Avaa päävalikko

Kauppakatu (Tampere)

katu Tampereella, Suomessa
Näkymä Kauppakadulta kohti Keskustoria. Vasemmalla Ylioppilastalo.
Tirkkosen talo.

Kauppakatu on Tampereella Tammerkosken kaupunginosassa sijaitseva itä-länsisuuntainen katu, joka ulottuu nykyään Keskustorilta Hämeenpuistoon. Kauppakatu oli 1800-luvun lopulle asti kaupungin pääkatu, jonka varrelle kaupat ja pankit keskittyivät. Se tunnettiin jo 1780-luvulla nimellä Kauppiaskatu (ruots. Köpemansgatan). Kauppakadun paikalla kulki Hämeenlinnasta Pohjanmaalle johtava maantie jo ennen kuin Tampere perustettiin.[1][2][3]

Vireillä olevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa (2040) Kauppakatu on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[4]

RakennuksetMuokkaa

 
Säästöpankintalo Kauppakadun ja Näsilinnankadun kulmassa. Tontilla sijaitsi aikoinaan kallio, jota kutsuttiin Junovuoreksi.[5]
 
Osuuspankintalo.
 
Kauppakatu 7:n seinustaa vuonna 1918.

Kauppakadun varrelta alkunsa saanut suuri tulipalo tuhosi alueelta paljon taloja vuonna 1865.[6][7] Nykyinen rakennuskanta on sekoitus 1900-luvun alun kauppa- ja pankkitaloja, 1950-luvun virastoarkkitehtuuria sekä 1960-luvun liikerakentamista.[3]

Kadulla sijaitsee useita tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia. Erityisen arvokas, valtakunnallisesti merkittävä rakennusperintökohde on Kauppakadun ja Kuninkaankadun kulmassa sijaitseva Tirkkosen talo, joka on Lars Sonckin ja Birger Federleyn suunnittelema. Jugendtyylisen rakennuksen vanhimmat, vuosilta 1900–1901 peräisin olevat julkisivut on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä.[8]

Nykyisiä rakennuksiaMuokkaa

Katuosoite Rakennuksen nimi Valmistui Suunnittelija(t) Huomautus Lähteet
Kauppakatu 1 Raatihuone 1890 Georg Schreck Pääjulkisivu Keskustorilla. [9][10]
Kauppa-Häme 1965 Aarne Ervi Sisäpiha katettu 1990-luvulla. [11][12]
Kauppakatu 2 Sandbergin talo
eli Kekäleen talo
1882–1897 F. L. Calonius Rakennettu vaiheittain. [13]
Kauppakatu 3 Kauppakatu 3b 1934 Georg Henriksson Julkisivu uusittu 1960-luvulla. [14][15]
Kauppakatu 4 Osuuspankintalo
eli Kansallis-Osake-Pankin talo
1910 Vilho Penttilä Taloa korotettu 1950-luvulla. [16][17]
Kauppakatu 5 Kiint.oy Hämeenkatu 20 1957 Ole Gripenberg
Bertel Gripenberg
Entinen Stockmannin tavaratalo. [18][19]
Kauppakatu 6 Tirkkosen talo 1901, 1906 Lars Sonck
Birger Federley
Rakennettu vaiheittain. [20][21]
Kauppakatu 7 Kansallispankintalo
eli Tampereen Osake-Pankin talo
1904–1916 Birger Federley Rakennettu vaiheittain. [22][23]
Kauppakatu 10 Ylioppilastalo
eli Suomen Yhdyspankin talo
1901 Gustaf Nyström [7]
Kauppakatu 11 Tuotannon talo
eli Tampereen Telefooni-Osakeyhtiön talo
1914 Birger Federley Muutettu funkistyyliseksi. [24][25]
Kauppakatu 12 Ainanlinna 1952 Erkki Huttunen [26]
Kauppakatu 13 Seurakuntien talo
eli Taivaanlinna
1956 Elma ja Erik Lindroos [27]
Kauppakatu 14 Säästöpankintalo 1903, 1926 Gesellius-Lindgren-Saarinen
Birger Federley
Rakennettu vaiheittain. [28]
Kauppakatu 15 Tuulensuu 1929 Bertel Strömmer [29]
Kauppakatu 16 As.oy Kauppakartano 1963 Mirjam Kulmala Talossa toimi aikoinaan Branderin kahvila, jonka sisustus oli Reima Pietilän ja Raili Paatelaisen suunnittelema. [30][31]

