Lars Sonck

suomalainen arkkitehti

Lars Eliel Sonck (10. elokuuta 1870 Kälviä14. maaliskuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Häntä pidetään kansallisromanttisen kauden merkittävimpänä arkkitehtina Eliel Saarisen ohella. Jo 1890-luvulla Sonck suunnitteli Ahvenanmaalle hirsirakennuksia ja -huviloita, joiden kansallinen muotokieli erosi aiemmista pitsihuviloista.

Lars Sonck
Arkkitehti Lars Sonck.
Arkkitehti Lars Sonck.
Henkilötiedot
Syntynyt10. elokuuta 1870
Kälviä
Kuollut14. maaliskuuta 1956 (85 vuotta)
Helsinki
Arkkitehti
Koulutus Teknillinen korkeakoulu
Merkittävät työt Ainola, Kallion kirkko, Mikaelinkirkko, Pyhän Yrjön kirkko, Tampereen tuomiokirkko, Eiran sairaala ja Helsingin Puhelinyhdistyksen talo

Ura Muokkaa

Lars Sonckin vanhemmat olivat kirkkoherra Knut Sonck ja Anna Rebecka Nordström.[1] Sonckin ura alkoi 23-vuotiaana, kun hän vuonna 1894 voitti Turun Mikaelinkirkon suunnittelukilpailun. Muita kuuluisia suunnitelmia ovat muun muassa Tampereen Johanneksen kirkko (nyk. Tampereen tuomiokirkko), Kallion kirkko (1912) ja Mikael Agricolan kirkko (1935) Helsingissä, Pyhän Yrjön kirkko (1928) Maarianhaminassa, Kultaranta (1917), josta tuli myöhemmin tasavallan presidentin kesäasunto, Uuno Klamin kesähuvila (1945), Jean Sibeliuksen koti Ainola (1904) sekä Alfred Kordelinin hautakappeli (1921) Raumalla.

Lars Sonckille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1921 ja Suomen Arkkitehtiliiton kunniajäsenyys 1930.

Suunnittelutöitä Muokkaa

1890-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Sonck suunnitteli muun muassa Hyvinkään parantolan, kylpylähotellin Loviisaan (Mossebacka), Avelan talon Tornioon ja kansakoulun Kuusankoskelle (Mäkikoulu), Iittalan lasitehtaan johtajan talon, josta myöhemmin tuli Kalvolan kunnantalo sekä veljelleen niin sanotun Vuorelan talon Viitasaarelle. Näissä rakennuksissa on yhteneviä piirteitä Luumäellä sijaitsevan Kotkaniemen kanssa, joka perimätiedon mukaan on Lars Sonckin piirtämä. Vuonna 1912 valmistui Noormarkkuun rakennettu Eva Ahlströmin sairaala. Myös Pöllyvaaran vuonna 1914 valmistunut näkötorni Kajaanissa oli Sonckin suunnittelema. Torni purettiin vuonna 1949.

Sonck suunnitteli seitsemän vesitornia. Pietarsaaren (1929), Rauman (1934), Hyvinkään (1942), Karjaan (1943), Valkeakosken (1944), Riihimäen (1944) ja Maarianhaminan (1945) vesitorneista kuitenkin toteutuivat vain Pietarsaaren vesitorni ja Rauman vesitorni, joka on osa nykyistä tornia.[2][3][4][5]

Lisäksi Sonck piirsi vuonna 1922 muun muassa Sarvilinnan huvilan Kustaviin. Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevat Sonckin suunnittelemat makasiinirakennukset ovat viime vuosina saaneet uutta elämää, kun suojeltuun L2-satamamakasiiniin asettui viereen rakennetun Clarion-hotellin kongressikeskus.[6]

Kuvagalleria Muokkaa

Lähteet Muokkaa

  1. Korvenmaa, Pekka: ”Sonck, Lars (1870–1956)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 195–197. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
  2. Vesitornit Arkkitehtuurimuseon kokoelmissa: Piirustuksia kokoelmissa Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 22.4.2023.
  3. Varhaiset vesitornit Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 7.3.2015.
  4. Rauman veden www-palvelu rauma.fi. Arkistoitu 3.4.2009. Viitattu 15.6.2009. ()
  5. Lars Sonckin kynänjälki kurottaa yhä kohti taivasta Yle.fi. 18.2.2013. Viitattu 10.8.2021.
  6. Salmela, Maija: Norjalainen hotelliketju rantautuu Suomeen – toiveissa Guggenheimin rakentaminen Helsinkiin Helsingin Sanomat. 3.3.2016. Viitattu 26.10.2016.

Kirjallisuutta Muokkaa

  • Korvenmaa, Pekka: Innovation versus Tradition: The Architect Lars Sonck. Works and Projects. Diss. Helsinki, 1991.
  • Korvenmaa, Pekka: Lars Sonck: Arkkitehti. Toimittanut Risto Pekkanen. Espoo: Atlasart, 2020. ISBN 978-952-7345-05-4.

Aiheesta muualla Muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lars Sonck.
Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.