Avaa päävalikko

UPM

suomalainen metsäteollisuusyhtiö
(Ohjattu sivulta UPM Kymmene)

UPM-Kymmene Oyj on suomalainen metsäteollisuusyhtiö, jolla on 19 000 työntekijää. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2018 10,5 miljardia euroa, ja sillä oli 93 600 osakkeenomistajaa 32 eri maassa.[1]

UPM-Kymmene Oyj
UPM Company-Logo-2019-new.JPG
Tunnuslause UPM Biofore - Beyond fossils
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: UPM
Markkina-arvo Laskua 11 813 milj. (31.12.2018)[1]
Perustettu 1996
Toimitusjohtaja Jussi Pesonen
Puheenjohtaja Björn Wahlroos
Kotipaikka Helsinki
Toiminta-alue maailmanlaajuinen
Toimiala metsäteollisuus
Tuotteet paino- ja erikoispaperit, sellu, sähkö- ja lämpöenergia, tarralaminaatti, vaneri, puumuovikomposiitti, sahatavara ja biodiesel
Liikevaihto Nousua 10 483 milj. € (2018)[1]
Liikevoitto Nousua 1 895 milj. € (2018)[1]
Tilikauden tulos Nousua 1 496 milj € (2018)[1]
Henkilöstö Laskua 19 271 (keskim. 2018)[1]
Kotisivu www.upm.com

Vuonna 2017 UPM oli liikevaihdolla mitattuna Suomen viidenneksi suurin yritys[2].

Sisällysluettelo

HistoriaaMuokkaa

Ennen UPM:n aikaaMuokkaa

UPM:n edeltäjäyhtiöillä on pitkät perinteet. UPM:ään yhdistettyjen yhtiöiden ensimmäiset puuhiomot, paperitehtaat ja sahalaitokset aloittivat toimintansa 1870-luvulla. Sellunvalmistus alkoi 1880-luvulla ja paperinjalostus aloitettiin 1920-luvulla. Vanerin valmistus alkoi 1930-luvulla. UPM:n edeltäjäyhtiöihin ovat aikanaan sulautuneet monet suomalaiset metsäteollisuusyritykset kuten Walkiakoski, Jämsänkoski, Kaukas, Halla, Kajaani, Toppila, Kymmene, Kuusankoski, Kymi, Voikkaa, Wilh. Schauman, W. Rosenlew ja Raf. Haarla.[3]

UPM:n ulkomaisista tehtaista vanhin oli Koillis-Ranskassa sijaitseva hienopaperitehdas Papeteries de Docelles, joka aloitti toimintansa perinteisenä käsipaperimyllynä jo 1400-luvun lopulla. Ensimmäinen paperikone tehtaalle tuli 1830-luvulla. UPM Docellesin paperitehtaan toiminta päättyi tammikuussa 2014.lähde?

UPM-Kymmene Oyj (1996-)Muokkaa

Nykyinen UPM aloitti toimintansa toukokuussa 1996, kun Repola, Kymmene, Yhtyneet Paperitehtaat (engl. United Paper Mills, UPM), Kymin Paperiteollisuus, Kaukas ja Wisaforest yhdistyivät UPM-Kymmene Oyj -nimiseksi yhtiöksi. Yhtiön nimenä käytetään yleisesti lyhennettä UPM.[4]

UPM:n liikemerkki on Hugo Simbergin vuonna 1899 silloiselle Kymmene Aktiebolagille suunnittelema aarnikotka. Todennäköinen selitys taruolennon valintaan on ilmeisesti ollut aarnikotkan vertauskuvallisuus: griippiä pidetään vartijaeläimenä, joka vartioi kulta-aarteita. Pohjoisen oloihin siirrettynä se vartioi metsän vihreää kultaa. Liikemerkki on vanhin Suomessa käytössä olevista yritystunnuksista.[5]

UPM:n Voikkaan paperitehdas suljettiin vuonna 2006 ja Kajaanin paperitehdas suljettiin vuonna 2008. Nykyään entisellä Kajaanin tehdasalueella toimii yritysalue nimeltä Renforsin Ranta.[6] Myös Voikkaan entisissä tehdastilossa toimii yritysalue.

