Avaa päävalikko

Rautatieliikenne

maaliikenteen kiskoilla kulkeva muoto, joka on suunniteltu kuljettamaan junilla matkustajia ja rahtia

YleistäMuokkaa

Rautatieliikenteessä rautatie tarkoittaa raideliikenneväylää kaikkine varusteineen (sähköistys, opastimet, turvalaitteet). Junien käyttämä kulkuväylä eli raide koostuu kahdesta rinnakkaisesta kiskosta, jotka on nykyisin valssattu teräksestä. Kiskoja tukee puinen tai betoninen ratapölkkyrakenne, joka pitää raiteet tarkalleen oikealla etäisyydellä toisistaan. Raide tuetaan lujasti ratapenkereeseen, joka on yleensä tehty karkeasta sepelistä, mutta myös hienoa sepeliä tai soraa voidaan käyttää.lähde? Viime vuosina betoniset ratapölkyt ovat korvanneet monissa maissa puiset ratapölkyt varsinkin nopeille junille suunnitelluilla rataosuuksilla johtuen betonisten ratapölkkyjen paremmista kiskontuentaominaisuuksista.

Rautatieliikenne on yksi energiatehokkaimmista tavoista siirtää mekaanisesti tavaraa maalla. Rautatie tarjoaa erittäin tasaisen ja kovan pinnan, jolla junan pyöräkerrat voivat rullata erittäin pienellä kitkalla. Tämä on matkustajille mukavampaakenen mukaan? ja säästää energiaa. Junat ovat myös kapeitaselvennä ja mataliaselvennä sekä pitkiäselvennä jolloin ilmanvastus on alhainen. Kaiken kaikkiaan sopivien olosuhteiden vallitessa juna tarvitsee 50–70 % vähemmän energiaa kuljettaakseen tietyn määrän rahtia (tai tietyn määrän matkustajia) kuin tiellä;lähde? Ratapölkkyjen avulla raiteet jakavat junan painon tasaisesti ratapengertä ja maata vasten, mikä mahdollistaa huomattavasti suuremmat lastit kuin on mahdollista tiekuljetuksissa.

Junaliikenne on yksi turvallisimmista liikennemuodoista ja käyttää myös erittäin tehokkaasti tilaa: kaksiraiteinen ratalinja voi kuljettaa enemmän matkustajia tai rahtia tietyssä ajassa kuin nelikaistainen moottoritie.lähde?

HistoriaMuokkaa

 
Amerikkalainen rautatiesilta 1860-luvulla.

Varhaisimmat todisteet eräänlaisesta raideliikenteestä on Kreikassa Korintin kannaksella 6. vuosisadalla eaa., jolloin orjat työnsivät veneitä kalkkikiviuralla ns. Diolkosin vaunutietä.[1] Myöhempi raideliikenteen historia alkaa 500 vuoden takaa, jolloin raiteet olivat puusta tai kivestä ja voimanlähteenä käytettiin ihmis- tai hevosvoimaa. Ensimmäiset jyrkkiin rinteisiin rakennetut funikulaarit tulivat myös käyttöön 1500-luvulla. Nykyaikainen rautatieliikenne sai alkunsa James Wattin keksimästä höyrykoneesta 1820-luvulla Englannissa. Siinä hyödynnettiin höyryveturia, joka oli ensimmäinen käytännöllinen mekanisoidun maaliikenteen muoto, ja pysyi sellaisena seuraavat sata vuotta.

VoimanlähdeMuokkaa

HöyryveturiMuokkaa

 
2000-luvulla rakennettu brittiläinen höyryveturi 60163 Tornado
Pääartikkeli: Höyryveturi

Höyryveturi on höyrykoneen voimalla kulkeva junan veturi. Suomessa rautaliikenne alkoi höyryvetureilla 1800-luvun loppupuolella. Niitä käytettiin Suomessa vakituisessa liikenteessä 1975 asti.

DieselveturiMuokkaa

Pääartikkeli: Dieselveturi
 
Itävaltalainen GKB DH 1500.4 -dieselveturi

Dieselveturi on veturi, joka käyttää polttoaineenaan dieselöljyä. Moottorilta saatu voima välitetään akseleille joko mekaanisella vaihteistolla, hydraulisesti (diesel-hydraulinen, esimerkiksi Dv12) tai sähköisesti (diesel-sähköinen, esimerkiksi Dr16). Dieselveturit yleistyivät Suomessa sotien jälkeen 1940-luvulla.

