Valtimo

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Nurmesta
Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Valtimosta anatomisena käsitteenä on erillinen artikkeli.

Valtimo on entinen Suomen kunta Pohjois-Karjalan maakunnassa. Vuoden 2020 alusta se liittyi osaksi Nurmeksen kaupunkia. Ennen kuntaliitosta kunnassa asui 2 103 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 838,07 km², josta 37,75 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 2,63 asukasta/km². Valtimo oli väkiluvultaan Pohjois-Karjalan maakunnan pienin ja Suomen 257. suurin kunta. Valtimon kunta liitettiin Nurmeksen kaupunkiin 1.1.2020.[3]

Valtimo
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Nurmes
Valtimo.vaakuna.svg Valtimo.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°40′45″N, 028°48′50″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta
Kuntanumero 911
Hallinnollinen keskus Valtimon kirkonkylä
Perustettu 1910
Liitetty 2020
– liitoskunnat Nurmes
Valtimo
– syntynyt kunta Nurmes
Pinta-ala 838,07 km² [1]
(1.1.2019)
– maa 800,32 km²
– sisävesi 37,75 km²
Väkiluku 2 103  [2]
(31.12.2019)
– väestötiheys 2,63 as./km² (31.12.2019)

Valtimon naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Nurmes, Rautavaara ja Sotkamo.

MaantiedeMuokkaa

 
Ylä-Valtimon maalaismaisemaa 2007.

Vuoden 2019 lopussa lakkautetun Valtimon kunnan maisemaan kuuluu erämaita, harju- ja vaarajonoja, kyläaukeita ja vesistöjä. Vaarojen huiput voivat korkeimmillaan olla jopa 335 metriä merenpinnasta. Ne ovat 1 500 miljoonaa vuotta vanhan vuoriston juuriosan jäännös. Edes jääkauden jäämassat eivät runsaan kilometrin paksuudestaan huolimatta ole tasoittaneet vaaroja. Maankuoren paksuus on Valtimolla keskimäärin 50 kilometriä. Elias Lönnrot kuvailee Karjalan-matkojen muistiinpanoissaan Valtimoa seuraavasti: ”Seudut ovat kauneimpia maassa lampineen, lahtineen, niemineen, kannaksineen ja metsineen.” Kirkonkylä sijaitsee Haapajärven ja Valtimojärven välisellä kannaksella harju- ja kangasmaastossa, ja sen laella on kaunis puukirkko.

Valtimolla on kahdeksan Natura-kohdetta: vanhoista metsistään tunnetut Syvälampien alue, Simanaisenlehto, Pykäläkangas, Piilopirtinaho-Marjomäki ja Murtovaaran alueen vanhat metsät, Kansikkovaaran ja Jysmänvaaran aarniometsät sekä Kuoppasuon luonnontilainen aapasuo .[4]

Lähes koko Valtimo kuuluu Valtimonjoen reitin vesistöön. Valtimon kunnan alueella on osittain tai kokonaan 153 järveä. Niistä suurimmat ovat Haapajärvi, Koppelojärvi ja Valtimojärvi.[5]

Kylät ja taajamatMuokkaa

Elomäki, Haapakylä (kirkonkylä), Halmejärvi, Hirsikangas, Kalliojärvi, Karhunpää, Koiravaara, Koppelo (Koppelojärvi), Nuolijärvi, Pajukoski, Puukari, Rasimäki, Rumo, Sivakkajoki, Sivakkavaara, Verkkojoki ja Ylä-Valtimo.

Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuja maisemakyliä ovat Karhunpää, Rasimäki ja Ylä-Valtimo.

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2018 lopussa Valtimolla oli 2 143 asukasta, joista 955 asui taajamissa, 1 168 haja-asutusalueilla ja 20 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Valtimon taajama-aste on 45,0 %.[6] Valtimon taajamaväestö kuului vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Valtimon kirkonkylään, jossa oli vuoden 2018 lopussa 955 asukasta.[7]

HistoriaMuokkaa

Valtimolta on löytynyt esineitä kivikaudelta ajalta 4200–2000 eaa., pronssiesineitä ajalta 600–200 eaa. ja miekka 1200-luvulta. Paikannimistä on päätelty Valtimolla olleen joskus lappalaista asutusta. Nykyinen väestö on peräisin Savosta, Kainuusta ja Karjalasta.

Valtimon kunta perustettiin vuonna 1910. Syyskuussa 2010 kunta vietti satavuotisjuhlaansa.[8]

Valtimon Maanselkä on Vuoksen alkulähdettä. Vesireittejä käytettiin tavallisina kulkuväylinä 1500- ja 1600-luvuilla. Vielä 1800-luvulla vesistön vierellä olevaa harjua pitkin kulki 1600–1700-luvun vaihteessa vaikuttaneen kruunun verovouti Simo Hurtan ratsutie Lieksasta Sotkamoon[9].selvennä Tätä samaista tietä pitkin Valtimolle tuotiin myös Oulusta suolaa.

Valtimolla on ennen harjoitettu paljon kaskeamista ja kaskiviljelystä. Siitä kertovat kunnan lukuisat kaskeamiseen viittaavat nimet, kuten mm. Halme-alkuiset paikannimet (halme = viljaa kasvava kaski) sekä Rasi-alkuiset nimet (rasi = polttamatta jäänyt ylivuotinen kaski, palamaton paikka kaskessa).

Valtimolle sijoitettiin sodan jälkeen suojärveläisiä Raja-Karjalasta niin paljon, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946–1950 välisenä aikana 1 100 henkilöllä. Suojärveläiset puhuivat karjalan kieltä, ja näitä kielentaitajia on Valtimolla edelleen.lähde?