Vuonna 2011 UPM osti Myllykoski Oyj:n ja Rhein Papier GmbH:n.[7]

Kesäkuussa 2014 uutisoitiin, että UPM alkaa myydä Lappeenrannan biojalostamossa tuotettavaa uusiutuvaa dieseliä, UPM BioVernoa, North European Oil Traden kautta mm. St1- ja Shell-huoltamoille.[8] Bio­die­sel­lai­tos aloitti toimintansa tammikuussa 2015. Lai­tos tuot­taa vuo­des­sa 100 000 ton­nia uu­siu­tu­vaa polt­toai­net­ta.[9]

MuutaMuokkaa

UPM omistaa ja ylläpitää Verlan historiallista puuhiomoa ja pahvitehdasta Kouvolan Jaalassa. Verla on toiminut vuodesta 1972 lähtien museona ja kuulunut Unescon Maailmanperintöluetteloon vuodesta 1996.[10][11]

LiiketoimintaMuokkaa

 
UPM:n uusi pääkonttori Biofore Talo sijaitsee Alvar Aallon kadulla Helsingin päärautatieaseman tuntumassa.
 
UPM:n vanha pääkonttori Helsingissä.

UPM koostuu kuudesta liiketoiminta-alueesta: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood. [12]

Liiketoimintojen osuudet liikevaihdosta ja liikevoitosta olivat vuonna 2018 seuraavat: [1]

Liiketoiminto Osuus
liikevaihdosta
Osuus
liikevoitosta
Biorefining 25 % 56 %
Energy 3 % 8 %
Raflatac 13 % 8 %
Specialty Papers 12 % 6 %
Communication Papers 40 % 18 %
Plywood 4 % 3 %
Muut 3 % 1 %
yhteensä 10,5 mrd. € 1,5 mrd. €

UPM:n päätuotteita ovat sellu, aikakauslehti- ja sanomalehtipaperit, hieno- ja erikoispaperit, tarramateriaalit sekä puutuotteet. Puutuotteet käsittävät muun muassa sahatavaran, vanerit ja viilut. Yhtiö tuottaa myös energiaa ja toimii fyysisen sähkön kaupassa ja sähkön johdannaismarkkinoilla. Kesällä 2014 Lappeenrantaan valmistui yhtiön biojalostamo, joka tuottaa biodieseliä liikennekäyttöön. Lisäksi UPM on laajentanut liiketoimintaansa muun muassa biokemikaaleihin, biokomposiittituotteisiin sekä biolääketieteen sovelluksiin.

UPM BiorefiningMuokkaa

UPM Biorefining muodostuu sellu-, saha- ja biopolttoaineliiketoiminnoista sekä puuviljelmätoiminnoista. UPM:llä on neljä sellutehdasta – kolme Suomessa ja yksi Uruguayssa – sekä neljä sahaa Suomessa.[13] Biodieseliä valmistava biojalostamo käynnisti kaupallisen tuotannon tammikuussa 2015 Lappeenrannassa.[14] Suomen sellutehtaat tuottavat vuosittain 3,6 miljoonaa tonnia sellua.[13] UPM Biorefiningin osuus UPM:n liikevoitosta vuonna 2017 oli 45 %,[15] vuonna 2018 56 prosenttia[1].

UPM EnergyMuokkaa

UPM:n energialiiketoiminta-alue tuottaa Suomessa sähköä vesi-, ydin- ja lauhdevoimalla. UPM on Suomen toiseksi suurin ydinvoiman omistaja 581 megawatilla. Rakenteilla olevasta Olkiluoto 3:sta yhtiö tulee saamaan noin 500 megawattia.[16] UPM on 44,3 %:n osuudella mukana osakkuusyhtiö Pohjolan Voima Oy:ssa (PVO) [13], jonka vuotuinen sähköntuotanto on noin 15 TWh. UPM omistaa Suomessa yhdeksän vesivoimalaitosta.[13] UPM Energyn osuus yhtiön liikevoitosta vuonna 2017 oli 7 %, [15] vuonna 2018 8 prosenttia[1].