Entisiä rakennuksiaMuokkaa

 
Sisällissodan aikainen näkymä Kauppatorilta (nyk. Keskustori) kohti Kauppakatua. Vasemmalla Kaupungintalo (nyk. Raatihuone) ja Kaupunginhotelli, oikealla Sandbergin talo.
 
Stockmannin kulmatalo oli Tampereen ensimmäinen liikerakennus, jonka katolla oli pysäköintipaikkoja.[32]
Katuosoite Rakennuksen nimi Valmistui Purettiin Suunnittelija(t) Huomautus Lähteet
Kauppakatu 1 Kaupunginhotelli 1890 1964 F. L. Calonius Raatihuoneen siipirakennus.
Toimi ensin hotellina ja sen jälkeen poliisilaitoksena.
[33]
Kauppakatu 3 Keskusmyymälät 1908 ? August Krook Rakennus ulottui korttelin läpi. Hämeenkadun puoleinen osa on säilynyt. Kauppakadun puolelle tehtiin vuonna 1961 uusi rakennus (Kauppakatu 3a). [14][34]
Vaasan Osake-Pankin talo 1900 1934 Lambert Petterson Perustus ja kellarikerros säästettiin.
Niiden päälle tehtiin uusi talo (Kauppakatu 3b).
[15][35]
Kauppakatu 8 Stockmannin tavaratalon ns. kulmatalo 1965 2019 Bertel Gripenberg
Robert Gunst
Stockmannin laajennusosa, joka yhdistettiin kantataloon maanalaisella käytävällä. Stockmann luopui tiloista vuonna 1981, minkä jälkeen rakennusta korotettiin. [32][36][37]
Kauppakatu 9 Pohjoismaiden Osake-Pankin talo 1902 1938 Birger Federley Talon runkona oli kaksi vanhaa rakennusta, joille Federley suunnitteli yhtenäisen julkisivun ja uudet sisätilat. [38][39]
Kauppakatu 12 J. Blomin tukku- ja vähittäiskauppahuone 1904 1950 August Krook Kauppahuone rakennettiin vanhaan kivitaloon; Krook suunnitteli perusteelliset muutostyöt. Samalla tontilla sijaitsi myös vanha puutalo. Rakennuskokonaisuudesta käytettiin nimeä Langin talo. [26][40][41]
Kauppakatu 14 Åkerlundin talo 1865 1925 ? E. J. Granbergin rakennuttama puutalo.
C. W. Åkerlundin asuintalo.
[40][42]
Kauppakatu 16 Spriitehtaan talo
eli Branderin talo
1891 1962 F. L. Calonius Sisäpihalla toimi Tampereen Höyrypolttimon väkiviinanjalostustehdas. [43]

