Kalliokoski (Valtimo)

Kalliokoski on koskinähtävyys kuutostien varrella Valtimon Puukarissa, noin 12 kilometriä kirkonkylältä pohjoiseen. Se on Kokkojoen koski ja laskee kahtena haarana kalliokynnyksen yli, jonka juurella se muodostaa laajan suvannon. Suvanto on myös paikkakuntalaisten uintipaikka. Aikoinaan on harkittu kosken valjastamista vesivoiman tuotantoon, mutta kosken pienuuden johdosta suunnitelmasta on luovuttu.

Historia

Kalliokoski on sijainnut tärkeällä vesireitillä pohjoiseen, Pohjantiellä eli karjalaisten eräelämän runkotiellä. Reitti yhdisti Laatokan ja Pohjanlahden, jota pitkin laatokankarjalaiset nousivat matkoillaan Valtimon vesireittiä pitkin Maanselän kannaksen yli Oulujoen reitille Ja Pohjanlahdelle. Reitti on todennäköisesti ollut käytössä jo rautakaudelta tai kauempaakin.

Joku venäläinen tai karjalainen on luetellut tuon veneellä kuljetun reitin paikannimet vuonna 1557 Viipurissa Kustaa Vaasan kirjurille muistiin merkittäväksi. Kustaa Vilkuna on paikantanut karjalankieliset reitin paikannimet nykykielisinä, ja Kalliokoski on tunnettu nimellä Padenkieli. Alempana oleva kylän nimi Puukari taas juontuu tapauksesta, kun Padankielestä eli "kalliokoskesta" irtosi maapala, jossa oli myös puita. Tämä maapala pysähtyi alajuoksun Puankielen niityille tammeten Kokkojokea. Siitä nimi Puukari.

Kalliokosken rantapenkasta on vuonna 1883 löydetty harvinaisen pitkä, 122 senttimetriä mittainen miekka, joka on ajoitettu rautakauden aikaan 1200-luvulle. Miekan ohessa oli myös ruumis. Arvellaan, että miekka on muisto matkalla kuolleesta karjalaisesta soturista tai jopa päälliköstä. Miekka on nykyään Kuopion museossa.

Lähteet

• Valtimo: Kotiseututeos Karjalan ja Kainuun kauniista rajakunnasta. Lions Club Valtimo ry. (1994, ISBN 952-90-6060-2]