Valtimo
Valtimo on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 124 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 838,07 km², josta 37,75 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,65 asukasta/km². Valtimo on väkiluvultaan Pohjois-Karjalan maakunnan pienin kunta. Valtimon kunta liitetään Nurmeksen kaupunkiin vuoden 2020 alussa. Kunnanvaltuusto hyväksyi kuntaliitoksen huhtikuussa 2019.
Valtimo | |
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
Seutukunta | Pielisen Karjalan seutukunta |
Kuntanumero | 911 |
Hallinnollinen keskus | Valtimon kirkonkylä |
Perustettu | 1910 |
Kuntaliitokset | Nurmes (2020) |
Kokonaispinta-ala |
838,07 km² 138:nneksi suurin 2019 [1] |
– maa | 800,32 km² |
– sisävesi | 37,75 km² |
Väkiluku |
2 124 257:nneksi suurin 31.8.2019 [2] |
– väestötiheys | 2,65 as./km² (31.8.2019) |
Ikäjakauma | 2016 [3] |
– 0–14-v. | 12,2 % |
– 15–64-v. | 55,1 % |
– yli 64-v. | 32,7 % |
Äidinkieli | 2016 [4] |
– suomenkielisiä | 98,9 % |
– ruotsinkielisiä | 0,1 % |
– muut | 1,0 % |
Kunnallisvero |
21,00 % 138:nneksi suurin 2019 [5] |
Kunnanjohtaja | Leena Mustonen |
Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
2017–2021[6] • Kesk. • SDP • Vas. • Ps. • Vihr. • KD |
11 5 2 1 1 1 |
Valtimo.fi |
Valtimon naapurikunnat ovat Nurmes, Rautavaara ja Sotkamo.
MaantiedeMuokkaa
Valtimon kunnan maisemaan kuuluu erämaita, harju- ja vaarajonoja, kyläaukeita ja vesistöjä. Vaarojen huiput voivat korkeimmillaan olla jopa 335 metriä merenpinnasta. Ne ovat 1 500 miljoonaa vuotta vanhan vuoriston juuriosan jäännös. Jäämassa ei runsaan kilometrin paksuudestaan huolimatta tasoittanut vaaroja. Maankuoren paksuus on Valtimolla keskimäärin 50 kilometriä. Elias Lönnrot kuvailee Karjalan-matkojen muistiinpanoissaan Valtimoa seuraavasti: ”Seudut ovat kauneimpia maassa lampineen, lahtineen, niemineen, kannaksineen ja metsineen.” Kirkonkylä sijaitsee Haapajärven ja Valtimojärven välisellä kannaksella harju- ja kangasmaastossa, ja sen laella on kaunis puukirkko.
Valtimolla on kahdeksan Natura-kohdetta: vanhoista metsistään tunnetut Syvälampien alue, Simanaisenlehto, Pykäläkangas, Piilopirtinaho-Marjomäki ja Murtovaaran alueen vanhat metsät, Kansikkovaaran ja Jysmänvaaran aarniometsät sekä Kuoppasuon luonnontilainen aapasuo .[7]
Lähes koko Valtimo kuuluu Valtimonjoen reitin vesistöön. Valtimon kunnan alueella on osittain tai kokonaan 153 järveä. Niistä suurimmat ovat Haapajärvi, Koppelojärvi ja Valtimojärvi.[8]
Kylät ja taajamatMuokkaa
Elomäki, Haapakylä (kirkonkylä), Halmejärvi, Hirsikangas, Kalliojärvi, Karhunpää, Koiravaara, Koppelo (Koppelojärvi), Nuolijärvi, Pajukoski, Puukari, Rasimäki, Rumo, Sivakkajoki, Sivakkavaara, Verkkojoki ja Ylä-Valtimo.
Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuja maisemakyliä ovat Karhunpää, Rasimäki ja Ylä-Valtimo.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2018 lopussa Valtimolla oli 2 143 asukasta, joista 955 asui taajamissa, 1 168 haja-asutusalueilla ja 20 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Valtimon taajama-aste on 45,0 %.[9] Valtimon taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Valtimon kirkonkylään, jossa oli vuoden 2018 lopussa 955 asukasta.[10]
HistoriaMuokkaa
Valtimolta on löytynyt esineitä kivikaudelta ajalta 4200–2000 eaa., pronssiesineitä ajalta 600–200 eaa. ja miekka 1200-luvulta. Paikannimistä on päätelty Valtimolla olleen joskus lappalaista asutusta. Nykyinen väestö on peräisin Savosta, Kainuusta ja Karjalasta.
Valtimon kunta perustettiin vuonna 1910. Syyskuussa 2010 kunta vietti satavuotisjuhlaansa.[11]
Valtimon Maanselkä on Vuoksen alkulähdettä. Vesireittejä käytettiin tavallisina kulkuväylinä 1500- ja 1600-luvuilla. Vielä 1800-luvulla vesistön vierellä olevaa harjua pitkin kulki 1600–1700-luvun vaihteessa vaikuttaneen kruunun verovouti Simo Hurtan ratsutie Lieksasta Sotkamoon[12].selvennä Tätä samaista tietä pitkin Valtimolle tuotiin myös Oulusta suolaa.
