Kotkan rata

Kotkan rata on Suomen rataverkon osuus Kouvolasta Kotkan satamaan. Rataosan pituus on 52 kilometriä, ja se on valmistunut vuonna 1890.[1] Osuus KouvolaJuurikorpi on kaksiraiteinen. Rataosuus on koko matkaltaan sähköistetty. Rataosan henkilöliikennettä palvelee Kouvolan ja Kotkan sataman välillä liikennöivät taajamajunat, joita liikennöidään arkisin seitsemän vuoroa kumpaankin suuntaan. Viikonloppuisin henkilöjunatarjonta on harvempi. Junat pysähtyvät Myllykoskella, Inkeroisissa, Tavastilassa, Kymissä, Kyminlinnassa, Paimenportilla ja Kotkassa. Aamun ensimmäinen juna Kouvolaan (lähtö klo 6.54) jatkaa Kouvolasta edelleen Lahteen.[2]

Kotkan rata
Perustiedot
Reitti Kouvola–Kotkan satama
Avattu 1890
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Henkilöjunia / vrk 14
Tekniset tiedot
Pituus 52 km
Raiteiden lkm 2 (Kouvola–Juurikorpi)
1 (Juurikorpi–Kotka)
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 120 km/h
 • tavaraliikenteessä 120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus (Kouvola)–(Inkeroinen)–(Kotka)
Ohjauskeskus Kouvola
Miehitetyt asemat Inkeroinen, Kotka
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta JKV

( ) = liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan.

Kotkan rataa sen päätepisteessä Kotkan satamassa.

Kouvola-Kotka/HaminaMuokkaa

Kouvola-Kotka/Hamina -hankkeen tavoitteena on parantaa liikennöinnin täsmällisyyttä ja nostaa rataosan kapasiteettia. Hanke tähtää tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen muun muassa nostamalla radan akselipainoa 25 tonniin. Rakentaminen käynnistyi 2020 ja hanke on kokonaisuudessaan valmis 2025.

Hankkeen TavoitteetMuokkaa

  • Mahdollistaa rautatiekuljetusten kasvu.
  • Varmistaa turvallinen liikennöinti.
  • Parantaa turvalaitejärjestelmien elinkaaren tehokasta hallintaa.
  • Parantaa välityskykyä linjaosuudella hyödyttäen sekä tavara- että henkilöliikennettä sekä lisätä merkittävästi Kotolahden ratapihan kapasiteettia.
  • Parantaa radan välityskykyä ja kuljetusten kustannustehokkuutta:
  • Nostamalla radan akselipaino 25 tonniin
  • Lyhenevien junapituuksien kautta: operaattorit voivat kuljettaa painavammilla ja lyhyemmillä junilla saman tavaramäärän kuin aiemmin pitkissä junissa.
  • Mahdollistamalla pitkien junien kohtaaminen rakentamalla 1100 metrin kohtausraiteet: operaattorit voivat kuljettaa suuremman tavaramäärän pidemmillä ja painavammilla junilla ja vähemmillä vuoroilla.
  • Pienentää tai säilyttää ennallaan kalustosta aiheutuvat melu- ja tärinähaitat.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.