Valtimon kirkonkylä

Valtimon kirkonkylä eli Haapakylä on taajama ja entisen Valtimon kunnan hallinnollinen keskus Nurmeksessa, Pohjois-Karjalassa. Kirkonkylällä asuu noin 1 000 henkeä. Kylän nimi oli vuoteen 1905 Haapajärvi. Se on Valtimon kylistä vanhin. Kylä sijaitsee kahden järven, Valtimojärven ja Haapajärven välisellä kannaksella, jossa kulkee luode–kaakko-suuntainen harjumuodostuma, Lokkiharju. Rakennukset ovat pääosin tasaisella harjukankaalla. Kannaksen ympärillä on alavampia viljelysmaita. Kirkonkylään ovat keskittyneet useimmat keskeisemmät entisen Valtimon kunnan palvelut. Valtimon kirkonkylästä tuli osa Nurmesta 1. tammikuuta 2020, kun Valtimo liittyi Nurmeksen kaupunkiin.

Valtimon kirkonkylä Haapakylä
Valtimon kirkonkylä
Koordinaatit: 63°40′45″N, 028°48′50″E
Valtio	Suomi
Maakunta	Pohjois-Karjala
Seutukunta	Pielisen Karjalan seutukunta
Kunta	Nurmes
Entinen kunta	Valtimo
Pinta-ala
– Maa	3,43 km²
Väkiluku	955
– Väestötiheys	278,4 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2018 mukaiset.
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Nähtävyydet

Valtimon luterilainen kirkko.

• kylä kokonaisuutena on valtakunnallinen kulttuuriperintökohde
• Valtimon kirkko
• Kuntalaisten Talo
• Lokkiharju ja Lokkiharjun levähdysalue valtatie 6:n varressa josta on kaunis näköala Valtimojärvelle, sekä kioski infopisteineen.
• Hiekkalahden ortodoksinen rukoushuone

Hiekkalahti

Kirkonkylän pohjoinen taajama ja teollisuusalue. Se on myös rautatieasema Joensuu–Kontiomäki-radalla. Asema on ollut merkittävä puutavaran varastointi- ja lastauspaikka. Henkilöliikenne radalla välillä Nurmes–Kontiomäki loppui vuonna 1992. Hiekkalahti on risteyspaikka: Joensuu–Kajaanin-tiestä eli valtatie 6:sta erkanee tiet sekä Kuhmoon että Rautavaaralle.

Palveluja

Varsinainen kirkonkylä:

• Valtimon terveysasema
• apteekki
• S-Market Valtimo
• ravintola Osula
• pizzeria Turkin Pippuri
• valmisvaateliike
• Osuuspankki
• pankkiautomaatti
• kirjasto
• kukkakauppa
• asiamiesposti kukkakaupan yhteydessä
• peruskoulu, ei lukiota
• Riveria, Valtimo
• 2 uimalaa Valtimojärven rannassa
• valaistu pururata/hiihtolatu Lokkiharjulla
• palvelutalo Kotoranta
• vanhusten palveluasunnot

Hiekkalahti:

• Hiekkalahden Matkailutila
• ABC kylmäasema
• Valtimo Components Oyj

Historia

Vuonna 1618 asiakirjoissa on ensimmäinen maininta nykyisen Valtimon alueen asutuksesta, kun Haapajärvi mainitaan yksitaloisena. Talon asukkaan nimi oli Oksantei Puroinen. Nimi viittaa hänen karjalaiseen alkuperäänsä. Alueella on historiantietojen puuttuessa voinut todennäköisesti asua karjalaisia jo aikaisemminkin. Vähitellen kylästä alkoi muodostua alueen suurin. Historiankirjoissa mainittu ennen ruptuurisotaa rajan ja luterilaisen asutuksen turvaksi rakennettu puinen Nurmeksen linna on ehkä voinut sijaita täällä. Eräälle kylän kankaalle on annettu nimeksi Kastellinkangas, joka viittaa linnoitukseen. Valtimon kirkko rakennettiin kylän korkeimmalle kohdalle harjun laelle vuonna 1901. Valtimon kunta itsenäistyi vuonna 1910 ja Haapakylästä tuli sen keskus. 1930 rakennettiin kylälle Joensuu–Kontiomäki-rata ja sille Verkkoniemen seisake ja Hiekkalahden asema. Vuonna 1970 saatiin kylälle kovan kilpailun jälkeen Metsäkonekoulu, joka koulutti metsäalan osaajia. Nykyään sen nimi on Pohjois-Karjalan Ammattiopisto.

Maaseudun rakennemuutos ja maaltapako ovat vaikuttaneet suuresti Valtimon kunnan elämään. Valtimon kyliltä ovat asukkaat lähteneet etelään ja Ruotsiin, mutta myös kirkonkylälle, joka on kasvanut koko ajan. Muun muassa Sivakankylältä on tullut niin paljon muuttajia keskustaan, että eräs taloryhmä on saanutkin nimekseen Uusi-Sivakka. Maaseudun palvelujen väheneminen näkyy Valtimon kirkonkylälläkin: sieltä on lakkautettu muun muassa Postipankki, Säästöpankki, rautatien henkilöliikenne ja nimismies. Bussiyhteyksiä sivukylille ei juuri ole enää, paitsi valtatie 6:lla. Monet palvelut ovat siirtyneet Nurmekseen tai jopa Lieksaan ja Kajaaniin saakka. Valtimolta käydäänkin paljon asioilla Nurmeksessa.

