J. Blomin tukku- ja vähittäiskauppahuone

Tampereella sijainnut liikerakennus

J. Blomin tukku- ja vähittäiskauppahuone oli kangaskauppias John Blomin kolmikerroksinen liikerakennus Tampereella, osoitteessa Kauppakatu 12. Vuonna 1904 valmistunut kauppahuone oli arkkitehti August Krookin suunnittelema. Se toteutettiin uudistamalla kauttaaltaan vanha kivitalo, jossa oli aikoinaan toiminut kirjapaino ja kirjakauppa. Blomin liiketaloa ja samalla tontilla sijainnutta puurakennusta kutsuttiin myös nimellä Langin talo. Nimi viittasi tontin pitkäaikaiseen omistajaan Aina Langiin (o.s. Hagelberg).[1][2][3][4]

Kauppahuone purettiin vuonna 1950. Nykyään sen paikalla on Erkki Huttusen suunnittelema asuin- ja liikerakennus Ainanlinna, joka on niin ikään nimetty Aina Langin mukaan.[1][3]

ArkkitehtuuriMuokkaa

Blomin liiketalon julkisivu tehtiin sementtilevyistä, ja siinä oli erikokoisia ja -muotoisia ikkunoita, ruutukuvioita ja reliefejä. Kolmannen kerroksen pyöreää ikkunaa peitti värikäs lasimaalaus, jossa oli tähtikuvio ja kirjaimet J. B. T. (lyhenne toiminimestä ”John Blom, Tampere”). Lasimaalauksen yläpuolella julkisivusta työntyi esiin koristeellinen kierukka.[2][5]

Myymälätilat sijaitsivat kansainväliseen tyyliin kahdessa kerroksessa. Yläkertaan johti leveät portaat, jotka olivat valkoista ja keltaista marmorimosaiikkia. Käytössä oli myös tavarahissi. Talon kolmas kerros oli varastokäytössä.[1][2]

Eksoottisen näköinen, valoisaksi ja vetovoimaiseksi luonnehdittu rakennus edusti jugendtyyliä. August Krook käytti luultavasti talon suunnittelussa esikuvana italialaisen Raimondo D'Aroncon arkkitehtuuria, jota hän oli nähnyt Torinon maailmannäyttelyssä vuonna 1902. Rakennuksessa oli toisaalta havaittavissa myös wieniläisjugendin vivahteita.[2][6][7]

Kauppias John BlomMuokkaa

John Blom (11. huhtikuuta 1868 Uusikaupunki27. elokuuta 1930 Tampere), josta käytettiin myös etunimeä Jussi, kuului uusikaupunkilaiseen kauppiassukuun. Hän muutti nuorena Turkuun ja ryhtyi siellä kauppiaaksi. Asetuttuaan Tampereelle keväällä 1888 Blom toimi aluksi kangasosaston johtajana Johan Blomin (1841–1916) omistamassa kaupassa. Yhteisestä Blom-nimestä huolimatta he eivät olleet sukua keskenään.[8]

Vuonna 1893 John Blom perusti oman miehille suunnatun vaateliikkeen. Hän oli Tampereella ensimmäinen kauppias, joka myi merkittävässä määrin miesten valmisvaatteita. Blomin liike toimi alun perin kultaseppä Gustaf Lindellin talossa, osoitteessa Kauppakatu 8. Vähittäismyynnin ohella Blom rupesi harjoittamaan myös tukkukauppaa. Kun Kauppakatu 8:n talo kävi ahtaaksi, arkkitehti August Krook suunnitteli kauppahuoneelle uudet tilat vanhaan kivitaloon, joka oli peräisin kaupungin perustamisen ajoilta. Talo sijaitsi leskirouva Antoinette Hagelbergin (Aina Langin äidin) tontilla Kauppakatu 12:ssa.[1][4] Rakennuksen muutostyöt alkoivat 1. helmikuuta 1904 ja valmistuivat 11. kesäkuuta.[2]

Myöhemmin John Blom osti Vaasan Osake-Pankilta tontin osoitteesta Kauppakatu 3 – Hämeenkatu 18. Arkkitehti Krook suunnitteli sinne korttelin läpi ulottuvan basaarimaisen rakennuksen, joka valmistui 1908. Hämeenkadun puolelle (nykyisen Tammerontalon alaosaan) tuli Alfred Kordelinin kangaskauppa. Kordelinin myymälä päätti toimintansa keväällä 1912, minkä jälkeen Blom perusti paikalle oman liikkeensä ja konttorinsa. Hän lopetti kangaskauppansa vuonna 1918 ja toimi sittemmin kiinteistöalalla.[9][10]

Blom oli naimisissa kahdesti, ja hänellä oli neljä lasta.[4]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa, s. 227. Tampere: Tampereen museot, 2018. ISBN 978-951-609-935-7.
  2. a b c d e Uutisia Tampereelta ja lähiseud.: Uusi liikepalatsi Tampereella. Aamulehti. 12.6.1904, s. 2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 30.1.2020.
  3. a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 56. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  4. a b c Helenius, Kyllikki: Kangaskauppias Johan Blom oli eri mies kuin kangaskauppias John Blom. Tammerkoski, 2011, nro 2, s. 18.
  5. Liuttunen 2018, s. 227–228.
  6. Kivinen, Paula: Tampereen jugend: Arkkitehtuuri–taideteollisuus, s. 24. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06941-1.
  7. Liuttunen 2018, s. 66, 227.
  8. Helenius 2011, s. 17–19.
  9. Helenius 2011, s. 18–19.
  10. Liuttunen 2018, s. 132.