Hämeenkatu (Tampere)

katu Tampereella

Hämeenkatu on Tampereen pääkatu. Puistokadun pituus on noin kilometri, ja leveys leveimmällä kohdalla 28,5 metriä ajorata ja jalkakäytävät mukaan luettuina. Hämeenkatu ylittää Tammerkosken Hämeensiltaa pitkin.

Ihmisvilinää Hämeenkadun etelälaidan jalkakäytävällä vuonna 2006.

Hämeenkatu on puistokatu, joka alkaa idästä Rautatienkadun risteyksestä läheltä rautatieasemaa, kulkee itä-länsisuunnassa aina Hämeenpuistoon asti ja on koko pituudeltaan nupukivien peittämä. Aikaisemmin lähes jokaista risteystä hallitsivat liikennevalot, mutta nykyään Hämeenkatu on kokonaan joukkoliikennekatuna. Rautatienkadun risteyksestä itään Hämeenkadun jatkona on noin 700 metriä pitkä Itsenäisyydenkatu Kalevan puistotien, Sammonkadun ja Teiskontien risteykseen asti. Länteen päin katulinja jatkuu ensin Pirkankatuna, sitten Pispalan valtatienä.

Raitiotien rakentaminen kadulle alkoi vuonna 2017 ja hankkeen yhteydessä uusittiin myös jalkakäytävät, katupuut ja valaistus sekä toteutettiin Hämeensillan perusparannus. Hanke valmistuu vuonna 2021.

HistoriaMuokkaa

 
Hämeenkatua 1900-luvun alussa. Näkymä rautatieasemalta kohti länttä. Vasemmalla Hotel Bauer, oikealla Rautatieläisten talo.
 
Hämeenkadun liikennettä kesällä 1940.

Alkujaan Messukylän pitäjään kuuluneen nykyisen Tampereen keskustan paikalla sijainneen Tammerkosken kylän halki kulki vanha kulkureitti, jonka linjaus vastasi likimain nykyistä Hämeenkatua. Hieman nykyisen Hämeensillan pohjoispuolella, kosken matalimmassa kohdassa, sijaitsi ikivanha ylityspaikka ja myöhemmin Tammerkosken ensimmäinen silta.[1] Kun Tampere perustettiin vuonna 1779, myös nykyinen Hämeenkatu sisältyi ensimmäiseen asemakaavaan, mutta kaupungin pääkaduksi tuli aluksi Kauppiaskatu (myöh. Kauppakatu), joka idässä päättyi vanhalle puusillalle. Hämeenkadun paikalla sijainnut Raatihuoneen Poikkikatu oli nykyistä Hämeenkatua kapeampi eikä sen kohdalla ollut siltaa. [2] Puusiltaa oli ajan saatossa uusittu lukuisia kertoja ja viimeinen rakennettiin vuonna 1848.[3]

Vuoden 1865 Tampereen palon seurauksena yliarkkitehti C. A. Edelfeltin 1868 laatimassa uudessa asemakaavassa Hämeenkatu muuttui pääkaduksi, jonka leveydeksi tuli 30 metriä. Kun Tammerkosken itäpuolella sijaitseva Kyttälän alue liitettiin kaupunkiin vuonna 1871, Hämeenkatua jatkettiin yhtä leveänä myös kosken itäpuolelle.[2] Liikenne kasvoi nopeasti puusillalla, joka oli lisäksi vaurioitunut tulvien yhteydessä. Tämän vuoksi kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1881 uuden sillan rakentamisesta. Silta päätettiin rakentaa Kauppakadun sijaan Hämeenkadun kohdalle, joka oli jo palon jälkeen levennetty kaupungin pääkaduksi. Vuonna 1884 valmistunutta siltaa kutsuttiin nimellä Isosilta erotuksena nykyisen Satakunnansillan paikalla sijainneesta Pikkusillasta, joka oli tarkoitettu ainoastaan jalankulkijoille. Kun Satakunnansilta valmistui vuonna 1900, alettiin Isoasiltaa kutsua Hämeensillaksi.[3]

Hatanpään valtatien risteys valmistui sisällissodan jälkeen 1920-luvulla, kun valtatien rakentaminen tuli mahdolliseksi osittain sodassa tuhoutuneiden korttelien paikalle. Nykyisen Hämeensillan rakentamisen suunnittelu alkoi vuonna 1923 ja silta valmistui vuonna 1929. 1930-luvun alussa Hämeenkadun itäpäätä madallettiin rautatien alittavan tunnelin ja uuden rautatieaseman rakentamisen vuoksi. Vuosina 1948—1976 Hämeenkadulla liikennöitiin johdinautoilla.

Kesäkuussa 2014 Hämeenkadun itäpää muutettiin joukkoliikennekaduksi[4] (joskin yksityisautoilu sallittiin vielä lyhyeksi ajaksi helmikuusta kesäkuuhun 2017[5][6]). Kokeilulla valmisteltiin alkuvuodesta 2017 alkanutta raitiotiehanketta, jossa Hämeenkatu muuttui kokonaan joukkoliikennekaduksi ja sillä saavat kevyen liikenteen lisäksi kulkea vain raitiovaunut, linja-autot, taksit sekä huoltoliikenne. Raitioliikenteen on määrä alkaa kadulla vuonna 2021.

 
Valoviikot Hämeenkadulla vuonna 1974.

Poikkikadut idästä länteenMuokkaa

Tammerkosken itäpuolella olevat kadutMuokkaa

Tammerkosken länsipuolella olevat kadutMuokkaa

Rakennuskantaa idästä länteenMuokkaa

Talonumerointi alkaa Rautatienkadun risteyksen länsipuolelta siten, että parittomat numerot ovat kadun eteläpuolella.

Kosken itäpuoliMuokkaa

 
Rautatieläisten talo.

Kadun eteläpuoliMuokkaa

Kadun pohjoispuoliMuokkaa

 
Tampereen Säästöpankin talo.

Kosken länsipuoliMuokkaa

 
Hämeenkadun länsiosaa.

Kadun eteläpuoliMuokkaa

 
Palanderin talo.

Kadun pohjoispuoliMuokkaa

 
Raitiotie rakenteilla Tuulensuun edustalla.

Purettuja ja tuhoutuneita rakennuksiaMuokkaa

 
Pulla-Helinin talo 1960-luvulla.

LähteetMuokkaa

  1. ↑ Myllyt ja sillat 2003. Tampereen kaupunki. Viitattu 5.3.2017.
  2. ↑ a b Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 24.11.2018.
  3. ↑ a b Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto: Tampereen rakennuskulttuuri, maisemat ja luonnonsuojelu. Tampere: Tampereen kaupunki, 1986. ISBN 951-94301-4-8.
  4. ↑ Tampereen Hämeenkadun itäpää suljettiin yksityisliikenteeltä – lisää ruuhkia Satakunnankadulle ja Vuolteenkadulle Yle Uutiset. 30.6.2014. Viitattu 11.7.2014.
  5. ↑ Tampereen pääkatu avataan yksityisautoille määräajaksi – myös ratikan rakentamisaikataulu muuttuu Yle Uutiset. 11.1.2017. Viitattu 23.3.2018.
  6. ↑ Tampereen Hämeenkadun itäpää suljetaan yön aikana yksityisautoilta – ”Aamulla pitäisi olla viimeistään valmista” Aamulehti. 7.6.2017. Viitattu 23.3.2018.
  7. ↑ Hämeenkatu 13 A - Sponda sponda.fi. Viitattu 28.3.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hämeenkatu_(Tampere)&oldid=19305099”