Avaa päävalikko

Saltvik on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Saltvikissa on 1 854 asukasta.[2] Saltvikin pinta-ala on 1 166,87 km², josta 152,23 km² on maata, 7,37 km² sisävesialueita ja loput 1 007,27 km² merivesialueita.[1] Saltvik on maapinta-alaltaan Ahvenanmaan laajin kunta. Saltvikin naapurikunnat ovat Finström, Geta, Kumlinge, Sund ja Vårdö.

Saltvik
Saltvik.vaakuna.svg Saltvik.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°16′30″N, 020°03′40″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands landsbygd
Kuntanumero 736
Hallinnollinen keskus Nääs
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 159,60 km²
275:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala 1 166,87 km²
99:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 152,23 km²
– sisävesi 7,37 km²
– meri 1 007,27 km²
Väkiluku 1 854
273:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 12,18 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 17,9 %
– 15–64-v. 59,8 %
– yli 64-v. 22,3 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 3,9 %
ruotsinkielisiä 92,1 %
– muut 4,0 %
Kunnallisvero 17,25 %
305:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Ben-Erik Alm
www.saltvik.ax

Sisällysluettelo

YleistäMuokkaa

Saltvik on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 92,1 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia, mikä on eniten koko Suomessa.[4] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1952.[6]

Saltvikin kautta kulkee Maarianhaminan ja Sundin Prästön välinen päätie 2, joka ylittää Finströmin rajalla sijaitsevan Färjsundetin salmen vuonna 1937 valmistunutta Färjsundin siltaa pitkin. Kunnan länsiosaa sivuaa Finströmin Godbystä Getaan kulkeva päätie 4. Kunnan sisäisen liikenteen kannalta keskeinen on Haraldsbyn ja Ödkarbyn välinen tie 50.

Saltvikin suurimmat kylät ovat kirkon ympärillä sijaitseva Kvarnbo, joka on kunnan itäisen osan keskus, ja lähellä kunnan länsirajaa sijaitseva Ödkarby, jossa sijaitsee kunnantoimisto. Ålandsbankenilla on konttori kummassakin kylässä. Saltvikissa toimii kaksi peruskoulua, toinen Rangsbyssa lähellä kirkkoa ja toinen Ödkarbyssa.

Saltvik, Finström ja Jomala muodostavat yhdessä Ahvenanmaan tärkeimmän maatalousalueen. Huomattavimpia maatiloja ovat olleet Germundön ja Hagan kartanot. Perunalastuistaan tunnettu Chips Abp Haraldsbyssä on Ahvenanmaan suurimpia teollisia työnantajia ja sen tehdashalli päätie 2:n varressa on yksi Ahvenanmaan suurimmista rakennuksista.[7]

Saltvikin suurin kesätapahtuma ovat vuodesta 1999 lähtien pidetyt Viikinkimarkkinat, jotka järjestetään kirkon lähistöllä vuosittain heinäkuun viimeisenä viikonloppuna.

LuontoMuokkaa

Saltvik sijaitsee Ahvenanmantereen pohjoisosassa, mutta kunnan alueeseen kuuluu myös useita saaria mantereen koillispuolella. Näistä suurimpia ovat Boxö, Ryssö, Norrö ja Sommarö. Naapurikuntien tavoin myös Saltvikissa on useita syvälle kunnan sisäosiin työntyviä kapeita merenlahtia. Kunnan pohjoisosassa on lisäksi useita pikkujärviä.

Saltvikin luonto on varsin vaihtelevaa. Pohjoisosa on pääasiassa kumpuilevaa metsäseutua, kun taas eteläosa on enimmäkseen rehevää tasankoa. Kunnan alueella sijaitsee toisaalta Ahvenanmaan korkein maastonkohta, Orrdalsklint (129 m mpy.), ja toisaalta Ahvenanmaan suurin viljelysaukea Hagaslätten, jonka pinta-ala on yli 3,5 neliökilometriä. Orrdalsklint ei ole muodostunut yhtä suosituksi käyntikohteeksi kuin Getan vuoret, koska se on vaikeammin tavoitettavissa ja vuorella kasvava puusto rajoittaa näköalaa. Saltvikin pohjoisosan vuorilla ja kallioilla esiintyy erittäin runsas sammal- ja jäkälälajisto. Strömman kylän lähistöllä sijaitsevan Kasbergin laella (116 m mpy.) on Ahvenanmaan laajin pirunpelto, meriveden muinoin paljaaksi huuhtelema kivikko.[7]

HistoriaaMuokkaa

Saltvikissa on ollut tilapäistä asutusta jo niin sanotulla kampakeraamisella kaudella noin 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua; nämä asukkaat olivat idästä tulleita hylkeenpyytäjiä. Asutus vakiintui vasta rautakaudella noin 500-luvulla ajanlaskun alkamisen jälkeen, jolloin alueelle saapui uusia asukkaita Ruotsista. Varhaiskeskiajalla Saltvikista kehittyi sijaintinsa ansiosta Ahvenanmaan ensimmäinen kauppa- ja hallintokeskus ja siellä pidettiin kaikki maakunnan keskiaikaiset maapäivät. Vuodelta 1571 peräisin olevan hopeaveroluettelon mukaan Saltvikissa oli 105 talonpoikaa.[7]

Saltvikin eteläosan halki on kulkenut historiallinen, vuosina 16381910 käytössä ollut niin kutsuttu Suuri Postitie. Päätie 2:n uuden linjauksen valmistuttua vanha postitien reitti on pääosin jäänyt yksityistieksi ja se on merkitty puisin kilometripaaluin.

Saltvikiin perustettiin Ahvenanmaan ensimmäinen säästöpankki jo vuonna 1854. Hagan kartanon lähistöllä aloitti toimintansa Saltvikin ensimmäinen kansakoulu vuonna 1876.[7]

Saltvikin seurakunnan tiedetään olleen itsenäinen jo vuonna 1322.[8] Saltvikin kirkon edustalla on vanhan kauppa- ja käräjäpaikan muistomerkki.

Saltvikin kirkonkylän Kvarnbon alueelta löytyi vuonna 2014 ilmakuvan perusteella nuorempaan rautakauteen ajoittuva mahtitalo, jonka arkeologiset kaivaukset on aloitettu.[9][10]

 
Saltvikin kirkko vuonna 1991.

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Saltvikin väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 564
1985
  
1 564
1990
  
1 634
1995
  
1 636
2000
  
1 679
2005
  
1 739
2010
  
1 802
2015
  
1 829
Lähde: Tilastokeskus.[11]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Saltvikissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[12]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Saltvikin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[13]

KylätMuokkaa

Kunnassa on 36 kylää: Antböle, Bertby, Borgboda, Boxö, Daglösa, Fremmanby, Germundö, Haga, Haga kungsgård, Haraldsby, Hjortö, Hullby, Kuggböle, Kvarnbo, Laby, Lagmansby, Lavsböle, Lavö, Liby, Långbergsöda, Näs, Ovanåker, Prästgården, Rangsby, Ryssböle, Ryssö, Saggö, Sonröda, Strömma, Syllöda, Sålis, Tengsöda, Toböle, Vassböle, Åsgårda ja Ödkarby.[14]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Saltvikissa oli 1 873 asukasta, joista 943 asui taajamissa, 901 haja-asutusalueilla ja 29 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Saltvikin taajama-aste on 51,1 %.[15] Saltvikin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Ödkarby* 393
2 Rangsby 305
3 Haraldsby 245

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Saltvikin keskuspaikka Nääs kuuluu Ödkarbyn taajamaan. Kyseinen taajama sijaitsee pääosin Saltvikissa, mutta pieniltä osin myös Finströmissä.

Tunnettuja saltviklaisiaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 170. Otava 1979, Helsinki.
  7. a b c d Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 51–54. Porvoo: WSOY, 1978.
  8. Otavan iso tietosanakirja, osa 7, palsta 998. Helsinki 1964.
  9. Nina Smeds: Unika fynder sätter Kvarnbo på järnålderskartan 14.5.2014. Nya Åland. Viitattu 17.7.2014.
  10. Anniina Wallius: Ilmakuva paljasti: Ahvenanmaalla sijaitsi viikinkien mahtihalli 14.5.2014. YLE Uutiset. Viitattu 17.7.2014.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  12. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  13. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  14. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
  15. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  16. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa