Werner Tawaststjerna

Werner Nikolai (Nikolaus) Tawaststjerna (11. maaliskuuta 1848 Jyväskylä15. huhtikuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, opettaja ja kuvernööri.[1]

Werner Tawaststjerna 1890-luvulla

HenkilöhistoriaMuokkaa

Tawaststjernan vanhemmat olivat lääninmaanmittari Adolf Fredrik Tawaststjerna ja Sofia Lovisa Sandman ja puoliso vuodesta 1876 Hilma Elisabeth (Mimmi) Pesonius (k. 1898). Tawaststjerna tuli ylioppilaaksi 1865 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1871 ja lisensiaatiksi 1876. Hän toimi suomalaisen Normaalilyseon yliopettajana 1877–1902 ja oli kouluhallituksen ylitarkastaja 1902–1903 ja ylijohtajan apulainen 1903–1911. Kuopion läänin kuvernööri hän oli 1911–1913. Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston jäsen Tawaststjerna oli 1884–1887. Hän sai valtioneuvoksen arvon 1905.[2][3][4][5]

Tawaststjerna oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1882, 1888, 1891, 1897, 1900 ja 1904–1905.[6][7][8][9][10][11]

Tawaststjernan poika oli professori Ilmari Tawaststjerna ja tytär kansanedustaja Elli Hiidenheimo.

Lääkäri, valtiopäivämies Onni Tawaststjerna oli hänen veljensä.[4]

JulkaisujaMuokkaa

  • Lisätietoja Suomen sotahistoriaan Juhana III:n alkuvuosilta (1568–1576), 1875 (väitöskirja)
  • Kertomus pedagoogisesta tutkimusmatkasta, 1899
  • Suomen sotavoima Juhani III:n aikana, 1900
  • Arvi Henrikinpoika Tawast, 1918
  • Pohjoismaiden viisikolmattavuotinen sota: vuosien 1570 ja 1590 välinen aika, 1918–1920
  • Pohjoismaiden sota 1590–1595 ja Täysinän rauha, 1929
  • Kaarle IX:n ja Sigismundin taistelu Viron ja Liivinmaan omistuksesta, 1935

LähteetMuokkaa

  1. Uppslagsverket Finland.
  2. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 15.11.2020)
  3. Kuka kukin on 1934, ss. 674–675. Viitattu 15.11.2020.
  4. a b Kuka kukin oli (Viitattu 15.11.2020)
  5. Otavan Iso tietosanakirja, osa 8, p. 1180. Otava 1966.
  6. Förteckning öfver Ridderskapet och Adelnsmedlemmar vid Landtdagen i Helsingfors år 1882. Protokoll fördt hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1882. Tredje häftet. Helsingfors: Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri, 1885, s. 1489-1493.
  7. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1888 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1888. Tredje häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1888, ss. 1685-1691.
  8. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1891 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1891. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Central-Tryckeri, 1891, ss. 1467-1472.
  9. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1897 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1897. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1897, s. 1699-1707.
  10. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1900 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1900. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1900, ss. 1117-1125.
  11. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1904–1905 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1904–1905. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1905, ss. 795-804.