SähköveturiMuokkaa

 
EG 3104 -sähköveturi Tanskassa
Pääartikkeli: Sähköveturi

Sähköveturi saa käyttöenergiansa rautatien yläpuolella olevasta ajolangasta tai raiteiden vierestä ja/tai välistä virtakiskosta virroittimella, jota kautta saatu sähkövirta muutetaan veturin sähkömoottorissa liike-energiaksi, joka siirretään voimansiirtolaitteiden eli yleensä ajomoottorikäyttölaitteen kautta veturin pyöriin. Suomessa käytetyt sähköveturimallit ovat neuvostovalmisteinen Sr1 ja sveitsiläisvalmisteinen Sr2.

Suomessa sähköveturit alkoivat liikennöidä ensimmäisen kerran vuonna 1973. Useimpien ratojen sähköistystyöt kestivät 1990-luvulle.

SähkömagneettijunaMuokkaa

 
Japanilainen JR-Maglev
Pääartikkeli: Maglev

Sähkömagneettijunia on kehitetty ennen kaikkea Saksassa, mutta ainoa nykyisin käytössä oleva järjestelmä toimii Shanghaissa, Kiinassa.[2] Nykyinen linja on 30 km pitkä, mutta 175 pitkä laajennusosa aukeaa suunnitelmien mukaan 2010.[3]

RautatieMuokkaa

Pääartikkeli: Rautatie

Rautatie on liikenneväylä, jonka kulkualustana on kahden rinnakkaisen teräskiskon ja niitä altapäin tukevien ratapölkkyjen muodostama, ratapengerryksen päällä lepäävä raide. Rautatieliikenne toimii kiskoilla, ja liikenne on yleensä aikataulunmukaista.

Rautatie tarkoittaa koko raideliikenneväylää kaikkine siihen kuuluvine raiteineen, laitteineen ja järjestelmineen, kuten asemat, ratapihat, opastimet, sähköistys, turvalaitteet.

Rautatieliikenteen harjoittaminenMuokkaa

RautatieasemaMuokkaa

Pääartikkeli: Rautatieasema

Rautatieasema on junaliikenteen henkilö- ja tavaraliikenteen terminointialue mahdollisine lipunmyynti- ja oheispalvelupisteineen. Junien nopeuden nostaminen pakottaisi harventamaan asematiheyttä.

AikataulutMuokkaa

Aikataulut muodostavat rautatieliikenteen rungon turvallisuudelle. Yksiraiteisella rautatieosuudella junat odottavat toisiaan kohtaamistilanteessa, asemilla, seisakkeilla ennen kuin saavat jatkaa matkaa.

Opastin- ja merkinantojärjestelmäMuokkaa

Opastimet osoittavat kunkin junan kulkuvuoron. Opastimien toimintaan tarvitaan kytkimiä ja merkinantovälineitä, joita on sijoitettu rataosuuden varteen. Ohjauskeskukset ja liikenteen valvomot hoitavat rautatieliikennettä.

TurvallisuusMuokkaa

Tasoylikäytävissä tapahtuu eniten onnettomuuksia junaliikenteessä. Kehittyneet opastin- ja turvapuomijärjestelyt ehkäisevät onnettomuuksia tasoylikäytävillä. Kuitenkin autoilijoiden riskinotto aiheuttaa vaaratilanteita.[4]

EU:ssa tapahtuu keskimäärin yksi merkittävä onnettomuus vuodessa sataa tasoristeystä kohti. Suomessa onnettomuuksia on vuosittain noin 50 ja kuolleita keskimäärin 8. Vaikka tasoristeysten määrä on vähentynyt, liikenteen määrä on lisääntynyt, ja onnettomuuksien määrä on pysynyt samana.[5]

Väitteitä rautatieliikenteestäMuokkaa

 
Rautatieaseman ympäristössä sijaitsee usein useita rinnakkaisia raiteita käsittävä ratapiha, jossa vaunut ja veturit voivat seistä, ja jossa junat voivat kohdata toisensa.

