Avaa päävalikko
Kangasalan lepokodin päärakennus
Kangasalan lepokodin saunarakennus

Kangasalan lepokoti on 1910[1] perustettu lomailupaikka Kangasalla. Lepokoti sijaitsee lähellä keskustaa Ukki-järven rannalla. Lepokoti toimii museona, sitä voi vuokrata tilaisuuksien pitopaikaksi tai työtilaksi, siellä voi yöpyä ja Kangasalan Kädentaitajat pitävät siellä myyntinäyttelyään[2][3].

Lepokodissa on noin 30 huonetta ja suuri keittiö[4]. Lepokodin pihapiirissä on myös saunarakennus, jossa on takkahuone ja keittiö[5]. Lepokodilla on kesäteatterinäyttämö, jolla on ollut näytöksiä vuodesta 2016[6].

Sisällysluettelo

HistoriaaMuokkaa

Toiminta täysihoitolanaMuokkaa

 
Lepokodin "Finnen huone"

Vuonna 1910 perustettiin Kangasalan Lepo- ja Matkailijakoti Osakeyhtiö täysihoitotoiminnan ammattilaistamiseksi Kangasalla. Lepokodin rakennuksen paikalle siirretty runko on Kangasalta Suomen ensimmäisen kansanopiston päärakennuksesta, joka oli tehty 1890-luvun alkupuolella. Lepokodin rakennuksen suunnitteli Heikki Tiitola. Aluksi talon hoitajana toimi Ida Isaksson Tampereelta. 1912 Lepokodin isäntäpariksi tuli Hans ja Gustava Adler. 1921 osakeyhtiö purkautui ja Adlerit saivat talon omistukseensa. Tontti oli vuokralla läheiseltä Sorolan kartanolta. Myöhemmin toimintaa hoitivat Adlerien kolme tytärtä: Martta Aarnikotka, Olga Adler-Tyrkkö ja Kyllikki Kärkkäinen.[7] Täysihoitolassa vieraili monia kuuluisia muusikkoja, kuvataiteilijoita, kirjailijoita, näyttelijöitä ja tiedemiehiä. Lepokodissa on lomaillut ja työskennellyt muun muassa Jean Sibelius, Tauno Palo, Juice Leskinen, Eeva-Liisa Manner ja Pentti Saarikoski.[8][9][10] Kirjailija Jalmari Finne asui Kangasalla, lähinnä Lepokodilla, 11 viimeistä vuottaan. "Finnen huone" on yksi Lepokodin nähtävyyksistä.[11]

Säätiön perustaminen ja entisöintiMuokkaa

Vuonna 1986 täysihoitolan toiminta loppui ja lepokoti toimi tämän jälkeen yksityiskotina[12]. Täysihoitolatoiminnan hiivuttua rakennus aiottiin välillä jopa purkaa. 1996 perustettiin Kangasalan Lepokoti-Säätiö, jonka tehtävänä on irtaimiston säilyttäminen osittain museoituna ja eheänä kokonaisuutena. Lepokotia voidaan käyttää opastettuna matkailukohteena ja se voi tarjota työskentely- ja toimintatiloja kulttuurin eri tahoille.[13][12][1]

Säätiö on ylläpitänyt ja kunnostanut rakennusta[1]. Tampereen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus teki kunnostus- ja entisöintityöt kurssimuotoisesti vuosina 19962000[14]. Työtä suunnittelemassa sekä työn toteuttamista valvomassa ja ohjaamassa on ollut arkkitehti Riitta Kuronen. Tarmo Marjamäki on konsultoinut, tehnyt kunnostustöiden tekniset kunnostusohjeet ja valvonut töitä.[4]

Lepokodin vesikatto kunnostettiin vuonna 1993. Kunnostuksen suunnitteluvaihe kesti vuoteen 1996. Entisöintityö aloitettiin Lepokodin huonokuntoisesta saunarakennuksesta. Saunan sisällä tehtiin suuria purku- ja muutostöitä. Lepokodin lasiveranta rakennettiin lähes kokonaan uusiksi. Lepokodin huoneet ja aulatilat sekä kalusteet kunnostettiin ja entisöitiin.[4]

Kuvia LepokodiltaMuokkaa

Lepokodin sisäkuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa