Saltvik

kunta Ahvenanmaan maakunnassa

Saltvik on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Saltvikissa on 1 794 asukasta.[2] Saltvikin pinta-ala on 1 166,87 km², josta 152,25 km² on maata, 7,37 km² sisävesialueita ja loput 1 007,25 km² merivesialueita.[1] Saltvik on maapinta-alaltaan Ahvenanmaan laajin kunta. Saltvikin naapurikunnat ovat Finström, Geta, Kumlinge, Sund ja Vårdö.

Saltvik

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°16′30″N, 020°03′40″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands landsbygd
Kuntanumero 736
Hallinnollinen keskus Nääs
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 159,62 km²
273:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 1 166,87 km²
99:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 152,25 km²
– sisävesi 7,37 km²
– meri 1 007,25 km²
Väkiluku 1 794
266:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 11,78 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 16,4 %
– 15–64-v. 57,9 %
– yli 64-v. 25,7 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 3,8 %
ruotsinkielisiä 90,3 %
– muut 5,9 %
Kunnallisvero 18,50 %
7:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Ben-Erik Alm
www.saltvik.ax

Yleistä muokkaa

Saltvik on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 90,3 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia, mikä on eniten koko Suomessa.[4] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1952.[6]

Saltvikin kautta kulkee Maarianhaminan ja Sundin Prästön välinen päätie 2, joka ylittää Finströmin rajalla sijaitsevan Färjsundetin salmen vuonna 1937 valmistunutta Färjsundin siltaa pitkin. Kunnan länsiosaa sivuaa Finströmin Godbystä Getaan kulkeva päätie 4. Kunnan sisäisen liikenteen kannalta keskeinen on Haraldsbyn ja Ödkarbyn välinen tie 50.

Saltvikin suurimmat kylät ovat kirkon ympärillä sijaitseva Kvarnbo, joka on kunnan itäisen osan keskus, ja lähellä kunnan länsirajaa sijaitseva Ödkarby, jossa sijaitsee kunnantoimisto. Ålandsbankenilla oli konttori kummassakin kylässä. Saltvikissa toimii kaksi peruskoulua, toinen Rangsbyssa lähellä kirkkoa ja toinen Ödkarbyssa.

Saltvik, Finström ja Jomala muodostavat yhdessä Ahvenanmaan tärkeimmän maatalousalueen. Huomattavimpia maatiloja ovat olleet Germundön ja Hagan kartanot. Perunalastuistaan tunnettu Chips Abp Haraldsbyssä on Ahvenanmaan suurimpia teollisia työnantajia ja sen tehdashalli päätie 2:n varressa on yksi Ahvenanmaan suurimmista rakennuksista.[7]

Saltvikin suurin kesätapahtuma on vuodesta 1999 lähtien pidetyt Viikinkimarkkinat, jotka järjestetään kirkon lähistöllä vuosittain heinäkuun viimeisenä viikonloppuna.

Luonto muokkaa

Saltvik sijaitsee Ahvenanmantereen pohjoisosassa, mutta kunnan alueeseen kuuluu myös useita saaria mantereen koillispuolella. Näistä suurimpia ovat Boxö, Ryssö, Norrö ja Sommarö. Naapurikuntien tavoin myös Saltvikissa on useita syvälle kunnan sisäosiin työntyviä kapeita merenlahtia. Kunnan pohjoisosassa on lisäksi useita pikkujärviä.

Saltvikin luonto on varsin vaihtelevaa. Pohjoisosa on pääasiassa kumpuilevaa metsäseutua, kun taas eteläosa on enimmäkseen rehevää tasankoa. Kunnan alueella sijaitsee toisaalta Ahvenanmaan korkein maastonkohta, Orrdalsklint (129 m mpy.), ja toisaalta Ahvenanmaan suurin viljelysaukea Hagaslätten, jonka pinta-ala on yli 3,5 neliökilometriä. Orrdalsklint ei ole muodostunut yhtä suosituksi käyntikohteeksi kuin Getan vuoret, koska se on vaikeammin tavoitettavissa ja vuorella kasvava puusto rajoittaa näköalaa. Saltvikin pohjoisosan vuorilla ja kallioilla esiintyy erittäin runsas sammal- ja jäkälälajisto. Strömman kylän lähistöllä sijaitsevan Kasbergin laella (116 m mpy.) on Ahvenanmaan laajin pirunpelto, meriveden muinoin paljaaksi huuhtelema kivikko.[7]

