Avaa päävalikko

Jomala [jummala][7] on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Jomalassa oli 31. joulukuuta 2018 5 033 asukasta.[2] Jomalan pinta-ala 1. tammikuuta 2019 oli 687,00 km², josta 142,55 km² on maata, 1,75 km² sisävesiä ja loput 542,70 km² merta.[1] Jomalan naapurikunnat ovat Finström, Hammarland, Lemland, Lumparland, Maarianhamina ja Sund. Asukasluvultaan Jomala on Maarianhaminan jälkeen Ahvenanmaan suurin kunta. Myös maapinta-alaltaan Jomala on Ahvenanmaan toiseksi suurin; sitä laajempi on vain Saltvik.

Jomala
Jomala.vaakuna.svg Jomala.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°09′10″N, 19°56′55″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands landsbygd
Kuntanumero 170
Hallinnollinen keskus Prästgården
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 144,30 km²
281:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala 687,00 km²
179:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 142,55 km²
– sisävesi 1,75 km²
– meri 542,70 km²
Väkiluku 5 033
173:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 35,31 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 21,9 %
– 15–64-v. 63,9 %
– yli 64-v. 14,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 4,7 %
ruotsinkielisiä 89,2 %
– muut 6,1 %
Kunnallisvero 16,50 %
311:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Harry Jansson
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2012–2015[6]
 • M
 • C
 • S
 • Lib.
 • ÅF

7
4
3
2
1
www.jomala.ax

Sisällysluettelo

YleistäMuokkaa

Jomala sijaitsee Ahvenanmantereen eteläosassa. Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 89,2 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia.[4] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1952.[8]

Jomalan asutus jakautuu melko tasaisesti kunnan alueelle, ainoastaan lännessä ja pohjoisessa on harvemmin asutettua metsäseutua. Suurimmat asutuskeskittymät ovat Maarianhaminan rajan tuntumassa ja kirkon ympäristössä. Suurehkoja kyliä ovat Önningeby, Ytterby, Gölby ja Gottby. Kunnan alueella on kaksi ala-asteen käsittävää peruskoulua kirkonkylässä ja Södersundassa sekä koko eteläisen Ahvenanmaan kuntien (pl. Maarianhamina) yhteinen yläasteen koulu kirkonkylässä.

Jomalassa toimivat Ahvenanmaan maatalousoppilaitos ja osuusmeijeri. Yhdessä Finströmin ja Saltvikin kanssa Jomala muodostaa Ahvenanmaan tärkeimmän maatalousalueen. Maarianhaminan ravirata sijaitsee Jomalan eteläosassa aivan kuntien välisellä rajalla.

LiikenneMuokkaa

Jomalan alueella kulkee kolme Ahvenanmaan päätietä, päätie 1 Eckeröön, päätie 2 Sundin Prästöhön ja päätie 3 Lumparlandin Långnäsiin. Lisäksi Jomalasta alkaa tie 40 Hammarlandiin. Jomalasta kulkee noin 15 linja-autovuoroa joka arkipäivä Maarianhaminaan.

Jomalan eteläosassa sijaitsee Maarianhaminan lentoasema ja sen vieressä on Ahvenanmaan postikeskus.

MaantiedeMuokkaa

IlmastoMuokkaa

Jomalbyn ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 0,3 −0,3 2,4 7,6 13,6 17,5 20,7 19,6 14,8 9,6 4,6 1,7 ka. 9,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −5 −6,3 −3,7 0,0 4,3 8,6 12,2 11,6 7,7 4,0 0,2 −3,1 ka. 2,5
Vrk:n keskilämpötila (°C) −2,1 −3,1 −0,6 3,7 9,1 13,3 16,7 15,8 11,4 6,9 2,6 −0,4 ka. 6,1
Sademäärä (mm) 53 35 38 31 35 53 52 76 61 70 71 59 Σ 634
Sadepäivät (d) 11 8 8 6 6 7 7 10 9 12 13 12 Σ 109
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
0,3
−5
−0,3
−6,3
2,4
−3,7
7,6
0,0
13,6
4,3
17,5
8,6
20,7
12,2
19,6
11,6
14,8
7,7
9,6
4,0
4,6
0,2
1,7
−3,1
S
a
d
a
n
t
a
53
35
38
31
35
53
52
76
61
70
71
59


