Funikulaari

jyrkillä rinteillä käytettävä kuljetusrata

Funikulaari eli kiskoköysirata[1] on jyrkillä rinteillä käytettävä kuljetusrata. Funikulaarit kulkevat omilla reiteillään, joita on usein matkailukohteissa, mutta myös muun muassa kaivoksissa. Henkilöliikenteen funikulaareja on toiminnassa noin 290. Lisäksi funikulaareja on ollut henkilöliikennekäytössä noin 160 sittemmin suljetulla radalla. Henkilöliikenteen lisäksi funikulaareja on muun muassa teollisuuskäytössä.[2]

Funikulaari Lissabonissa.
Kaunasin funikulaari

Määritelmällisesti funikulaari on kalteva rata, jossa kulkee kiskoilla omilla pyörillään kaksi vaunua (tai junaa) jotka toimivat toistensa vastapainoina. Ne on kytketty toisiinsa yläaseman kautta kulkevalla vetokaapelilla. Rakenteesta johtuen vaunut liikkuvat yhtäaikaisesti, toinen ylös ja toinen alas.

Jos vaunulla ei ole vastapainoa tai vastapaino on jokin muu kuin vastaava vaunu, kyse on vinohissistä (en: inclined elevator).[3] Niitä käytetään esimerkiksi metroasemilla, jotta hissi saadaan mahtumaan samaan tunneliin kuin liukuportaat.

Sana "funikulaari" juontaa juurensa latinan kielen köyttä tarkoittavan sanan "funis" diminutiivista "funiculus"[4]

Maailman jyrkin funikulaari sijaitsee Australian Katoobma Scenic Worldissa, nimeltään Scenic Railway ja sen kaltevuus on 52 astetta.[5]

Vesipainolastilla toimivat funikulaaritMuokkaa

Muun muassa seuraavat nykyisistä funikulaareista toimivat vesipainolastilla:

Suomen funikulaaritMuokkaa

Suomessa funikulaareja on tehty, jotta uittotukit saataisiin voimalaitosten ohi. Useimmilla Oulujoen voimalaitoksilla on yhä jäänteet tukinkuljetusfunikulaareista. Myös suomalaisiin kaivoksiin on rakennettu funikulaareja. Kolin rataa on toisinaan kutsuttu funikulaariksi, mutta se on rakenteensa perusteella vinohissi, vaikka kulkeekin poikkeuksellisesti ulkona.[2]

Turun Kakolanmäelle avattiin toukokuussa 2019 Suomen ensimmäinen kaupunkifunikulaari, tai kaupungissa ulkona kulkeva vinohissi, Kakolan funikulaari[11]. Rakennusaikataulujen venyessä sen valmistuminen ja käyttöönotto siirtyivät useaan kertaan. Myös hissin muotoilu ja erilaisuus verrattuna havainnekuviin on herättänyt yleisössä huvittuneisuutta.[12][13][14][15]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kiskoköysiradat Doppelmayr Seilbahnen GmbH. Viitattu 27.12.2015.
  2. a b Nummelin 2013, s. 63.
  3. Nummelin 2013, s. 7.
  4. funicular Oxford Dictionaries. Viitattu 9.2.2019.
  5. Nyt huimaa! Tältä näyttää maailman jyrkin rautatie iltalehti.fi. Viitattu 11.1.2017.
  6. Harrastajasivut
  7. Toiset harrastajasivut
  8. Harrastajasivut
  9. Liikenneyhtiön sivut
  10. Funikulaarin kotisivut
  11. Funikulaari 2019. Turun kaupunki. Viitattu 18.6.2019.
  12. Fölikulaari valmis vuonna 2017. Turun sanomat, 17.11.2015. Artikkelin verkkoversio.
  13. Turun Kakolanmäellä funikulaari korvaa pian bussit, Rakennuslehti, 17.10.2018
  14. Video: Funikulaarin koeajot ovat meneillään – kyytiin pääsee maaliskuussa, Turun Sanomat, 6.2.2019
  15. Turun funikulaari herättää hilpeyttä sosiaalisessa mediassa – "Mitä tilattiin ja mitä saatiin", Yle 7.2.2019

Aiheesta muuallaMuokkaa