UPM RaflatacMuokkaa

UPM Raflatac valmistaa tarralaminaatteja tuote- ja informaatioetiketöintiin. Tarralaminaatteja käytetään hinta- ja tuotetarroissa, esimerkiksi elintarvike-, hygienia- ja lääketeollisuudessa. Yhtiöllä on 11 tarralaminaattitehdasta sekä 25 leikkuu- ja jakeluterminaalia viidellä mantereella,[17] Raflatacin osuus yhtiön vuoden 2017 liikevoitosta oli 10 %.[15] vuonna 2018 8 prosenttia[1].

UPM Specialty Papers ja UPM Communication PapersMuokkaa

UPM:llä on 20 paperitehdasta Suomessa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Itävallassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Monet tehtaista toimivat paperinvalmistuksen ohella kierrätyskeskuksina ja bioenergian tuottajina. Vuonna 2016 UPM:n paperiliiketoiminta työllisti reilut 10 600 henkilöä. Paperintuotanto on UPM:n liiketoiminta-alueista suurin liikevaihdolla mitaten, [18] vuonna 2018 52 prosenttia[1].

UPM PlywoodMuokkaa

UPM on Euroopan suurin vanerinvalmistaja. Vaneritehtaita on kaikkiaan seitsemän Suomessa, Virossa ja Venäjällä. [13]

Muu toimintaMuokkaa

Puunhankinta ja metsätalous vastaa puunhankinnasta yhtiön liiketoiminnoille sekä hallinnoi UPM:n omia metsiä. UPM omistaa noin 640 000 hehtaaria metsämaata Suomessa ja 75 000 hehtaaria Yhdysvalloissa. Lisäksi UPM:llä on Uruguayssa 254 000 hehtaaria puuviljelmiä. Yhtiön kaikki metsät on sertifioitu.[19]

UPM:n tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä suuri osa hankitaan kotimaan yksityismetsistä. UPM Metsän puun ja biomassan hankintaorganisaatio hankkii metsäenergiapuu mukaan lukien kaikkia puutavaralajeja, joista valmistaan muun muassa sellua, paperia, vaneria, sahatuotteita tai energiaa. Suurin osa tästä raaka-aineesta käytetään UPM:n omilla tehtailla ja voimalaitoksilla. UPM:n Puunhankinta ja metsätalous -organisaatio vastaa yhtiön omien metsien hyödyntämisestä ja metsänomistajille tarjottavista metsäpalveluista metsänhoitotöistä metsäomaisuudenhallintapalveluihin. UPM on Suomen suurin yksityinen maanomistaja.lähde?

Muuhun toimintaan kuuluvat myös puupohjaisia kemikaaleja tuottava UPM Biochemicals, komposiittiyksikkö UPM Biocomposites sekä biokemikaaleja tutkiva UPM Biomedicals -liiketoimintayksikkö.[15] UPM Biochemicalsin uusiutuvat ja biopohjaiset glygoli ja ligniini korvaavat fossiilisia vastineita erilaisissa teollisissa ja kuluttajatuotteissa.[20] UPM Biocompositesin tuotteisiin kuuluvat ProFi-komposiittiterassi sekä esimerkiksi 3D-tulostukseen soveltuva Formi-granulaatti.[21] UPM Biomedicals on kaupallistanut GrowDex nanoselluloosahydrogeelin, joka soveltuu 3D-solukasvatukseen, sekä koivun nanoselluloosaan pohjautuvan FibDex-haavasidoksen.[22]

BiopolttoaineetMuokkaa

UPM kehittää puupohjaisia biopolttoaineita. Tuotteet valmistetaan ruoaksi soveltumattomista raaka-aineista. UPM:n biopolttoaineet ylittävät sekä EU:n että Suomen biopolttoaineiden kestävyydelle asettamat nykyiset ja edelleen tiukentuvat vaatimukset. Yksi pitkän aikavälin tavoitteista on laajentaa biopolttoaineen tuotantoa uusilla prosesseilla ja raaka-aineilla, kuten pyrolyysiöljyllä ja kiinteällä biomassalla.[23] [24]

BiojalostamoMuokkaa

UPM on rakentanut puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistavan biojalostamon Lappeenrantaan, Kaukaan tehdasalueelle. UPM Lappeenrannan biojalostamo tuottaa vuosittain noin 100 000 tonnia pitkälle jalostettua uusiutuvaa dieseliä liikennekäyttöön. Pääraaka-aineena on raakamäntyöljy, jota syntyy selluntuotannon tähteenä.

