoversio.
  • Mäkinen, Anne: Kioski, kipari, kiska, snagari : Helsingin kioskeja 1800- ja 1900-luvulla. Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo, 2003. ISBN 952-473-045-6.
  • Uljas, Raija: Yökulkijan ystävä voi pettää. (Nakkikioskit ja niissä myytävän pikaruoan laatu) Kuluttaja, 2000, 34. vsk, nro 1, s. 18-19.

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Grillikioski.