Finström

kunta Suomessa

Finström on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Finströmissä oli 31. joulukuuta 2023 2 610 asukasta.[2] Finströmin pinta-ala oli 1. tammikuuta 2022 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 172,50 km², josta 123,32 km² on maata, 9,54 km² sisävesialueita ja loput 39,64 km² merivesialueita.[1]

Finström

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°13′45″N, 019°59′20″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands landsbygd
Kuntanumero 060
Hallinnollinen keskus Godby
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 132,86 km²
283:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 172,50 km²
293:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 123,32 km²
– sisävesi 9,54 km²
– meri 39,64 km²
Väkiluku 2 610
230:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 21,16 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 17,9 %
– 15–64-v. 59,9 %
– yli 64-v. 22,2 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 2,5 %
ruotsinkielisiä 90,1 %
– muut 7,5 %
Kunnallisvero 19,50 %
toiseksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Katarina Sundberg
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2012–2015[6]
 • C
 • Lib.
 • S
 • M
 • ObS

8
5
2
1
1
www.finstrom.ax

Yleistä

muokkaa

Finström sijaitsee Manner-Ahvenanmaan keskiosissa. Sen länsipuolella on Hammarland, pohjoispuolella Geta, itäpuolella Saltvik ja Sund ja eteläpuolella Jomala. Kunnan keskuspaikka on Godby, jossa sijaitsevat kunnanvirasto, kaupat, pankki, posti ja koulu. Getaan vievä päätie 4 erkanee siellä Sundin Prästöhön vievästä päätie 2:sta. Päätie 2 ylittää aiemmin vaikeasti ylitettävän Färjsundetin salmen Saltvikin rajalla vuonna 1937 valmistunutta Färjsundin siltaa pitkin. Ennen siltaa tie puhkaisee Färjsundin tunnelissa kallion, jonka päällä on kahvila Uffe på berget sekä näkötorni. Finströmin toinen peruskoulu sijaitsee Pålsbölessä.

Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 90,1 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Suomenkielisiä on vain 2,5 prosenttia. Finström on Suomen toiseksi ruotsinkielisin kunta.[4] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1951.[7]

Pålsbölen kylässä, entisessä Strömsvikin kartanossa, on vuodesta 1898 toiminut Ahvenanmaan kansanopisto (Ålands folkhögskola), joka aloitti toimintansa Jomalassa vuonna 1895.[8]

Finström, Jomala ja Saltvik muodostavat yhdessä Ahvenanmaan merkittävimmän maatalousalueen. Godbyssa toimii panimo Ålands Bryggeri, joka valmistaa Stallhagen-olutta.[8]

Luonto

muokkaa

Huolimatta sijainnistaan Ahvenanmantereen keskiosassa Finströmin maisemakuva on saaristomainen, koska monet kapeat merenlahdet työntyvät eri suunnilta syvälle kunnan alueelle. Maankohoamisen vuoksi monien lahtien pohjukat ovat aikaa myöten kuroutuneet pieniksi järviksi. Godbyn länsipuolella sijaitsevat Ahvenanmaan suurimmat järvet, suurimpana Långsjön - Markusbölefjärden. Pinnanmuodostukseltaan Finströmin alue on tasaista tai loivasti kumpuilevaa. Kunnan pohjoisosassa korkeuserot ovat kuitenkin suurempia muun Ahvenanmantereen pohjoisosan tavoin. Maakunnalle leimaa-antava punainen graniitti on hyvin näkyvissä jyrkänteissä ja avokallioilla. Kasvillisuus on varsin rehevää ja runsaslajista ja metsät ovat monin paikoin lehtomaisia.[8]

 
Finströmin kirkko postimerkissä vuodelta 1989.

Historiaa

muokkaa

Finströmin alueelta on tehty erittäin runsaasti muinaislöytöjä. Pysyvä asutus lienee syntynyt ajanlaskun alun jälkeisen ensimmäisen vuosituhannen puolivälin tienoilla, jolloin ensimmäiset asukkaat saapuivat Ruotsista. Kunnasta on löydetty myös kaksi viikinkiaikaista aarrekätköä, jotka sisälsivät löydettäessä muun muassa arabialaisia rahoja. Toisaalta nämä kätköt voivat olla merkkinä finströmiläisten yhteyksistä Keski-Venäjälle, mutta toisaalta ne voivat olla myös viikinkien ryöstösaalista. Vuoden 1537 maakirjan mukaan Finströmissä oli 106 veroa maksanutta taloa, joten väkiluku lienee ollut noin 650–700.[8]

Finströmin tiedetään olleen oma kirkkoherrakuntansa jo vuonna 1322. Seurakunnasta erosi Geta vuonna 1906.[9] Nykyään näillä kunnilla on kuitenkin yhteinen evankelisluterilainen seurakunta, Finström-Geta församling, joka kuuluu Porvoon hiippakuntaan.[10]

Finströmin kirkko on yksi Ahvenanmaan keskiaikaisista kivikirkoista. Tohtori Markus Hiekkanen on ajoittanut tämän arkkienkeli Mikaelille omistetun kirkon rakentamisen vuosille 1445–1455. Kirkon nykyiset urut ovat valmistuneet vuonna 1974. Vanhat urut, jotka ovat nyt kirkon eteisessä, ovat edelleen käyttökunnossa. Kirkon vieressä on Ahvenanmaan kansansivistysoloihin aikanaan keskeisesti vaikuttaneen, Finströmin kirkkoherrana vuosina 18341875 toimineen, Frans Peter von Knorringin patsas. Von Knorringin aloitteesta perustettiin Godbyhyn vuonna 1854 merikoulu, joka siirrettiin Maarianhaminaan vuonna 1866.[8]

Vuosina 16381910 käytössä ollut Tukholman ja Turun välinen historiallinen Suuri Postitie kulki Finströmin alueella Bjärströmin, Ämnäsin ja Godbyn kylien kautta. Tämä tie on edelleen helposti kuljettavissa ja se on merkitty puisin kilometripylväin.[8]

Finströmin huomattavin maatila on ollut Grelsbyn kartano Godbyn luoteispuolella. Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf kävi kartanossa Suomen sodan aikana vuonna 1808 ja tarkasti siellä armeijansa. Kartanon paikalla toimii nykyisin Ahvenanmaan mielisairaala.[8]

Godbyn taistelu käytiin Finströmissä Suomen sisällissodan aikana 1918.

Bergön saareen perustettiin vuonna 1959 Åbo Akademin Husön biologinen asema, joka tutkii etenkin meriluontoa.[11]

Suomen Kansallisoopperan johtaja, oopperalaulaja Walton Grönroos oli kotoisin Finströmistä. Arkkitehti Lars Sonck vietti lapsuutensa ja nuoruutensa sekä sittemmin kesiään Finströmissä ja sai Finströmin kirkosta vaikutteita suunnittelemaansa Tampereen tuomiokirkkoon. Kirjailijana tunnettu pappi Valdemar Nyman toimi Finströmin kirkkoherrana.

 
Ahvenanmaan kansanopisto

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Finströmin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 052
1985
  
2 162
1990
  
2 206
1995
  
2 246
2000
  
2 299
2005
  
2 441
2010
  
2 502
2015
  
2 522
2020
  
2 592
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Finströmissä oli 2 580 asukasta, joista 1 055 asui taajamissa, 1 467 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Finströmin taajama-aste on 41,8 %.[13] Finströmin taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:[14]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Godby* 1 048
2 Ödkarby* 7

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Godbyn taajama sijaitsee pääosin Finströmissä, mutta pieniltä osin myös Jomalassa. Ödkarbyn taajama ulottuu pääosin Saltvikin kunnan alueelle.

Seurakunnat

muokkaa

Finströmissä toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Pohjois-Ahvenanmaan seurakunta.[15]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Finströmin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[16]

Entiset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Finströmin kunnan nykyisellä alueella.[17]

Kylät

muokkaa
 
Finströmin kunnanraja.

Kunnassa on 24 kylää: Bamböle, Bartsgårda, Bastö, Bergö, Bjärström, Emkarby, Enbolstad, Godby, Grelsby, Kulla, Markusböle, Pettböle, Prästgården, Pålsböle, Rågetsböle, Strömsvik, Stålsby, Svartsmara, Tjudö, Torrbolstad, Tärnebolstad, Vestanträsk, Åttböle ja Ämnäs.[19]

Ruokakulttuuri

muokkaa

Finströmin pitäjäruoaksi äänestettiin 1980-luvulla metsästäjän emännän hirvipata (jägarfruns älggryta).[20]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kommunfullmäktige Finström kommun. Arkistoitu 12.3.2014. Viitattu 11.3.2014.
  7. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1979, s. 157. Otava 1979, Helsinki.
  8. a b c d e f g Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, kuntaosio s. 171–177. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  9. Otavan iso tietosanakirja, osa 2, palsta 1387. Helsinki 1961.
  10. Finström-Geta församling evl.fi. Arkistoitu 14.8.2007. Viitattu 2.1.2010.
  11. Husö Biological Station – History and research focus abo.fi. Åbo Akademi. Viitattu 10.2.2023. (englanniksi)
  12. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
  13. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  14. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  15. Norra Ålands församling Pohjois-Ahvenanmaan seurakunta. Viitattu 24.3.2024. (ruotsiksi)
  16. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  18. Kirkkohallitus päätti liitoksista 2022: Kahdeksan seurakuntaa lakkautetaan Kotimaa. Viitattu 24.3.2024.
  19. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik- och utredningsbyrå (ÅSUB). Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
  20. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen Ky. S. 10.

Aiheesta muualla

muokkaa