LuontoMuokkaa

Jomalan alueella maasto on tasaista ja korkeuserot ovat melko vähäisiä. Kasvilajisto on ravinteikkaan maaperän ansiosta runsas. Korkein maastonkohta on kirkosta noin kilometrin etelään sijaitseva Kasberg, jonka huippu ulottuu 72 metrin korkeuteen merenpinnasta. Tunnettu näköalapaikka on myös 64 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Storberg lähellä Ingbyn kylää. Useimmat lehdot on raivattu pelloiksi, mutta paikoitellen on säilynyt lehtometsiä, joissa monet jalot lehtipuut – tammi, saarni, jalava, vaahtera ja pähkinäpensas – kasvavat luonnonvaraisina. Kunnan muutamasta järvestä suurin on kirkonkylän eteläpuolella sijaitseva Dalkarby träsk, josta otetaan vesijohtovettä Maarianhaminaan.[9]

HistoriaaMuokkaa

Jomalan seutu on melko alavaa ja se oli vielä kivikaudella suureksi osaksi veden peitossa, mutta aikaa myöten maa kohosi niin, että jo niin sanotun kampakeraamisen ajan lopulla kunnan ylänköalueet olivat kuivana maana, jolla oli tilapäistä asutusta. Pysyvää asutusta alkoi syntyä 500-luvulla ajanlaskun alun jälkeen Ruotsista käsin, minkä osoittavat kunnan alueelta löydetyt kalmistot. Dalkarbyn Borgberget on yksi Ahvenanmaan kuudesta muinaislinnasta; kyseessä on ilmeisesti niin kutsuttu pakolinna, jonne väestö on vetäytynyt vihollisen uhatessa. Jomalasta on löydetty myös viikinkiaikainen aarrekätkö, jossa on ollut muun muassa arabialaisia rahoja. Tutkijat ovat päätelleet tämän osoittavan ahvenanmaalaisten osallistumista viikinkiretkiin tai ainakin yhteyksiä Venäjän kauppa-alueille.[9]

Jomalan kivikirkko lienee vanhin kaikista Suomen keskiaikaisista kivikirkoista. Tohtori Markus Hiekkasen mukaan se on rakennettu vuosina 1275–1290. Kirkko on omistettu Pyhälle Olaville, joka on kuvattuna Jomalan vaakunassa. Huomattavan korkea torni oli aikanaan merenkulkijoiden maamerkkinä.

Vuoden 1537 maakirjan mukaan Jomalassa oli 113 veroa maksanutta taloa, joten pitäjän väkiluvun voi arvioida olleen tuolloin noin 900.[9]

Jomalan pohjoisosassa sijaitsee muutaman kilometrin osuus Ahvenanmaan halki kulkeneesta niin kutsutusta Suuresta Postitiestä. Tien historia alkaa 1630-luvulta, jolloin valtakuntaan järjestettiin postilaitos, aluksi lähinnä kuninkaan tarpeisiin.[9]

Maarianhaminan kaupunki perustettiin siihen saakka Jomalaan kuuluneelle alueelle vuonna 1861. Maarianhaminan seurakunta erotettiin Jomalasta vuonna 1905.[10]