Rakentaminen UPM Kaukaan tehdasalueelle alkoi kesällä 2012 ja jalostamo valmistui kesällä 2014. UPM investoi biojalostamoon kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa. Biojalostamon rakentaminen työllisti lähes 200 henkilöä noin kahden vuoden ajan. Valmis laitos työllistää suoraan lähes 50 henkilöä ja välillisesti noin 150 henkilöä.[25]

UPM suunnittelee toisen biojalostamon rakentamista Kotkan Mussaloon. Kehitystyö jatkuu vuodelle 2020.[26]

BiodieselMuokkaa

UPM on kehittänyt yhteistyössä Andritz/Carbonan kanssa energiapuusta tuotetun biopolttoaineen valmistuksessa tarvittavaa kaasutusteknologiaa. UPM:n kehittyneen biodieselin tuotantokonsepti perustuu ruoaksi kelpaamattomiin raaka-aineisiin, energiapuuhun ja 85 % vähenemään kasvihuonekaasupäästöissä. UPM:n biodiesel soveltuu hyvin nykyiseen autokantaan ja polttoaineiden jakeluverkostoon.lähde?

HallitusMuokkaa

UPM:n hallitus 5. huhtikuuta 2018 lähtien:[27]

Johtoryhmä ja johtajistoMuokkaa

  • Jussi Pesonen, toimitusjohtaja
  • Tapio Korpeinen, talous- ja rahoitusjohtaja, UPM Energy -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Bernd Eikens, UPM Specialty Papers -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Pirkko Harrela, sidosryhmäsuhdejohtaja
  • Antti Jääskeläinen, UPM Raflatac -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Juha Mäkelä, lakiasiainjohtaja
  • Jyrki Ovaska, teknologiajohtaja
  • Riitta Savonlahti, henkilöstöjohtaja
  • Winfried Schaur, UPM Communications Papers -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Mika Sillanpää, UPM Plywood -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Kari Ståhlberg, strategiajohtaja
  • Heikki Vappula, UPM Biorefining -liiketoiminta-alueen entinen johtaja, kuoli 23.11.2018 lentoturmassa Zimbabwessa.

[28]

UPM:n tuotantolaitokset ja jakeluterminaalit[29]Muokkaa

Maa Toimiala Tuotantolaitokset ja jakeluterminaalit
  Argentiina Tarrat UPM Raflatac terminaali, Buenos Aires
  Australia Tarrat
  • UPM Raflatac terminaali, Adelaide
  • UPM Raflatac terminaali, Brisbane
  • UPM Raflatac terminaali, Melbourne
  Brasilia Tarrat UPM Raflatac terminaali, São Paulo
  Espanja Tarrat UPM Raflatac terminaali, Polinyà
  Etelä-Afrikka Tarrat
  • UPM Raflatac terminaali, Kapkaupunki
  • UPM Raflatac terminaali, Johannesburg
  Indonesia Tarrat UPM Raflatac terminaali, Jakarta
  Intia Tarrat UPM Raflatac terminaali, Navi Mumbai
  Italia Tarrat UPM Raflatac terminaali, Osnago
  Itävalta Paperi UPM Steyrermühl
Sahatavara UPM Steyrermühl saha
  Kiina Paperi UPM Changshu
Tarrat
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Changshu
  Malesia Tarrat UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Johor
  Meksiko Tarrat
  • UPM Raflatac terminaali, Guadalajara
  • UPM Raflatac terminaali, México
  Puola Tarrat
  • UPM Raflatac tutkimus- ja kehityskeskus
  • UPM Raflatac tarralaminaatti, Wrocław
  • UPM Raflatac tarralaminaatti, Nowa Wies
  Ranska Paperi UPM Chapelle Darblay
Tarrat UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Nancy
  Saksa Paperi
  • UPM Augsburg
  • UPM Hürth
  • UPM Ettringen
  • UPM Nordland Papier, Dörpen
  • UPM Plattling
  • UPM Schongau
  • UPM Schwedt
Muut UPM Biocomposites, Bruchsal (puumuovikomposiitti)
  Suomi Paperi
  • UPM Jämsänkoski
  • UPM Kaipola
  • UPM Kaukas
  • UPM Kymi
  • UPM Rauma
  • UPM Tervasaari
Sellu
  • UPM Kaukas
  • UPM Kymi
  • UPM Pietarsaari
Tarrat
  • UPM Raflatac kehitys- ja tutkimuskeskus
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas (Tesomajärvi, Tampere)
Vaneri
  • UPM Joensuu
  • UPM Jyväskylä
  • UPM Pellos (Ristiina)
  • UPM Savonlinna
  • UPM Kalso (Vuohijärvi) (viilutehdas)
Sahatavara
  • UPM Alholma (Pietarsaari)
  • UPM Kaukas (Lappeenranta)
  • UPM Korkeakoski (Juupajoki)
  • UPM Seikku (Pori)
Energia
  • Harjavallan vesivoimalaitos (osaomistus)
  • Kallioisen vesivoimalaitos (Sotkamo)
  • Kaltimon vesivoimalaitos (Joensuu)
  • Katerman vesivoimalaitos (Kuhmo)
  • Keltin vesivoimalaitos (Kouvola)
  • Kuusankosken vesivoimalaitos (Kouvola)
  • Tyrvään vesivoimalaitos (Sastamala)
  • Voikkaan vesivoimalaitos (Kouvola)
  • Äetsän vesivoimalaitos (Sastamala)
Muut
  • UPM Biokomposiitit, Lahti (puumuovikomposiitti)
  • UPM biojalostamo, Lappeenranta
  Thaimaa Tarrat UPM Raflatac terminaali, Bangkok
  Turkki Tarrat UPM Raflatac terminaali, Istanbul
  Uruguay Sellu UPM Fray Bentos
  Uusi-Seelanti Tarrat UPM Raflatac terminaali, Auckland
  Venäjä Vaneri UPM Chudovo vaneri- ja viilutehdas
Tarrat UPM Raflatac terminaali, Pietari
  Vietnam Tarrat UPM Raflatac terminaali, Ho Chi Minh City
  Viro Vaneri UPM Otepään vaneritehdas
  Yhdistynyt kuningaskunta Paperi
  • UPM Caledonian paper
  • UPM Shotton
Tarrat UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Scarborough
  Yhdysvallat Paperi
  • UPM Blandin
Tarrat
  • UPM Raflatac terminaali, Ontario, CA
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Mills River, NC
  • UPM Raflatac tutkimus- ja kehityskeskus, Mills River, NC
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Fletcher, NC
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Dixon, IL
  • UPM Raflatac terminaali, Dallas, TX
  • UPM Raflatac terminaali, Seattle, WA

[13]

Ympäristö ja vastuullisuusMuokkaa

UPM:n tuotanto perustuu uusiutuviin raaka-aineisiin, jotka ovat biohajoavia ja kierrätettäviä. Kaikki UPM:n sellu- ja paperitehtaat Euroopassa sekä Fray Bentosin sellutehdas Uruguayssa on sertifioitu EMAS-asetuksen mukaisesti. Vuonna 2013 UPM Changshun paperitehdas sai EMAS-sertifioinnin ensimmäisenä paperitehtaana Kiinassa. Yhtiön tuottamasta sähköstä 78 % on hiilidioksidineutraalia.[30]

OmistajatMuokkaa

Suurimmat osakkeenomistajat (31.12.2017)Muokkaa

[15]

Tutkimus ja kehitysMuokkaa

UPM:n suurin tutkimus- ja tuotekehityskeskus sijaitsee Lappeenrannassa Kaukaan sellu- ja paperitehtaalla. UPM Pohjois-Euroopan Tutkimuskeskukssa työskentelee noin sata ihmistä. Lappeenrannassa sijaitsee myös UPM:n biojalostamokehityskeskus.[31] Biotalouteen perustuvissa liiketoiminnoissa UPM:llä on kolme painotuspistettä: biopolttoaineet, biokomposiitit ja biokemikaalit[32]. Maaliskuussa 2016 UPM Biokemikaalit perusti Helsingin Meilahteen innovaatioyksikön[33].