HyödytMuokkaa

  • tarjoaa hyvän logistiikan yrityksille
  • hyvät junayhteydet luovat vetovoimaa alueelle; houkuttelevat yrityksiä ja asukkaita
  • mahdollistaa pendelöinnin eli kaukotyömatkailun
  • rautateitse on nopeaa matkustaa, suurin nopeus Suomessa 220 km/h
  • (täydet) junat ovat ympäristöystävällinen tapa kuljettaa
  • käytännön havaintojen mukaan busseja houkuttelevampi kulkuväline
  • turvallinen liikkumismuoto verrattuna maantieliikenteeseen
  • kulkeminen hiljaista ja tasaista
  • pitkä käyttöikä (noin 30 vuotta, sähköveturi kestää yli 40 vuotta)
  • suuret kuljetuskapasiteetit (esim. 5-vaunuiseen IC2-junaan 565 matkustajaa vs. bussin 40–60 matkustajaa)
  • suurilla kuljetusmäärillä juna on edullinen kuljetusmuoto
  • kiskojen välityskyky on teitä parempi, ja vievät vähemmän tilaa
  • kuljetuskapasiteettia on helppo säädellä vuorotiheyden muuttumatta lisäämällä tai vähentämällä vaunuja
  • meluhaitat tieliikennettä pienempiä ja vähemmän häiritseviä (melu korkeataajuista ja lyhytkestoista)

HaitatMuokkaa

  • radan rakentaminen on kallista (kustannukset moottoritien hintaluokassa, eli 3-5 milj. euroa/km)
  • junat ovat kalliita (esimerkiksi 307-paikkainen Pendolino-juna maksaa 13,5 miljoonaa euroa, uusi 50-paikkainen bussi noin 300 000–500 000 euroa)
  • vaatii suuren liikennevolyymin ollakseen itsensä kannattava, muutoin liikenne vaatii subventiota
  • yllä mainituista seikoista johtuen ainakaan raskas kiskoliikenne ei voi ulottua joka paikkaan, tilanne voi olla eri pikaraitiotiellä

Rautatieliikenne SuomessaMuokkaa

Pääartikkeli: Suomen rautatieliikenne

Suomessa junaliikennettä hoitaa valtion omistama VR Group ja rataverkkoa ylläpitää liikenne- ja viestintäministeriön alainen Liikennevirasto (edeltäjä Ratahallintokeskus). Rautatieliikenteen lainsäädännön valmistelusta sekä kotimaassa että Euroopan unionissa vastaa Liikenne- ja viestintäministeriö.

Suomi avasi EU-vaatimusten mukaisesti rautateiden kansallisen tavaraliikenteen kilpailulle vuoden 2007 alussa. Myös EU:n sisäinen kansainvälinen matkustajaliikenne on avattu kilpailulle vuonna 2010. Muutoksilla ei ole välittömiä vaikutuksia Suomessa, koska Suomesta ei ole suoraa henkilöliikenneyhteyttä muihin EU-maihin rautateitse.[6] Yleiseurooppalaisella normaalileveydellä toteutettu rataverkko ulottuu Ruotsin puolelta Tornion rautatieasemalle, mutta sen jatkamisesta eteenpäin ei ole tehty poliittista päätöstä.

Rautateiden rakentaminen alkoi Suomessa 1860-luvulla. VR:n kaukoliikenteessä kulkee päivittäin noin 260 junavuoroa edestakaisin. Nykyään suurin osa Suomen henkilöjunakalustosta on sähkövetoista. Monilla vähemmän liikennöidyillä rataosuuksilla hoidetaan henkilöliikennettä yhä dieselkalustolla.