Useimmista muista Ahvenanmaan kunnista poiketen Jomalan väkiluku kasvoi miltei koko 1900-luvun ajan. Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan kunnassa oli 1 945 asukasta.[11] Vuoden 1961 alussa tehty alueliitos, jossa noin kuuden neliökilometrin alue siirrettiin Jomalasta Maarianhaminaan, vähensi väkilukua tilapäisesti, mutta vuonna 1970 asukasluku oli taas noussut 1 969:ään.[12] Vuoden 1985 lopussa asukkaita oli 2 853[13] ja vuoden 2001 alussa jo 3 328.[14]

NähtävyyksiäMuokkaa

Jomalassa sijaitsee Victor Westerholmin Önningebyn taiteilijasiirtokunta. Kunnan länsiosassa lähellä Gottbyn kylää sijaitsee Ramsholmenin lehtoniitty, joka on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi jo vuonna 1925. Kaakossa Lemlandin rajalla on vuonna 1882 valmistunut Lemströmin kanava, joka yhdistää Lumparnin selän Maarianhaminan itäpuoliseen Slemmernin selkään. Ingbyn kylässä on Jettbölen kivikautinen asuinpaikka.[9]

Jomalan nimestäMuokkaa

Varsinkin uudemmassa nimistöntutkimuksessa on viitattu suomen kielen sanaan jumala. Se on voinut merkitä jonkinlaista (jumalan)kuvaa, jolla on merkitty suojaisaa satamapaikkaa mahdollisesti nykyisen Jomalvikenin luona. Kunnan nimi juontuisi siis perimmältään suomenkielisestä lahdennimestä Jumalanlaksi.[15]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Jomalan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 615
1985
  
2 839
1990
  
3 025
1995
  
3 156
2000
  
3 328
2005
  
3 614
2010
  
4 098
2015
  
4 648
Lähde: Tilastokeskus.[16]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Jomalassa oli 4 859 asukasta, joista 3 006 asui taajamissa, 1 753 haja-asutusalueilla ja 100 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Jomalan taajama-aste on 63,2 %.[17] Jomalan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[18]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Maarianhaminan keskustaajama* 2 761
2 Godby* 245

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Jomalan kuntakeskus Prästgården ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Maarianhaminan keskustaajamaa, joka ulottuu myös Maarianhaminan kaupungin alueelle. Godbyn taajama ulottuu pääosin Finströmin kunnan alueelle.

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Jomalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Jomalan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[20]

KylätMuokkaa

Kunnassa on 33 kylää: Andersböle, Björsby, Brändö, Buskböle, Dalkarby, Djurvik, Gottby, Gölby, Hammarudda, Hindersböle, Ingby, Jettböle, Jomalaby, Karrböle, Kila, Kungsö, Möckelby, Möckelö, Norrsunda, Prästgården, Ringsböle, Sviby, Södersunda, Torp, Ulfsby, Vargsunda, Vestansunda, Vesterkalmare, Ytterby, Ödanböle, Önningeby, Österkalmare ja Överby.[21]

Kuuluisia jomalalaisiaMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

Jomalan pitäjäruoaksi äänestettiin 1980-luvulla silakkalaatikko korinttikastikkeen kera.[22]

YstävyyskunnatMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Kommunfullmäktige 2012-2015 Jomala kommun. (ruotsiksi)
  7. Svenska ortnamn i Finland (verkkoversio 4. painoksesta vuodelta 1984, HTML, ISBN 952-5446-06-9): "Jomala (jommala), kommun i Åland"
  8. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 159. Otava 1979, Helsinki.
  9. a b c d e Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 321–325. Porvoo: WSOY, 1968.
  10. Otavan iso tietosanakirja, osa 5, palsta 1144. Helsinki: Otava, 1963.
  11. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1963, s. 162. Helsinki: Otava, 1962.
  12. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 140. Helsinki: Otava, 1971.
  13. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1987, s. 176. Helsinki: Otava, 1986.
  14. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2002, s. 202. Helsinki: Otava, 2001.
  15. Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 108. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  17. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  18. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  19. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  21. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
  22. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen Ky. S. 12.

Aiheesta muuallaMuokkaa