Bertel Strömmer

suomalainen arkkitehti

Bertel Evert Strömmer (11. heinäkuuta 1890 Ikaalinen18. huhtikuuta 1962 Tampere) oli suomalainen arkkitehti.

Bertel Strömmer.
Hotelli Tammer, Tampere.
Strömmerin suunnittelema Teiskon sankarimuistomerkki Tampereella (1951).[1]

Strömmer pääsi ylioppilaaksi 1908 ja valmistui arkkitehdiksi 1913. Hän työskenteli eri piirustustoimistoissa vuoteen 1918 saakka ja toimi sitten vuosina 1918–1953 Tampereen kaupunginarkkitehtina hoidettuaan sitä ennen kolme vuotta apulaiskaupunginarkkitehdin virkaa. Strömmer suunnitteli yksityisiä ja julkisia rakennuksia pitkälle toista sataa, joista suurimman osan Tampereelle. Tunnettuja Strömmerin töitä Tampereella ovat muun muassa Hotelli Tammer ja linja-autoasema, muualla Suomessa esimerkiksi Kemin kaupungintalo. Strömmer suunnitteli myös oppikouluaikaisen luokkatoverinsa kirjailija F. E. Sillanpään Saavutus-huvilan Hämeenkyrössä. [2]

Valokuvausta harrastaneelta Strömmeriltä jäi noin 10 000 valokuvanegatiivia, jotka hänen perikuntansa sittemmin lahjoitti kotiseutuyhdistys Tampere-Seuralle. Kuvia ja Strömmerin talvisodan aikaista päiväkirjaa käyttäen on koottu Tampereen sota- ja jälleenrakennusaikaa käsittelevä teos Tampereen sota ja rauha.

Bertel Strömmerin isä oli Ikaalisten apteekkari Sven Evert Strömmer. Hänen äitinsä oli Elin Ida Fredrika o.s. Fabritius, jonka vanhemmat olivat Zachris Wilhelm Fabritius ja Fredrika von Wright. Fredrika von Wrightin veljiä olivat taiteilijat Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright. Strömmerin puoliso suodesta 1914 lähtien oli Ros-Mari Nordenswan. Pariskunnan lapset olivat arkkitehti ja pianisti Gunnar ”Goony” Strömmer, Helena (s. 1916), Einar (s. 1918), Erik (”Pete”, s. 1921), Valter (s. 1923), Anita (s. 1928), Rainer (s. 1932) ja Mattias (s. 1933).

Joulukuussa 2019 Tampereen yhdyskuntalautakunta päätti nimetä aukion ja puistoalueen Strömmerin mukaan. Bertel Strömmerin aukio on kaupungin pääkadun, Hämeenkadun, varressa Hatanpään valtatien liittymän yhteydessä lähellä Hämeensiltaa. Bertel Strömmerin pihaksi nimettiin Pyynikin ammattioppilaitoksen tontilla sijaitseva puistomainen alue.[3]

Töitä Tampereella

muokkaa

Töitä muualla Suomessa

muokkaa

Kuvia Strömmerin suunnittelemista rakennuksista

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Juha Jaakola: Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri, sivut 181-183; Tampere 2008
  2. Kuka kukin on 1954
  3. Alanne, Joonas: Tampere nimeää puiston ja aukion kaupunginarkkitehti-Strömmerin mukaan Tamperelainen. 11.12.2019. Viitattu 11.12.2019.
  4. Jouni Keskinen : Kaupunginosa X - Juhannuskylä, Koskesta voimaa-sivusto
  5. Hatanpään lukion historiaa [Tampereen kaupunki - Hatanpään lukio - Opiskelijalle] www.tampere.fi. Viitattu 18.3.2024.
  6. a b c d e f g h i j k Koskesta voimaa -verkkojulkaisu – Bertel Evert Strömmer (1890–1962)
  7. Kristiina Mäntynen & Annu Rautanen: Bertel Strömmer 1890–1962 (PDF) (Näyttely Tampereen kaupunginkirjastossa 26.10.–8.11.1987, sivu 14) www.fengshui-arkkitehti.fi. 2018. Web Archive. Arkistoitu 18.12.2018. Viitattu 18.12.2018.
  8. Otavan iso tietosanakirja, osa 8. Helsinki: Otava, 1964.
  9. Otavan iso tietosanakirja, osa 8.
  10. a b Museovirasto, rakennushistorian osasto.: Vanha Ikaalinen: Ikaalisten kauppala, rakennushistoriallinen inventointi, s. 9-10, 12. Ikaalinen seura, 1976. Siiri-tietopalvelu.
  11. Helena Tuominen: Ikaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julkisten viheralueiden kehityssuunnitelma ja hoitoluokitus, s. 8-9. Hämeen ammattikorkeakoulu, 2012. Theseus.
  12. Tiusanen, Pauliina: Rakennusinventointi Ikaalinen Keskeisen alueen osayleiskaava, s. 95. Ikaalisten kaupunki, 2003.
  13. Tarina Talo Rannalla. Viitattu 19.3.2024.
  14. Tiusanen, Pauliina: Rakennusinventointi Ikaalinen Keskeisten alueiden osayleiskaava, s. 40. Ikaalisten kaupunki, 2003.
  15. RKY – Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 18.3.2024.
  16. Lue talon historiasta Oma Tupa - Ikaalisten Wanhan kauppalan kotiseutuyhdistys Oma Tupa ry.. Viitattu 18.3.2024.
  17. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, kohdetiedot F.E. Sillanpään kodit www.rky.fi. Museovirasto. Viitattu 26.11.2024.
  18. Pauliina Tiusanen: Rakennusinventointi Ikaalinen Keskeisen alueen osayleiskaava, s. 36. Ikaalisten kaupunki, 2003. Siiri-tietopalvelu.
  19. Haukiniemen vedenottamo[vanhentunut linkki] Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo, Museoviraston kohdeinventointilomake, 5.8.2004 päivitetty, iisalmi.fi, viitattu 17.9.2020
  20. Pälkäne - Sankarihautausmaat www.sankarihautausmaat.fi. Viitattu 27.3.2024. (englanniksi)
  21. Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen: Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion kulttuurihistoriallisten arvojen selvitys, s. 5. Pälkäneen kunta, 2015.
  22. Forssan museo : Kutomo elää!
  23. 1950. Forssan historia historia.forssa.fi. Viitattu 26.11.2024.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Jaakola, Juha: Bertel Strömmer – Tampereen arkkitehti. Tampere: Tampereen historialliset museot, 2022. ISBN 978-952-371-047-4

Aiheesta muualla

muokkaa