1. tammikuuta 2020 taajama siirtyi Valtimon kuntaliitoksen yhteydessä osaksi Nurmeksen kaupunkia.

Lähteet

• Lions Club Valtimo ry.: Valtimo: Kotiseututeos Karjalan ja Kainuun kauniista rajakunnasta. Lions Club Valtimo ry, 1994. ISBN 952-90-6060-2.

Aiheesta muualla

• Valtimon kunnan sivut
• Valtimo Components Oyj
• Valtimon Sähkötyö Oy (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ompelimo Nokkos-Mirjami Ay (Arkistoitu – Internet Archive)

Valtimon kylät

• Elomäki
• Haapakylä (kirkonkylä)
• Halmejärvi
• Hirsikangas
• Kalliojärvi
• Karhunpää
• Koiravaara
• Koppelo (Koppelojärvi)
• Maanselkä
• Nuolijärvi
• Pajukoski
• Puukari
• Rasimäki
• Rumo
• Sivakkajoki
• Puukari
• Sivakkavaara
• Verkkojoki
• Ylä-Valtimo

Suomen entisten kuntien (ml. nykyisten kuntien aiemmat) hallinnolliset keskukset

Etelä-Karjala: Akonpohja (Saari) • Joutsenon kirkonkylä • Lauritsala • Miettilä (Rautjärvi vuoteen 1972) • Niukkala (Uukuniemi) • Nuijamaa • Vainikkala (Lappee) • Ylämaan kirkonkylä Etelä-Pohjanmaa: Alahärmän kirkonkylä • Jalasjärven kirkonkylä • Jurvan kirkonkylä • Kortesjärven kirkonkylä • Keskikylä (Lehtimäki) • Nurmon kirkonkylä • Peräseinäjoen kirkonkylä • Törnävä (Seinäjoen mlk) • Töysän kirkonkylä • Ylihärmän kirkonkylä • Ylistaron kirkonkylä Etelä-Savo: Anttolankylä • Haukivuoren asemanseutu • Jäppilän kirkonkylä • Kerimäen kirkonkylä • Naarajärvi (Pieksämäen mlk/Pieksänmaa) • Punkasalmi (Punkaharju) • Rantakylä (Mikkelin mlk) • Ristiinan kirkonkylä • Savonrannan kirkonkylä • Suomenniemen kirkonkylä • Virtasalmen kirkonkylä Kainuu: Teppana (Kajaanin mlk) • Vuolijoen kirkonkylä Kanta-Häme: Hattelmala* (Vanaja) • Hauhon kirkonkylä • Hätilä (Hämeenlinnan mlk) • Iittala (Kalvola) • Kojo (Koijärvi) • Lammin kirkonkylä • Rengon kirkonkylä • Suotaala (Tyrväntö) • Syrjäntaka (Tuulos) Keski-Pohjanmaa: Kirkonmäki (Kaarlela) • Knivsund (Öja) • Kälviän kirkonseutu • Lohtajan kirkonkylä • Ullavan kirkonkylä Keski-Suomi: Asemakylä (Pihlajavesi) • Halli (Kuorevesi) • Honkola (Äänekosken mlk) • Jämsänkosken keskustaajama • Konginkangas • Korpilahden kirkonkylä • Koskenpää • Leivonmäen kirkonkylä • Pylkönmäen kirkonkylä • Sumiaisten kirkonkylä • Suolahden keskustaajama • Säynätsalo • Vaajakoski* (Jyväskylän mlk) Kymenlaakso: Anjala • Elimäen kirkonkylä • Haapasaari • Helilä (Karhula ja Kymi) • Jaalan kirkonkylä • Keltakangas (Sippola vuodesta 1966/Anjalankoski) • Kuusaa (Kuusankoski) • Sippola • Summa* (Vehkalahti) • Valkealan kirkonkylä Lappi: Isokylä* (Kemijärven mlk) • Karunki • Kiviranta (Alatornio) • Saarenkylä* (Rovaniemen mlk) • Turtola Pirkanmaa: Eräjärvi • Huittula (Sääksmäki) • Karkku • Kiikka • Kiikoisten kirkonkylä • Kurun kirkonkylä • Kämmenniemi (Teisko) • Luopioisten kirkonkylä • Länkipohja (Längelmäki) • Messukylä • Pehula (Keikyä/Äetsä) • Pohja (Kuhmalahti) • Pohjakylä (Suodenniemi) • Sahalahden kirkonkylä • Siuro (Suoniemi) • Sorila (Aitolahti) • Tottijärvi • Uotsola (Mouhijärvi) • Viialan kirkonkylä • Viljakkalan kirkonkylä • Vilppulan asemanseutu Pohjanmaa: Alaveteli • Bergö • Björköby • Jepuan asemanseutu • Koivulahti • Lapväärtti • Lillby (Purmo) • Maksamaan kirkonkylä • Munsala • Oravaisten kirkonkylä • Petolahti • Pirttikylä • Raippaluoto • Siipyy • Teerijärvi • Tiukka • Vähänkyrön kirkonkylä • Ylimarkku • Ähtävä Pohjois-Karjala: Enon kirkonkylä • Hammaslahti (Pyhäselkä) • Kesälahden kirkonkylä • Kiihtelysvaaran kirkonkylä • Kuusjärvi • Pankakoski* (Pielisjärvi) • Porokylä (Nurmeksen mlk) • Tuupovaaran kirkonkylä • Uusikylä (Värtsilä) • Valtimon kirkonkylä Pohjois-Pohjanmaa: Asemakylä (Kuivaniemi) • Haukiputaan kirkonkylä • Himangan kirkonkylä • Kestilän kirkonkylä • Kiimingin kirkonkylä • Meijerinkylä (Temmes) • Oulunsalon kirkonkylä • Paavola • Pattijoen kirkonkylä • Piippolan kirkonkylä • Rantsilan kirkonkylä • Rautio • Revonlahti • Salonkylä (Saloinen) • Siikajoenkylä • Säräisniemi • Vihannin kirkonkylä • Yli-Iin kirkonseutu • Ylikiimingin kirkonkylä Pohjois-Savo: Juankosken kirkonseutu • Kangaslammin kirkonkylä • Karttulan kirkonkylä • Maaningan kirkonkylä • Muuruveden kirkonkylä • Melalahti (Riistavesi) • Nilsiän keskustaajama • Säyneinen • Varpaisjärven kirkonkylä • Vehmersalmen kirkonkylä Päijät-Häme: Artjärven kirkonkylä • Heinolan kirkonkylä (Heinolan mlk) • Hämeenkoski • Nastolan kirkonkylä Satakunta: Ahlainen • Eurakoski (Kiukainen) • Hinnerjoki • Honkajoen kirkonkylä • Kangas (Kullaa) • Kauvatsa • Kepola (Köyliö) • Kodisjoen kirkonkylä • Koskenkylä (Honkilahti) • Lapin kirkonkylä • Lavian kirkonkylä • Luvian kirkonkylä • Noormarkun kirkonkylä • Pihlava (Porin mlk) • Uotila* (Rauman mlk) • Vampulan kirkonkylä Uusimaa: Bromarv • Etelä-Haaga (Haagan kauppala) • Gammelbacka* (Porvoon mlk) • Hyvinkäänkylä (Hyvinkään mlk) • Karjaan keskustaajama • Karjalohjan kirkonkylä • Kulosaari • Liljendalin kirkonkylä • Malmi (Helsingin mlk vuoteen 1945) • Munkkiniemi (Huopalahti) • Nummen kirkonkylä (Nummi/Nummi-Pusula) • Patola (Oulunkylä) • Pernajan kirkonkylä • Pohjankuru • Pusula • Ruotsinpyhtään kirkonkylä • Sammatin kirkonkylä • Tenhola • Vihdin kirkonkylä • Virkkala* (Lohjan kunta) • Österby* (Tammisaaren mlk) Varsinais-Suomi: Alastaron kirkonkylä • Askaisten kirkonkylä • Halikon kirkonkylä • Hiittinen • Hirvikoski (Loimaan kunta) • Houtskarin kirkonkylä • Inkere (Pertteli) • Jakkula (Somerniemi) • Jäkärlä (Maaria) • Kaivola (Pertteli) • Kakskerta • Kalanti • Karppinen (Karjala) • Kiikalan kirkonkylä • Kitula (Suomusjärvi) • Kokkila (Angelniemi) • Korppoon kirkonkylä • Kuusisto • Kuusjoen kirkonkylä • Lammala (Västanfjärd) • Lemun kirkonkylä • Lokalahti • Mellilän asemanseutu • Merimaskun kirkonkylä • Metsämaa • Mietoisten kirkonkylä • Muurlan kirkonkylä • Nauvon kirkonkylä • Norrby (Iniö) • Paattinen • Palva (Velkua) • Perniön kirkonkylä • Piikkiön kirkonkylä • Pyhämaa • Rantola (Karuna) • Rymättylän kirkonkylä • Särkisalon kirkonkylä • Taalintehdas (Dragsfjärd) • Tarvasjoen kirkonkylä • Toija (Kisko) • Vahdon kirkonkylä • Yläneen kirkonkylä Luovutetut alueet: Kirkkoranta (Muolaa) • Kyyrölä • Parkkina (Petsamo) • Pölläkkälä (Äyräpää) • Salmi • Soanlahti • Suurkylä (Suursaari) • Säkkijärvi • Tenkalahti (Käkisalmen mlk) • Virkkilä (Vuoksela) Tähdellä (*) merkityt ovat olleet kuntien suurimpia asutuskeskuksia sellaisissa tapauksissa, että kunnantalo on sijainnut viereisessä kaupungissa tai kauppalassa.

Katso myös: Luettelo Suomen taajamista • Luettelo Suomen kunnista