World Design Capital Helsinki 2012Muokkaa

UPM oli mukana Helsingin designpääkaupunkivuodessa. World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden keskeisenä kohtaamispaikkana toimi Helsingin keskustaan rakennettu paviljonki, joka oli rakennettu UPM:n uusiutuvista ja kierrätettävistä puutuotteista. Paviljonki toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston, Designmuseon ja Suomen arkkitehtuurimuseon kanssa.

OsakkeetMuokkaa

UPM:n osake noteerataan Helsingin pörssissä. Yhdysvalloissa kauppaa käydään UPM:n osaketalletustodistuksilla OTC-markkinoilla.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k Vuosikertomus 2018 (PDF) upm.com. UPM-Kymmene Oyj. Viitattu 7.7.2019.
  2. Talouselämä 21/2018
  3. upmbiofore.fi upmbiofore.fi. Viitattu 24.5.2017.
  4. UPM-Kymmene Oyj (UPM:n tiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä) tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 25.6.2019.
  5. upmbiofore.fi upmbiofore.fi. Viitattu 24.5.2017.
  6. Renforsin Ranta
  7. UPM vuosikertomus 2011, s. 79
  8. Historiallinen murros: ABC:n, Shellin ja St1:n mittareista alkaa saada suomalaisen metsäjätin valmistamaa polttoainetta 16.6.2014. Talouselämä. Viitattu 30.6.2014.
  9. UPM aloitti biodieselin kaupallisen tuotannon, Polttoaine valmistetaan mäntyöljystä 13.1.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.1.2015.
  10. Maailmanperintökohteet Edu.fi. Viitattu 10.9.2011.
  11. Verlan tehdasmuseon toimintakertomus Verla.fi. Viitattu 10.9.2011.
  12. Vuosikertomus 2018, s. 3
  13. a b c d e f UPM Vuosikertomus 2015, s.149-150
  14. Vuosikertomus 2015, s.21
  15. a b c d e Vuosikertomus 2017 UPM. Viitattu 6.11.2018.
  16. Kaihlainen, Juha: Fennovoima suosikkina. Keskisuomalainen, 28.10.2009, s. 15.
  17. UPM Vuosikertomus 2015, s.150
  18. UPM Vuosikertomus 2015, s.27-29
  19. UPM Vuosikertomus 2016, s. 58
  20. UPM Biochemicals UPM Biochemicals | UPM.FI. Viitattu 11.7.2019.
  21. UPM Biocomposites UPM Biocomposites | UPM.FI. Viitattu 11.7.2019.
  22. UPM Biomedicals UPM Biomedicals | UPM.FI. Viitattu 11.7.2019.
  23. s. 14 Vuosikertomus 2013
  24. http://www.upm.com/FI/TUOTTEET/Biopolttoaineet/Pages/default.aspx
  25. UPM pörssitiedote 1.2.2012, http://www.upm.com/FI/MEDIA/Uutiset/Pages/UPM-rakentaa-maailman-ensimmäisen-puupohjaista-biodieseliä-valmistavan-biojalost-001-Wed-01-Feb-2012-10-05.aspx
  26. UPM Biopolttoaineet UPM Biopolttoaineet | UPM Biopolttoaineet. Viitattu 11.7.2019.
  27. Hallituksen kokoonpano UPM. Viitattu 6.11.2018.
  28. Johtajisto UPM. Viitattu 6.11.2018.
  29. Tuotantolaitokset | UPM - Tuotantolaitokset | UPM.FI. Viitattu 11.7.2019.
  30. UPM Vuosikertomus 2013, s. 43, 45.
  31. UPM Kaukas UPM. Viitattu 10.6.2018.
  32. UPM:n innovaatiot biotalouden edistäjänä UPM. Viitattu 10.6.2018.
  33. UPM Biokemikaalit perustaa innovaatioyksikön tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicumiin 23.3.2016. UPM. Viitattu 10.6.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa