Seppo Juhani Tammilehto (s. 7. helmikuuta 1952 Ähtäri) on suomalainen muusikko, laulaja ja laulujentekijä. Hän muutti Tampereelle Ähtäristä vuonna 1975. 1983 lähtien hänen asuinpaikkansa oli pitkään Kangasala, jossa hänet valittiin vuoden kangasalalaiseksi vuonna 1998. Vuonna 2012 hän muutti takaisin Tampereelle. Hänen enonsa oli Tapio Tammilehto, ja hänen serkkujaan ovat Antti Tammilehto sekä Pekka Tammilehto eli Topi Sorsakoski.

Tammilehto aloitti uran Alwari Tuohitorvi -nimisessä yhtyeessä rumpalina v. 1968. Yhtyeestä tuli myöhemmin 1970-luvulla erittäin suosittu pop-yhtye. Tammilehto on ollut laulava rumpali myös Mika Sundqvistin Nonstop-bändissä, sekä Matthews ja Kummitus -yhtyeissä. Myöhemmin rumpujen soitto vaihtui kitaraan. Hän sai kiinnityksen Tampereen Hotelli Rosendahliin kolmeksi vuodeksi, jossa Tammilehto lauloi tanssimusiikkia yritysten juhlissa. Tuolloin myös omien laulujen tekeminen lisääntyi ja hän kirjoitti tunnettuja radiohittejä monille artisteille.

Varsinainen sooloura käynnistyi vuonna 1994, kun albumi Punainen Kitara julkaistiin. Tunnetuin Tammilehdon omista levytyksistä on hänen sanoitus "Kuin helminauhaa" (alkup. irlantilaisen David McWilliamsin hitti, "The Days of Pearly Spencer"). Myös "Punainen Kitara", sekä "Viileä käsi, mutta lämmin sydän", ovat useiden artistien ja bändien ohjelmistoissa. Myös laulut "Mustikkavuoren kuu" ja "Minä olen minä (Juhani Eklund)" ovat tunnettuja. Hän keikkailee yksin soolona, sekä yhdessä Freemanin kanssa ja on solisti Anza Mertaranta Allstars -bändissä.

Sanoittaja Jorma Toiviainen oli Tammilehdolle merkittävä henkilö, joka opetti hänelle laulujen sanoitusten tekniset osa-alueet. Tammilehdon säveltämä ja sanoittama "Maailmantango" voitti Seinäjoen tangomarkkinoiden sävellyskilpailun vuonna 1990. Hän on esiintynyt Liverpoolissa Beatles-festareilla elokuussa 2014, sekä tuottanut ja esiintynyt huomion saaneessa Beatles Forever -revyyssä.

Tammilehto pyydettiin Teoston Kulttuurikummiksi keväällä 2010. Häneltä on julkaistu 12 sooloalbumia ja hänen sävellyksiään ja sanoituksiaan on levytetty noin 400.

Kesällä 2021 julkaistiin studiolive, jossa solistit esittivät Tammilehdon lauluja. Esiintyjinä olivat Tammilehdon lisäksi Heidi Kyrö, Pekka Tiilikainen, Freeman ja Masi Luoman akustinen yhtye.

Tuottajaura

muokkaa

Syksyllä 2011 sai ensi-illan Tammilehdon käsikirjoittama ja tuottama Irwin Goodman -revyy. Se on Irwinin ja Vexi Salmen musiikkiin perustuva esitys, joka syväluotaa menneiden vuosikymmenten suomalaista viihdettä Sitä esitettiin n. 15 kertaa eri puolella Suomea.

Tammilehto on myös tehnyt paikallisradioille musiikki-ohjelmasarjoja nimekkäistä artisteista.

Tammilehto on käsikirjoittanut Topi Sorsakosken elämästä ja urasta kertovan musiikkinäytelmän Salattu suru ja valinnut siihen laulut. Sen ensi-ilta oli Ähtärissä keväällä 2014.

Vuonna 2016 sai Hämeenlinnan Sokos-Hotel Vaakunassa ensi-iltansa Tammilehdon kirjoittama musiikkirevyy: Hämeenlinna Suomen Liverpool. Vuonna 2017 Tampereen Komedia-teatterissa järjestettiin Tammilehto & Freeman 60/70-lukujen nostalgia-iltoja. Keväällä 2018 Tammilehdon urasta julkaistiin Unto Välimäen kirjoittama kirja Poutapilven poika. Sen jälkeen Tammilehto on kirjoittanut kirjat Aaro, iskelmien kuningas. Rikosromaani Tyhjennetty pyydys, sekä Manserokkarit, johon ilmestyi jatko-osa syksyllä 2023, nimellä Manse -The Best-.

Erikoispalkinnot

muokkaa

Tamperelainen Musa-erikoispalkinto 2018, palkinnon antajina Tamperelainen-lehti ja Radio Musa.

Diskografia

muokkaa

Teoksia

muokkaa
  • Tammilehto, Seppo: Aaro, iskelmien kuningas. Tampere: Mediapinta, 2019. ISBN 9789528107330.
  • Tammilehto, Seppo: Tyhjennetty Pyydys. Tampere: Mediapinta, 2020. ISBN 9789528109716.
  • Tammilehto, Seppo: Manserokkarit. Helsinki: Lector Kustannus, 2022. ISBN 9789527433744.
  • Juha Mäntylä (toim.) & Tammilehto, Seppo & yksitoista muuta kirjailijaa: Särkyneen sydämen liiteri. Kuvitteellisia kertomuksia Elviksestä. Helsinki: Lector Kustannus, 2023. ISBN 978-952-7433-86-7.
  • Tammilehto, Seppo: Manse – The Best. Helsinki: Lector Kustannus, 2023. ISBN 978-952-7500-36-1.

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa