Funikulaari

jyrkillä rinteillä käytettävä kuljetusrata

Funikulaari (lat. funiculus ’pieni köysi’) eli kiskoköysirata[1] on jyrkillä rinteillä käytettävä kuljetusrata. Funikulaarit kulkevat omilla reiteillään, joita on usein matkailukohteissa, mutta myös muun muassa kaivoksissa. Henkilöliikenteen funikulaareja on toiminnassa noin 290. Lisäksi funikulaareja on ollut henkilöliikennekäytössä noin 160 sittemmin suljetulla radalla. Henkilöliikenteen lisäksi funikulaareja on muun muassa teollisuuskäytössä.[2]

Funikulaari Lissabonissa.

MääritelmäMuokkaa

Funikulaarin rata on kalteva, ja sen kiskoilla kulkee omilla pyörillään kaksi vaunua (tai junaa), jotka toimivat toistensa vastapainoina. Ne on kytketty toisiinsa yläaseman kautta kulkevalla vetokaapelilla. Rakenteen vuoksi vaunut liikkuvat yhtäaikaisesti, toinen ylös ja toinen alas.

Jos vaunulla ei ole vastapainoa tai vastapaino on jokin muu kuin vastaava vaunu, kyse on vinohissistä (engl. inclined elevator).[3] Niitä käytetään esimerkiksi metroasemilla, jotta hissi saadaan mahtumaan samaan tunneliin kuin liukuportaat.

Sana funikulaari juontuu latinan kielen köyttä tarkoittavan sanan funis diminutiivista funiculus.[4]

Maailman jyrkin funikulaari sijaitsee Australian Katoomba Scenic Worldissa, se on nimeltään Scenic Railway, ja sen kaltevuus on 52 astetta.[5]

Vesipainolastilla toimivat funikulaaritMuokkaa

Muun muassa seuraavat nykyisistä funikulaareista toimivat vesipainolastilla:

Suomen funikulaaritMuokkaa

Suomessa funikulaareja on tehty, jotta uittotukit saataisiin voimalaitosten ohi. Useimmilla Oulujoen voimalaitoksilla on yhä jäänteet tukinkuljetusfunikulaareista. Myös suomalaisiin kaivoksiin on rakennettu funikulaareja. Kolin rataa on toisinaan kutsuttu funikulaariksi, mutta se on rakenteensa perusteella vinohissi, vaikka kulkeekin poikkeuksellisesti ulkona.[2]

Turun Kakolanmäelle avattiin toukokuussa 2019 Suomen ensimmäinen kaupunkifunikulaari eli kaupungissa ulkona kulkeva vinohissi, Kakolan funikulaari.[11] Rakennusaikataulujen venymisen takia sen valmistuminen ja käyttöönotto siirtyivät useaan kertaan. Myös hissin muotoilu ja erilaisuus verrattuna havainnekuviin on herättänyt yleisössä huvittuneisuutta.[12][13][14][15]

LähteetMuokkaa

KirjallisuusMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kiskoköysiradat Doppelmayr Seilbahnen GmbH. Viitattu 27.12.2015.
  2. a b Nummelin (2013), s. 63.
  3. Nummelin (2013), s. 7.
  4. funicular Oxford Dictionaries. Viitattu 9.2.2019.
  5. Nyt huimaa! Tältä näyttää maailman jyrkin rautatie Iltalehti. Viitattu 11.1.2017.
  6. Harrastajasivut
  7. Toiset harrastajasivut
  8. Harrastajasivut
  9. Liikenneyhtiön sivut
  10. Funikulaarin kotisivut
  11. Funikulaari 2019. Turun kaupunki. Viitattu 18.6.2019.
  12. Fölikulaari valmis vuonna 2017. Turun sanomat, 17.11.2015. Artikkelin verkkoversio.
  13. Turun Kakolanmäellä funikulaari korvaa pian bussit. Rakennuslehti 17.10.2018.
  14. Video: Funikulaarin koeajot ovat meneillään – kyytiin pääsee maaliskuussa. Turun Sanomat 6.2.2019.
  15. Turun funikulaari herättää hilpeyttä sosiaalisessa mediassa – ”Mitä tilattiin ja mitä saatiin.” Yle Uutiset 7.2.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa