Heikki Tiitola
Heikki Tiitola (3. elokuuta 1874 Kangasala – 18. syyskuuta 1952) oli tamperelainen rakennusmestari. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Kaarlo Tiitola ja Maria Kristiina Uotila. Tiitola valmistui 1895 rakennusmestariksi teollisuuskoulusta.
Kangasalla Vehoniemen kylässä Tiitolan talossa syntynyt Heikki Tiitola oli 18-vuotiaaksi saakka kotonaan talon töissä tehden myös puusepän ja rakennustöitä. Hän meni sitten opiskelemaan Tampereen teollisuuskouluun ja valmistui sieltä 1895. Ensimmäiset 10 vuotta Tiitola työskenteli piirtäjänä arkkitehti Berndt Blomin toimistossa Tampereella. Kun Blom muutti pois Tampereelta Tiitola aloitti itsenäisen toiminnan rakennusmestarina ja rakennusten suunnittelijana niin että Tiitolan toimistosta tuli yksi Sisä-Suomen tunnetuimpia alallaan myös Tampereen ulkopuolella. [1]
Tiitola oli Tampereen kaupungin kunnallisraatimies 1926–1944, Tampereen rahatoimikamarin jäsen 1913–1918 ja kaupunginvaltuuston jäsen 1921–1926. Hän sai kunnallisneuvoksen arvon 1930. Tiitola oli Kaupunkien yleisen palaapuyhtiön asiamiehenä Tampereella, oli Tampereen Säästöpankin hallituksen jäsen sekä toimi myös rakennusmestariliiton Tampereen osaston puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.[1]
Tiitolan tuotanto käsittää julkisia rakennuksia ja yksityisiä asuintaloja. Tiitolalla oli myös merkittävä kunnallispoliittinen ura Tampereen kaupunginvaltuustossa. Heikki Tiitolan pojat Risto, Martti, Jaakko, Matti ja Jussi pelasivat jääkiekon SM-sarjaa Ilveksessä ja muissa seuroissa.
Tuotanto muokkaa
Rakennuksia Tampereella muokkaa
- Tampereen työväentalo, 1900[2]
- Koulukadun päiväkoti (ent. Lääkäreiden sairaala), 1904
- Hämeen Pohjan talo, 1909
- Ososen talo, 1910
- Tampereen VPK:n talo, 1910
- Elokuvateatteri Petit, 1911
- Attilan kenkätehdas Yliopistonkatu 38, 1915
- Pispan koulu, 1915
- "Kilometritalo" Pyynikinrinne, 1923
- Koskilinna Hatanpään valtatie 2, 1924
- As OY Erkkilän-Aukee, Aleksanterinkatu 6
Muualla Suomessa muokkaa
- Kiviniemen tilan päärakennus, Jämsä, 1899
- Siuron rukoushuone (sittemmin kirkko), Nokia, 1910
- Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön pääkonttori, Kajaani, 1912
- Voipaalan päärakennus, Valkeakoski, 1912
- Rauman Osuuskaupan leipomorakennus, Rauma, 1913
- Korkeakosken Kenkä- ja Nahkatehdas laajennus, Juupajoki, 1915
- Ruoveden kunnantalo, Ruovesi, 1915
- Satanahka Oy, Kiukainen, 1919
- Tyrvään pappila, Sastamala, 1922[3]
- Halkivahan rukoushuoneen laajennus kirkoksi ja kellotapuli, Urjala, 1923-26
- Poikeluksen koulu, Kuru, 1924
- Kangasalan Yhteiskoulu, Kangasala, 1925
- Suinulan koulu, Kangasala, 1925
- Vehoniemen matkailumaja ja ravintola, Kangasala, 1928−29 (purettu 1981)
- Kuivannon rukoushuone (sittemmin kirkko), Orimattila, 1930
- Villilän kartanoalueen asuntolarakennus, Nakkila, 1935
- Kansallis-Osake-Pankin toimitalo, Pakkahuoneenkatu 20 (nyk. Kauppakatu 20), Kemi[4]
- Pohjanlinna, Kankaanpää, 1942 (paloi 1970)
Julkaisut muokkaa
- Itsekehityksestä : rakennusmestaripäivillä Oulussa 22.3.1924 pitämä luento. Suomen rakennusmestariliitto 1925
- Tampereen asunto-olojen kehityksestä. 1934
- Koti Roineen rannalla. 1947
- Tamperetta rakentamassa : Tampereen Rakennusmestariyhdistyksen 50-vuotis-muistojulkaisu. Tampereen Rakennusmestariyhdistys, Tampere 1948
Lähteet muokkaa
- Wikiaineisto : Kuka kukin oli 1961
- http://www.mfa.fi/vapaapalokuntakuvat (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7184/
- http://www.historia.tampere.fi/etusivu.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Heikki Tiitola 50-vuotias, Aamulehti, 03.08.1924, nro 177, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Puistotorni – historia Tampereen Työväenyhdistys ry. Arkistoitu 4.7.2017. Viitattu 21.12.2013.
- ↑ Historia ja nykypäivä: Karl Abiel Heikelin aika 1904–1919, sivu 2 Tyrvään Pappila. Viitattu 8.1.2024.
- ↑ Hedman, Ossi: Kemin kaupungin historia. 2. osa, s. 64, 67. Pohjolan Sanomat Oy, 1976. ISBN 951-99060-1-0.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heikki Tiitola Wikimedia Commonsissa