LähteetMuokkaa

  1. Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 17, 58. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9.
  2. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 1 – Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (PDF) kortti 5: Hämeenkatu, Kauppakatu ja Itsenäisyydenkatu. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 24.3.2018.
  3. a b Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (PDF) s. 172. Tampere: Pirkanmaan liitto, 2016. Viitattu 24.3.2018.
  4. Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila (PDF) s. 69. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehdit MY, 2017. Viitattu 27.1.2019.
  5. Helen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla, s. 22–23. Tampere: Tampere-Seura, 2015. ISBN 978-952-5558-23-4.
  6. Wacklin, Matti: Hämeenkatu-raitti (PDF) Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 24.3.2018.
  7. a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 55. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  8. Näkki, Kalevi & Hakkarainen, Linda: Tirkkosen talo: Rakennushistoriaselvitys (PDF) s. 33–34, 36. Tampere: Aihio Arkkitehdit Oy, 2016. Viitattu 29.1.2019.
  9. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 45–46.
  10. Tampere-Seura: Yhteystiedot Tampere: Tampere-Seura. Viitattu 1.2.2019.
  11. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 2 – Modernin rakennuskulttuurin kohteet (PDF) kortti 3: Kauppa-Häme. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 27.1.2019.
  12. Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila, s. 45.
  13. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 48.
  14. a b Asemakaava no 7697: Rakennusalamuutos, suojelumääräys ja rakennusoikeuden lisääminen, Hämeenkatu 18, Kauppakatu 3 Tampere: Tampereen kaupunki, 2000. Viitattu 18.7.2019.
  15. a b Mäntylä, Mirja: Kauppakatu 3B Koskesta voimaa. Viitattu 18.7.2019.
  16. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 49.
  17. Vanha Osuuspankin talo / Kauppakatu 4: Rakennushistoriallinen selvitys (PDF) s. 6, 19. Tampere: Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, 2014. Viitattu 27.1.2019.
  18. Hämeenkatu 20, Tampere Helsinki: Sponda. Viitattu 18.7.2019.
  19. Rihlama, Seppo: Rakennustaidetta Tampereella, s. 56. Tampere: Tampereen kaupungin tiederahasto, 1968.
  20. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 50.
  21. Näkki & Hakkarainen 2016, s. 3.
  22. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 52.
  23. Laaksonen, Jenni: Yhdyspankintalon kortteli, Tampere: Rakennetun ympäristön selvitys (PDF) 10, 12.. Tampere: Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy, 2018. Viitattu 27.1.2019.
  24. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 54.
  25. Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa, s. 129. Tampere: Tampereen museot, 2018. ISBN 978-951-609-935-7.
  26. a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 56.
  27. Rakennusalojen ja rakennusoikeuden tarkistaminen sekä suojelumääräys, Hämeenkatu 28, kartta no 7886 Tampere: Tampereen kaupunki, 2003. Viitattu 13.2.2019.
  28. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 58–59.
  29. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 57.
  30. Tampereen rakennuskulttuuri. Osa I. Kantakaupunki, s. 50. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, 1984.
  31. Rihlama 1968, s. 214–215.
  32. a b HS 50 vuotta sitten: Stockmann avasi toisen tavaratalon Tampereella Helsingin Sanomat. 9.3.2015. Viitattu 17.7.2019.
  33. Liuttunen 2018, s. 249.
  34. Liuttunen 2018, s. 132, 346–347.
  35. Liuttunen 2018, s. 346.
  36. Korhonen, Eeva: Tampere, Kuninkaankatu 22–24: Rakennushistoriallinen selvitys (PDF) s. 3, 20–22. Tampere: Arkkitehtitoimisto Neva Oy, 2012. Viitattu 17.7.2019.
  37. Kalliosaari, Kati: Tältä uusi rakennus näyttää: Tampereen historiallisen liikekulman täydellinen muodonmuutos on alkanut – talossa toimi aikoinaan Stockmannin osa, johon pääsi pitkin maanalaista tunnelia Aamulehti. 10.6.2019. Viitattu 17.7.2019.
  38. Liuttunen 2018, s. 362.
  39. Kivinen, Paula: Tampereen jugend: Arkkitehtuuri–taideteollisuus, s. 134. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06941-1.
  40. a b Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa. Museokeskus Vapriikin järjestämä näyttely Tampereella 1.12.2017–8.4.2018. Näyttelykonsepti ja käsikirjoitus: Antti Liuttunen ja Iris Toivola.
  41. Liuttunen 2018, s. 227.
  42. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 58.
  43. Liuttunen 2018, s. 186.

Aiheesta muuallaMuokkaa