Valtimon kirkko

kirkkorakennus Nurmeksessa

Valtimon kirkko on puurakenteinen, vuonna 1901 valmistunut ja 25. elokuuta 1907 käyttöön vihitty kirkko Nurmeksen Valtimolla. Kirkon on suunnitellut A.E. Ollilainen. Kirkkoa korjattiin ja uudistettiin vuonna 1931 arkkitehti Kauno Kallion johdolla. Se rakennettiin hallitsevalle paikalle Valtimon kirkonkylälle, harjun laelle, josta sen kaunis kirkontorni näkyy kauas. Valtimon kirkon tornista avautuu kaunis näkymä valtimolaiseen järvi- ja kulttuurimaisemaan.

Valtimon kirkko
Valtimon luterilainen kirkko.
Valtimon luterilainen kirkko.
Sijainti Valtimo, Nurmes
Seurakunta Valtimon seurakunta
Rakentamisvuosi 1901
Suunnittelija A.E. Ollilainen
Materiaali puu
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kirkko perustettiin Valtimolle, koska valtimolaiset eivät halunneet kustantaa Nurmeksen palaneen kirkon tilalle rakennettavaa uutta tiilikirkkoa. Valtimon kirkkoherrakunnan perustaminen vahvistettiin 5. syyskuuta 1894. Lopullisesti seurakunta itsenäistyi Nurmeksesta 1. toukokuuta 1908. Ensimmäinen oma pappi oli Verneri Louhivuori, joka aloitti virassaan 1909.

Harjun itäisellä juurella sijaitsi nykyään käytöstä poistettu pappila, jonka viereen tuli myöhemmin radan valmistuttua 1930 Verkkolahden seisake. Sodan jälkeen kirkon viereen harjulle perustettiin sankarihautausmaa. Myös Valtimon evankelis-luterilaisen seurakunnan nykyinen seurakuntatalo sijaitsee kirkon läheisyydessä harjulla.

Kirkkotila muokkaa

Kirkon sisätilaa hallitsevat korkeiden pilareiden kannattamat parvet ja siniharmaat penkkirivit. Kuoriosa erottuu selvästi muusta kirkkotilasta. Siellä ovat armonvälineet, kastemalja, alttaripöytä ja saarnatuoli. Sisälle kirkkoon astutaan punaista mattoa pitkin. Siniharmaa sisäkatto on taivaan symboli.

Alttaritaulu muokkaa

Alttaritaulun on maalannut enolainen Eino Härkönen vuonna 1931. Se esittää Kristusta ristillä, joka on pelastushistorian keskeinen, tummasävyinen tapahtuma. Henkilöiden malleina Härkönen käytti tavallisia kansanihmisiä. Taustana on hirmuisesta henkien taistelusta kertovia synkkiä pilviä.

Kirkkoa koristavat kuvat ja niiden symboliikkaa muokkaa

Kirkossa on alttaritaulun lisäksi 33 kuva-aihetta tai reliefiä. Taiteilija J. O. Raja-aho on valmistanut evankelistojen reliefit, ja kaikki muu on taiteilija Urho Lehtisen käsialaa.

Suurin maalaus on holvikatossa. Se on lähes kuusi metriä pitkä ja kolme metriä leveä, valohohtoisin värein maalattu taivaallinen näkymä. Siinä ovat Pyhän Kolminaisuuden vertauskuvat Isä, Poika ja Pyhä Henki sekä salaperäinen ilmestyspyörä. Kristuksen kolmea virkaa, ylipapillista, profeetallista ja kuninkaallista, edustavat enkelit. Niistä alin tarjoaa kirkkovieraalle voiton seppeleen ja ojentaa hänelle kutsuvasti kätensä.

Saarnatuolin kolmella sivulla ovat uskon päähyveitä esittävät kuvat, alttarin puolella toivo, edessä usko ja katesivulla rakkaus. Laintaulut saarnatuolin katolla muistuttavat rakkauden kaksoiskäskystä: ”Rakasta Herraa sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

Alttariin päin katsottuna alkaa vasemmalta puolelta koko kirkon sisäänsä sulkeva kuvien ja symbolien kehä. Siihen on piirretty evankelistat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Heidän sanomansa on ilmaistu kuuden vertauskuvan avulla. Jokaista symbolikuvaa kehystävässä reunuksessa on kaksi ohdaketta ja neljä tähkää, jotka symboloivat sitä, että Jumalan siunaus on kirousta väkevämpi.

Kirkkoherrat muokkaa

Valtimon evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoherroina ovat toimineet

  • Mauri Kokko 1931–1953
  • Lauri Salovaara 1954–1961
  • Martti Kaukola 1962–1975
  • Taisto Mäkitalo 1977–2005
  • Olli Kortelainen 2005–2008
  • vt. Markus Kontiainen 2008–2010
  • Juhani Saastamoinen 2011–2017
  • vt. Mikko Huhtala 2017–

Lähteet muokkaa

  • Martikainen Jouko: Valtimon kirkon esite.
  • Lions Club Valtimo ry. Valtimo: Kotiseututeos Karjalan ja Kainuun kauniista rajakunnasta. 1994. ISBN 952-90-6060-2.

Aiheesta muualla muokkaa

  • Valtimon kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.