Valtimolla on ennen harjoitettu paljon kaskeamista ja kaskiviljelystä. Siitä kertovat kunnan lukuisat kaskeamiseen viittaavat nimet, kuten mm. Halme-alkuiset paikannimet (halme = viljaa kasvava kaski) sekä Rasi-alkuiset nimet (rasi = polttamatta jäänyt ylivuotinen kaski, palamaton paikka kaskessa).
Valtimolle sijoitettiin sodan jälkeen suojärveläisiä Raja-Karjalasta niin paljon, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946–1950 välisenä aikana 1 100 henkilöllä. Suojärveläiset puhuivat karjalan kieltä, ja näitä kielentaitajia on Valtimolla edelleen.
HallintoMuokkaa
Kunnanjohtaja vuodesta 2013 alkaen on Leena Mustonen.[13] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]
Lieksa, Nurmes ja Valtimo päättivät vuonna 2007 tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten yhteisen toimeenpanosuunnitelman.[14] Vuonna 2014 Lieksa olisi halunnut kuntaliitoksen, mutta Valtimo ja Nurmes äänestivät sitä vastaan.[15]
Huhtikuussa 2019 päätettiin että Valtimo liitetään Nurmekseen vuoden 2020 alusta alkaen.[16]
TalousMuokkaa
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat maanrakennusyritys J ja P Timonen, koneiden ja laitteiden agentuuritoimintaa harjoittava Tomaki Services ja Ylä-Karjalan hoitokoti.[17]
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
SeurakunnatMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Valtimolla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Valtimon alueella toimii Nurmeksen ortodoksinen seurakunta.[20]
Valtimon nähtävyydetMuokkaa
- Kalliokoski Puukarissa
- Kalliojärven lintujärvi ja lintutorni
- Koivuvaaran näköalapaikka Pajukoskella
- Kuntalaisten Talo
- Murtovaaran talomuseo
- Ortodoksinen Valtimon pyhän Kolminaisuuden kirkko Hiekkalahdessa
- Rasimäen tsasouna ja raivaajamuistomerkki
- Simo Hurtan ratsutie Kokkoharjulla Rumossa
- Talonpojan taival -retkeilyreitti
- Tavikosken hierinmylly Verkkojoella
- Täyssinän rauhan rajakivi Maanselässä
- Valtimon Natura 2000 -alueet
- Valtimon kirkko
- UKK-reitti: Koli-Vuokatti
TapahtumatMuokkaa
- Valtimo-päivät eli Valtimon kesäpäivät: 3-päiväinen pitäjätapahtuma heinäkuisena viikonloppuna.
- Praasniekat helluntaina ja juhannuksena
RuokakulttuuriMuokkaa
Valtimon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla siansoosi ja perunat sekä majavapaisti pihlajanmarjahyytelön kera.[21]
TietoliikenneyhteydetMuokkaa
Valtimo on yhteydessä valokaapelilla kansalliseen ja kansainväliseen tietoverkkoon. Julkisten rakennusten ja palveluiden välillä on oma tietoverkko. Ylä-Karjalan alueella on toiminut Oppiva Ylä-Karjala -projekti. Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda Juuan, Nurmeksen ja Valtimon alueella toimiva sähköinen kansalaisverkko. Kansalaisverkon käyttäjät voivat muun muassa julkaista omat internet-kotisivunsa ilmaiseksi.
Tunnettuja valtimolaisiaMuokkaa
- Juhana Helmenkalastaja, myynti ja pukeutumisvalmentaja, kouluttaja
- Kaija Härkin, hiihtäjä
- Matti Jaaranen, Lapinlahden lintujen jäsen
- Marketta Kokkonen, Espoon kaupunginjohtaja
- Jarmo Kärnä, moninkertainen pituushypyn SM
- Pepi Reinikainen, kirjailija
- Valtimon Vasaman hiihdon naisjoukkue, kolminkertainen SM
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- Laine, O. I. (toim.): Karjalan vaaroilta. Helsinki: Otava, 1963.
- Valtimo. Kotiseututeos Karjalan ja Kainuun kauniista rajakunnasta. Lions Club Valtimo ry, 1994. ISBN 952-90-6060-2.
- Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sanakirja. WSOY, 1971. ISBN 951-0-08803-X.
ViitteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Valtimo Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain (myös linkatut alisivut) Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Viitattu 11.10.2018.
- ↑ Valtimo jarviwiki.fi. Järviwiki. Viitattu 11.10.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2018
- ↑ Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018
- ↑ Valtimon kuntaesittely
- ↑ Valtimo.fi
- ↑ Leena Mustonen Valtimon kunnanjohtajaksi Karjalainen. 4.3.2013. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ Karjalainen 16.1.2007.
- ↑ Nurmes ja Valtimo torppasivat kuntaliitoksen Karjalainen. 27.10.2014. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ Nurmes hyväksyi kuntaliitoksen Valtimon kanssa 25.4.2019. Yleisradio. Viitattu 24.5.2019.
- ↑ Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat (toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta) Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/nurmeksen-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 134–135. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valtimo Wikimedia Commonsissa
- Valtimon kunnan kotisivu.
- Valtimon kylien sivut.
- Tilastokeskus - Valtimon avainluvut.
- Valtimolaiset kylät ja asukkaat henki- ja maakirjoissa