HallintoMuokkaa

Kunnanjohtaja vuodesta 2013 alkaen helmikuuhun 2019 asti oli Leena Mustonen.[10][11] Valtimon viimeisenä kunnanjohtajana toimi Kyösti Korhonen.[12] Kunnanvaltuustossa oli 21 paikkaa, joista yksitoista oli keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[13]

Lieksa, Nurmes ja Valtimo päättivät vuonna 2007 tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten yhteisen toimeenpanosuunnitelman.[14] Vuonna 2014 Lieksa olisi halunnut kuntaliitoksen, mutta Valtimo ja Nurmes äänestivät sitä vastaan.[15]

Huhtikuussa 2019 päätettiin että Valtimo liitetään Nurmekseen vuoden 2020 alusta alkaen.[16]

TalousMuokkaa

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat maanrakennusyritys J ja P Timonen, koneiden ja laitteiden agentuuritoimintaa harjoittava Tomaki Services ja Ylä-Karjalan hoitokoti.[17]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Valtimon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 019
1985
  
 3 880
1990
  
 3 637
1995
  
 3 370
2000
  
 3 002
2005
  
 2 671
2010
  
 2 458
2015
  
 2 324
Lähde: Tilastokeskus.[18]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Valtimolla oli seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Valtimon alueella toimii Nurmeksen ortodoksinen seurakunta.[20]

Valtimon nähtävyydetMuokkaa

TapahtumatMuokkaa

  • Valtimo-päivät eli Valtimon kesäpäivät: 3-päiväinen pitäjätapahtuma heinäkuisena viikonloppuna.
  • Ortodoksiset praasniekat eli temppelijuhlat helluntaina ja juhannuksena

RuokakulttuuriMuokkaa

Valtimon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla siansoosi ja perunat sekä majavapaisti pihlajanmarjahyytelön kera.[21]

TietoliikenneyhteydetMuokkaa

Valtimo on yhteydessä valokaapelilla kansalliseen ja kansainväliseen tietoverkkoon. Julkisten rakennusten ja palveluiden välillä on oma tietoverkko. Ylä-Karjalan alueella on toiminut Oppiva Ylä-Karjala -projekti. Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda Juuan, Nurmeksen ja Valtimon alueella toimiva sähköinen kansalaisverkko. Kansalaisverkon käyttäjät voivat muun muassa julkaista omat internet-kotisivunsa ilmaiseksi.

Tunnettuja valtimolaisiaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

Valtiomon kunnan alueella olleet julkiset taideteokset ja muistomerkit on esitetty Nurmeksen kaupungin luettelossa.

LähteetMuokkaa

  • Laine, O. I. (toim.): Karjalan vaaroilta. Helsinki: Otava, 1963.
  • Valtimo. Kotiseututeos Karjalan ja Kainuun kauniista rajakunnasta. Lions Club Valtimo ry, 1994. ISBN 952-90-6060-2.
  • Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sanakirja. WSOY, 1971. ISBN 951-0-08803-X.

ViitteetMuokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (pdf) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.3.2020.
  2. ↑ a b Väestönmuutosten ennakkotiedot muuttujina Vuosineljännes, Alue ja Tiedot 31.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 2.3.2020.
  3. ↑ Vuoden ainoa kuntaliitos tapahtuu vuodenvaihteessa – oman kunnan lakkauttaminen voi olla vaikea paikka, vaikka veroprosentti laskee YLE Uutiset. 31.12.2019. Viitattu 7.3.2020.
  4. ↑ Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain (myös linkatut alisivut) Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Viitattu 11.10.2018.
  5. ↑ Valtimo jarviwiki.fi. Järviwiki. Viitattu 11.10.2018.
  6. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2018
  7. ↑ Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018
  8. ↑ Valtimon kuntaesittely
  9. ↑ Valtimo.fi
  10. ↑ Leena Mustonen Valtimon kunnanjohtajaksi Karjalainen. 4.3.2013. Viitattu 14.1.2018.
  11. ↑ Rodriguez, Anni: Valtimon kunnanjohtaja jättää virkansa Karjalainen. 14.8.2018. Viitattu 1.01.2020.
  12. ↑ Joutsensaari, Lea: Vuoden ainoa kuntaliitos tapahtuu vuodenvaihteessa – oman kunnan lakkauttaminen voi olla vaikea paikka, vaikka veroprosentti laskee Yle uutiset. 31.12.2019. Viitattu 1.01.2020.
  13. ↑ https://www.ylakarjala.fi/kuntavaalit/item/1341-keskusta-on-nurmeksessa-ja-valtimolla-edelleen-vahva
  14. ↑ Karjalainen 16.1.2007.
  15. ↑ Nurmes ja Valtimo torppasivat kuntaliitoksen Karjalainen. 27.10.2014. Viitattu 14.1.2018.
  16. ↑ Nurmes hyväksyi kuntaliitoksen Valtimon kanssa 25.4.2019. Yleisradio. Viitattu 24.5.2019.
  17. ↑ Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat (toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta) Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  18. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  19. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/nurmeksen-ortodoksinen-seurakunta
  21. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 134–135. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Valtimon kylät
Elomäki | Haapakylä (kirkonkylä) | Halmejärvi | Hirsikangas | Kalliojärvi | Karhunpää | Koiravaara | Koppelo (Koppelojärvi) | Maanselkä | Nuolijärvi | Pajukoski | Puukari | Rasimäki | Rumo | Sivakkajoki | Puukari | Sivakkavaara | Verkkojoki | Ylä-Valtimo
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Valtimo&oldid=19471289”