Historiaa muokkaa

Saltvikissa on ollut tilapäistä asutusta jo niin sanotulla kampakeraamisella kaudella noin 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua; nämä asukkaat olivat idästä tulleita hylkeenpyytäjiä. Asutus vakiintui vasta rautakaudella noin 500-luvulla ajanlaskun alkamisen jälkeen, jolloin alueelle saapui uusia asukkaita Ruotsista. Varhaiskeskiajalla Saltvikista kehittyi sijaintinsa ansiosta Ahvenanmaan ensimmäinen kauppa- ja hallintokeskus ja siellä pidettiin kaikki maakunnan keskiaikaiset maapäivät. Vuodelta 1571 peräisin olevan hopeaveroluettelon mukaan Saltvikissa oli 105 talonpoikaa.[7]

Saltvikin eteläosan halki on kulkenut historiallinen, vuosina 16381910 käytössä ollut niin kutsuttu Suuri Postitie. Päätie 2:n uuden linjauksen valmistuttua vanha postitien reitti on pääosin jäänyt yksityistieksi ja se on merkitty puisin kilometripaaluin.

Saltvikiin perustettiin Ahvenanmaan ensimmäinen säästöpankki jo vuonna 1854. Hagan kartanon lähistöllä aloitti toimintansa Saltvikin ensimmäinen kansakoulu vuonna 1876.[7]

Saltvikin seurakunnan tiedetään olleen itsenäinen jo vuonna 1322.[8] Saltvikin kirkon edustalla on vanhan kauppa- ja käräjäpaikan muistomerkki.

Saltvikin kirkonkylän Kvarnbon alueelta löytyi vuonna 2014 ilmakuvan perusteella nuorempaan rautakauteen ajoittuva mahtitalo, jonka arkeologiset kaivaukset on aloitettu.[9][10]

 
Saltvikin kirkko vuonna 1991.

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Saltvikin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 564
1985
  
1 564
1990
  
1 634
1995
  
1 636
2000
  
1 679
2005
  
1 739
2010
  
1 802
2015
  
1 829
2020
  
1 846
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Saltvikissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[12]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Saltvikin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[13]

Kylät muokkaa

Kunnassa on 36 kylää: Antböle, Bertby, Borgboda, Boxö, Daglösa, Fremmanby, Germundö, Haga, Haga kungsgård, Haraldsby, Hjortö, Hullby, Kuggböle, Kvarnbo, Laby, Lagmansby, Lavsböle, Lavö, Liby, Långbergsöda, Näs, Ovanåker, Prästgården, Rangsby, Ryssböle, Ryssö, Saggö, Sonröda, Strömma, Syllöda, Sålis, Tengsöda, Toböle, Vassböle, Åsgårda ja Ödkarby.[14]

Taajamat muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Saltvikissa oli 1 873 asukasta, joista 943 asui taajamissa, 901 haja-asutusalueilla ja 29:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Saltvikin taajama-aste on 51,1 %.[15] Saltvikin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Ödkarby* 393
2 Rangsby 305
3 Haraldsby 245

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Saltvikin keskuspaikka Nääs kuuluu Ödkarbyn taajamaan. Kyseinen taajama sijaitsee pääosin Saltvikissa, mutta pieniltä osin myös Finströmissä.

Tunnettuja saltviklaisia muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. a b Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 170. Otava 1979, Helsinki.
  7. a b c d Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 51–54. Porvoo: WSOY, 1978.
  8. Otavan iso tietosanakirja, osa 7, palsta 998. Helsinki 1964.
  9. Nina Smeds: Unika fynder sätter Kvarnbo på järnålderskartan 14.5.2014. Nya Åland. Viitattu 17.7.2014.
  10. Anniina Wallius: Ilmakuva paljasti: Ahvenanmaalla sijaitsi viikinkien mahtihalli 14.5.2014. YLE Uutiset. Viitattu 17.7.2014.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
  12. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  13. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  14. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik- och utredningsbyrå (ÅSUB). Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
  15. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  16. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saltvik.