Luettelo valtiollisista rautatieyhtiöistäMuokkaa

valtio rautatieyhtiö
  Saksa Deutsche Bahn
  Itävalta Österreichische Bundesbahnen
  Belgia NMBS/SNCB
  Latvia Latvijas dzelzceļš
  Tanska Danske Statsbaner
  Albania Hekurudha Shqiptare
  Azerbaidžan Azərbaycan Dövlət Dəmir Yolu
  Valko-Venäjä Belaruskaja tšyhunka
  Bosnia ja Hertsegovina Željeznice Federacije Bosne i Hercegovine
Republike Srpske Railways
  Bulgaria Balgarski darzhavni zheleznitsi
  Kroatia Hrvatske željeznice
  Tšekki České dráhy
  Tanska Danske Statsbaner
  Viro Eesti Raudtee
  Suomi VR-Yhtymä
  Ranska SNCF
  Georgia Sakartvelos Rki
  Kreikka Organismós Sidirodrómon Elládos
  Unkari Magyar Államvasutak
  Ukraina Ukrzaliznytsia
  Irlanti Iarnród Éireann
  Italia Ferrovie dello Stato Italiane
  Kazakstan Qazaqstan Temir Zholy
  Liettua Lietuvos Geležinkeliai
  Luxemburg Société Nationale des Chemins de Fer Luxembourgeois
  Pohjois-Makedonia Makedonski Železnici
  Moldova Calea Ferată din Moldova
  Montenegro Željeznica Crne Gore
  Alankomaat Nederlandse Spoorwegen
  Norja Norges Statsbaner
  Puola Polskie Koleje Państwowe
  Portugali Comboios de Portugal
  Romania Căile Ferate Române
  Venäjä Rossijskije železnyje dorogi
  Serbia Železnice Srbije
  Slovakia Železnice Slovenskej republiky
  Slovenia Slovenske železnice
  Espanja Renfe
  Ruotsi SJ AB
  Sveitsi SBB-CFF-FFS
  Turkki Türkiye Cumhuriyeti Devlet Demiryolları
  Britannia National Rail
  Intia Indian Railways
  Thaimaa State Railway of Thailand
  Israel Israel Railways
  Iran Rahahan-e Jomhori-e Eslami-e Iran
  Armenia Armenian Railways
  Bangladesh Bangladesh Railway
  Myanmar Myanmar Railways
  Kiina Kiinan rautatiet
  Egypti Egyptian National Railways
  Indonesia Kereta Api Indonesia
  Irak Iraqi Republic Railways
  Japani Japan Railways Group
  Kazakstan Kazakhstan Temir Zholy
  Pohjois-Korea Choson Cul Minzuzui Inmingonghoagug i
  Etelä-Korea Korail (Korea Railroad Corporation)
  Kirgisia Kyrgyz Railway
  Mongolia Mongolian Railway
  Nepal Indian Railways
  Pakistan Pakistan Railways
  Filippiinit Philippine National Railways
  Saudi-Arabia Saudi Railways Organization
  Sri Lanka Sri Lankan Railways
  Syyria Chemins de Fer Syriens
  Yhdistyneet arabiemiirikunnat Etihad Railway
  Vietnam Đường sắt Việt Nam
  Argentiina Nuevo Central Argentino
  Brasilia Rede Ferroviária Federal, Sociedade Anônima
  Chile Empresa de los Ferrocarriles del Estado
  Kolumbia National Railways of Colombia
  Ecuador Empresa de Ferrocarriles Ecuatorianos
  Panama Panama Canal Railway Company
  Paraguay Ferrocarriles del Paraguay
  Peru Empresa Nacional de Ferrocarriles del Perú
  Venezuela Instituto de Ferrocarriles del Estado
  Uruguay Administración de Ferrocarriles del Estado
  Kanada VIA Rail Canada
  Yhdysvallat Amtrak
  El Salvador Ferrocarriles Nacionales de El Salvador
  Australia Australian Rail Track Corporation
  Uusi-Seelanti KiwiRail
  Etelä-Afrikka South African Railways
  Algeria Societé Nationale des Transports Ferrovaires
  Botswana Botswana Railways
  Kongon demokraattinen tasavalta SNCC
  Djibouti Ethio-Djibouti Railways
  Eritrea Eritean Railway
  Etiopia Ethio-Djibouti Railways
  Gabon Transgabonais
  Ghana Ghana Railway Corporation
  Kenia Kenya Railways Corporation
  Madagaskar Madarail
  Malawi Malawi Railways
  Mauritania Mauritania Railway
  Marokko Office National des Chemins de Fer du Maroc
  Mosambik Portos e Caminhos de Ferro de Moçambique
  Namibia TransNamib
  Nigeria Nigerian Railway Corporation
  Sudan Sudan Railways
  Swazimaa Swazi Rail
  Tansania Tanzania Railways Corporation
  Tunisia Société Nationale des Chemins de Fer Tu
  Uganda Uganda Railways Corporation
  Sambia Zambia Railways
  Zimbabwe National Railways of Zimbabwe

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Lewis,MJ T: Railways in the Greek and Roman World (pdf) sciencenews.gr. 11. huhtikuuta 2009. Viitattu 10.11.2009.
  2. Shanghai Maglev Official Website
  3. Shanghai-Hangzhou Maglev, China Railway Technology
  4. Tasoristeysten turvallisuus Liikenneturva
  5. Rautatien tasoristeykset Rautatievirasto 2009
  6. Liikenne- ja viestintäministeriö - Rautatieliikenne www.lvm.fi. Viitattu 6.9.2015.