Raja-Karjala

Tämä artikkeli käsittelee aluetta. Raja-Karjala oli myös sanomalehti.

Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa. Raja-Karjalaan kuuluivat Salmin kihlakunnan kunnat, Impilahti, Suistamo, Soanlahti, Salmi, Suojärvi ja Korpiselkä. Raja-Karjala oli osa Laatokan Karjalaa. Raja-Karjalassa puhuttiin yleisesti karjalan kieltä, suomea sekä venäjää. Merkittävä osa väestöstä oli ortodokseja. Raja-Karjalan kulttuuri oli voimakkaan venäläisvaikutteista, ja kieleen sekä kulttuuriin tuli venäläisvaikutusta uskonnon sekä kulttuurivaihdon välityksellä. Nykyisin entinen Raja-Karjalan alue kuuluu Venäjän Karjalan tasavallan Suojärven ja Pitkärannan piireihin.

Raja-Karjala korostettu punaisella
Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa

HistoriaMuokkaa

Raja-Karjalan alue kuului alkujaan Novgorodille ja sittemmin Venäjälle kuuluneeseen Käkisalmen lääniin ja siirtyi sen mukana Ruotsille Stolbovan rauhassa 1617. Ruotsi menetti alueen Suuressa Pohjan sodassa Venäjälle 1721, jonka jälkeen alue tuli kuulumaan Viipurin kuvernementtiin. Vuonna 1812 alue liitettiin muun Vanhan Suomen mukana Suomen suuriruhtinaskuntaan.

Vuonna 1940 Suomi luovutti alueen miltei kokonaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhansopimuksessa. Jatkosodan alussa 1941 suomalaisjoukot valtasivat alueen takaisin ja väestö palasi koteihinsa. Suomi vetäytyi alueelta kesällä 1944 ja väestö evakuoitiin uudelleen muualle Suomeen. Nyky-Suomeen Raja-Karjalasta kuuluu ainoastaan vain niin kutsuttu Tynkä-Korpiselkä, joka on nykyään osa Joensuun kaupunkia.

Sodan jälkeen Raja-Karjala venäläistyi, koska alkuperäiset asukkaat evakuoitiin talvisodan aikana ja uudelleen jatkosodan lopulla muualle Suomeen, pääasiassa Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savon pohjoisosiin sekä Kainuun eteläosaan ja Pohjois-Pohjanmaalle. Entisen Raja-Karjalan alueelle tuli pääasiassa venäläisiä, mutta jonkin verran myös karjalaisia ja muita kansallisuuksia.

Raja-Karjalan väestö kuului suurelta osin Suomen Karjalan karjalankieliseen vähemmistöön ja heidän jälkeläisensä muodostavat edelleen enemmistön Suomen karjalankielisestä vähemmistöstä.

Raja-Karjalan entiset suomalaiset kunnatMuokkaa