Avaa päävalikko

Finström on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Finströmissä oli 31. elokuuta 2019 2 602 asukasta.[2] Finströmin pinta-ala oli 1. tammikuuta 2019 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 172,50 km², josta 123,26 km² on maata, 6,89 km² sisävesialueita ja loput 42,35 km² merivesialueita.[1]

Finström
Finström.vaakuna.svg Finström.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°13′45″N, 019°59′20″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands landsbygd
Kuntanumero 060
Hallinnollinen keskus Godby
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 130,15 km²
285:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala 172,50 km²
295:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 123,26 km²
– sisävesi 6,89 km²
– meri 42,35 km²
Väkiluku 2 602
237:nneksi suurin 31.8.2019 [2]
väestötiheys 21,11 as./km² (31.8.2019)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 18,2 %
– 15–64-v. 61,6 %
– yli 64-v. 20,2 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 3,3 %
ruotsinkielisiä 89,9 %
– muut 6,8 %
Kunnallisvero 18,50 %
294:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Katarina Sundberg
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2012–2015[6]
 • C
 • Lib.
 • S
 • M
 • ObS

8
5
2
1
1
www.finstrom.ax

YleistäMuokkaa

Finström sijaitsee Manner-Ahvenanmaan keskiosissa. Sen länsipuolella on Hammarland, pohjoispuolella Geta, itäpuolella Saltvik ja Sund ja eteläpuolella Jomala. Kunnan keskuspaikka on Godby, jossa sijaitsevat kunnanvirasto, kaupat, pankki, posti ja koulu. Getaan vievä päätie 4 erkanee siellä Sundin Prästöhön vievästä päätie 2:sta. Päätie 2 ylittää aiemmin vaikeasti ylitettävän Färjsundetin salmen Saltvikin rajalla vuonna 1937 valmistunutta Färjsundin siltaa pitkin. Ennen siltaa tie puhkaisee Färjsundin tunnelissa kallion, jonka päällä on kahvila Uffe på berget sekä näkötorni. Finströmin toinen peruskoulu sijaitsee Pålsbölessä.

Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 89,9 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Suomenkielisiä on vain 3,3 prosenttia. Finström on Suomen toiseksi ruotsinkielisin kunta.[4] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1951.[7]

Pålsbölen kylässä, entisessä Strömsvikin kartanossa, on vuodesta 1898 toiminut Ahvenanmaan kansanopisto (Ålands folkhögskola), joka aloitti toimintansa Jomalassa vuonna 1895.[8]

Finström, Jomala ja Saltvik muodostavat yhdessä Ahvenanmaan merkittävimmän maatalousalueen. Godbyssa toimii Ahvenanmaan ainoa panimo Ålands Bryggeri, joka valmistaa Stallhagen-olutta.[8]

LuontoMuokkaa

Huolimatta sijainnistaan Ahvenanmantereen keskiosassa Finströmin maisemakuva on saaristomainen, koska monet kapeat merenlahdet työntyvät eri suunnilta syvälle kunnan alueelle. Maan kohoamisen vuoksi monien lahtien pohjukat ovat aikaa myöten kuroutuneet pieniksi järviksi. Godbyn länsipuolella sijaitsevat koko Ahvenanmaan suurimmat järvet, suurimpana Långsjön. Pinnanmuodostukseltaan Finströmin alue on tasaista tai loivasti kumpuilevaa. Kunnan pohjoisosassa korkeuserot ovat kuitenkin suurempia muun Ahvenanmantereen pohjoisosan tavoin. Maakunnalle leimaa-antava punainen graniitti on hyvin näkyvissä jyrkänteissä ja avokallioilla. Kasvillisuus on varsin rehevää ja runsaslajista ja metsät ovat monin paikoin lehtomaisia.[8]

 
Finströmin kirkko postimerkissä vuodelta 1989.

HistoriaaMuokkaa

Finströmin alueelta on tehty erittäin runsaasti muinaislöytöjä. Pysyvä asutus lienee syntynyt ajanlaskun alun jälkeisen ensimmäisen vuosituhannen puolivälin tienoilla, jolloin ensimmäiset asukkaat saapuivat Ruotsista. Kunnasta on löydetty myös kaksi viikinkiaikaista aarrekätköä, jotka sisälsivät löydettäessä muun muassa arabialaisia rahoja. Toisaalta nämä kätköt voivat olla merkkinä finströmiläisten yhteyksistä Keski-Venäjälle, mutta toisaalta ne voivat olla myös viikinkien ryöstösaalista. Vuoden 1537 maakirjan mukaan Finströmissä oli 106 veroa maksanutta taloa, joten väkiluku lienee ollut noin 650–700. [8]

Finströmin tiedetään olleen oma kirkkoherrakuntansa jo vuonna 1322. Seurakunnasta erosi Geta vuonna 1906.[9] Nykyään näillä kunnilla on kuitenkin yhteinen evankelisluterilainen seurakunta, Finström-Geta församling, joka kuuluu Porvoon hiippakuntaan.[10]

Finströmin kirkko on yksi Ahvenanmaan keskiaikaisista kivikirkoista. Tohtori Markus Hiekkanen on ajoittanut tämän arkkienkeli Mikaelille omistetun kirkon rakentamisen vuosille 1445–1455. Kirkon nykyiset urut ovat valmistuneet vuonna 1974. Vanhat urut, jotka ovat nyt kirkon eteisessä, ovat edelleen käyttökunnossa. Kirkon vieressä on Ahvenanmaan kansansivistysoloihin aikanaan keskeisesti vaikuttaneen, Finströmin kirkkoherrana vuosina 18341875 toimineen, Frans Peter von Knorringin patsas. von Knorringin aloitteesta perustettiin Godbyhyn vuonna 1854 merikoulu, joka siirrettiin Maarianhaminaan vuonna 1866.[8]

Vuosina 16381910 käytössä ollut Tukholman ja Turun välinen historiallinen Suuri Postitie kulki Finströmin alueella Bjärströmin, Ämnäsin ja Godbyn kylien kautta. Tämä tie on edelleen helposti kuljettavissa ja se on merkitty puisin kilometripylväin.[8]

Finströmin huomattavin maatila on ollut Grelsbyn kartano Godbyn luoteispuolella. Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf kävi kartanossa Suomen sodan aikana vuonna 1808 ja tarkasti siellä armeijansa. Kartanon paikalla toimii nykyisin Ahvenanmaan mielisairaala.[8]

Godbyn taistelu käytiin Finströmissä Suomen sisällissodan aikana 1918.

Suomen Kansallisoopperan johtaja, oopperalaulaja Walton Grönroos oli kotoisin Finströmistä. Arkkitehti Lars Sonck vietti lapsuutensa ja nuoruutensa sekä sittemmin kesiään Finströmissä ja sai Finströmin kirkosta vaikutteita suunnittelemaansa Tampereen tuomiokirkkoon. Kirjailijana tunnettu pappi Valdemar Nyman toimi Finströmin kirkkoherrana.

 
Ahvenanmaan kansanopisto

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Finströmin väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 052
1985
  
2 162
1990
  
2 206
1995
  
2 246
2000
  
2 299
2005
  
2 441
2010
  
2 502
2015
  
2 522
Lähde: Tilastokeskus.[11]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Finströmissä oli 2 580 asukasta, joista 1 055 asui taajamissa, 1 467 haja-asutusalueilla ja 58 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Finströmin taajama-aste on 41,8 %.[12] Finströmin taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:[13]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Godby* 1 048
2 Ödkarby* 7

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Godbyn taajama sijaitsee pääosin Finströmissä, mutta pieniltä osin myös Jomalassa. Ödkarbyn taajama ulottuu pääosin Saltvikin kunnan alueelle.

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Finströmissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]

Seurakunta toimii myös Getan kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Finströmin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[15]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Finströmin kunnan nykyisellä alueella.[14]

KylätMuokkaa

Kunnassa on 24 kylää: Bamböle, Bartsgårda, Bastö, Bergö, Bjärström, Emkarby, Enbolstad, Godby, Grelsby, Kulla, Markusböle, Pettböle, Prästgården, Pålsböle, Rågetsböle, Strömsvik, Stålsby, Svartsmara, Tjudö, Torrbolstad, Tärnebolstad, Vestanträsk, Åttböle ja Ämnäs.[16]

RuokakulttuuriMuokkaa

Finströmin pitäjäruoaksi äänestettiin 1980-luvulla metsästäjän emännän hirvipata (jägarfruns älggryta).[17]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Kommunfullmäktige Finström kommun.
  7. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1979, s. 157. Otava 1979, Helsinki.
  8. a b c d e f g Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, kuntaosio s. 171–177. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  9. Otavan iso tietosanakirja, osa 2, palsta 1387. Helsinki 1961.
  10. Finström-Geta församling evl.fi. Viitattu 2.1.2010.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  12. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  13. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  14. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  15. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  16. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
  17. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen Ky. S. 10.

Aiheesta muuallaMuokkaa