Vårdö

kunta Ahvenanmaalla

Vårdö on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Vårdön asukasluku on 472 (31. joulukuuta 2023)[2] ja pinta-ala 572,55 km² (1. tammikuuta 2022), josta 101,71 km² on maata, 0,39 km² sisävesiä ja loput 470,45 km² merta.[1] Vårdön naapurikunnat ovat Föglö, Kumlinge, Lumparland, Saltvik, Sottunga ja Sund.

Vårdö

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°14′40″N, 20°22′30″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands skärgård
Kuntanumero 941
Hallinnollinen keskus Vårdö
Pinta-ala ilman merialueita 102,10 km²
296:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 572,55 km²
199:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 101,71 km²
– sisävesi 0,39 km²
– meri 470,45 km²
Väkiluku 472
304:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 4,64 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 16,7 %
– 15–64-v. 53,3 %
– yli 64-v. 30,0 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 4,0 %
ruotsinkielisiä 84,5 %
– muut 11,5 %
Kunnallisvero 19,00 %
4:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Andreas Johansson
www.vardo.ax
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Vårdö on myös Helsingin Vartiosaaren kaupunginosan ruotsinkielinen nimi. Pohjois-Norjassa sijaitsevasta Vardøstä kertoo artikkeli Vuoreija.
Näkymä yli Vårdön kylästä länteen
Venevajoja Västra Simskälassa

Maantiede ja luonto muokkaa

Vårdö sijaitsee välittömästi Ahvenanmantereen itäpuolella. Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen, ja 84,5 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä.[4] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1952.[6]

Vårdön pääsaari on pinta-alaltaan Ahvenanmaan saarista viidenneksi suurin.[7] Muita huomattavia saaria ovat Västra Simskäla, Östra Simskäla, Sandö ja Töftö. Suurin osa Vårdön saarista on hyvin pieniä ja ne ovat levittäytyneet laajalle alueelle Ahvenanmantereen itäpuolelle. Kunnan eteläosan asutut saaret ovat melko reheviä, pohjoisosan saaret sen sijaan paikoin hyvinkin karuja. Ympärivuotista asutusta on vain pääsaarella ja sen suurehkoilla lähisaarilla. Vårdön ja Kumlingen välillä on Teilin merenselkä, Vårdön ja Sundin välillä taas Vargatanselkä. Lounaisosassaan Vårdö rajoittuu Lumparnin selkään.

Kylät muokkaa

Kunnassa on 13 kylää: Bergö, Bussö, Grundsunda, Ledsöra, Listersby, Lövö, Mickelsö, Sandö, Simskäla, Töftö, Vargata, Vårdö ja Ängö.[8]

Vårdön suurin kylä on pääsaaren keskiosassa sijaitseva Vargata, jossa sijaitsevat kauppa ja Ålandsbankenin konttori. Kirkko ja peruskoulu sijaitsevat vajaan kilometrin päässä Vargatasta itään. Kirkon naapureina ovat rukoushuone ja vuodelta 1877 oleva pappila, joka on rakennettu tuhotusta Bomarsundin linnoituksesta tuoduista tiilistä. Listerbyn itäpuolella sijaitsee vuodesta 1998 asti toiminut Vårdön tuulivoimalaitos.

Historia muokkaa

 
Vårdön kirkko
 
Toimimaton tuulimylly Holmsklinttenillä
 
Suuren postitien muistoksi on sen reitti merkitty pylväin Ahvenanmaalla.

Vårdön alueelle on muodostunut pysyvä asutus huomattavasti myöhemmin kuin Ahvenanmantereelle. Ensimmäinen asiakirjamaininta Vårdöstä on vuodelta 1367. Vårdössä sijaitsee 1500-luvun alussa rakennettu, 1700- ja 1800-luvuilla laajennettu kirkko.[9] Vårdön seurakunta muodostettiin Sundin kappeliksi 1500-luvulla. Vuonna 1544 sen tiedetään jo varmasti olleen olemassa, koska tuona vuonna kruunu takavarikoi siltä toisen kirkonkellon. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1866,[10] mutta nykyisin Vårdön ja Sundin seurakunnat toimivat jälleen yhdistyneinä.

Vårdön kautta kulki historiallinen, Tukholman ja Turun välinen Suuri Postitie, joka otettiin käyttöön Ruotsin postilaitoksen perustamisen myötä vuonna 1638. Tie saapui Sundin puolelta Bomarsundin laiturista Vargatanselän yli Vargatan laituriin, josta se eteni Vårdön pääsaaren poikki itärannalle Hullvikiin ja edelleen Teilin selän yli Kumlingeen. Tien reitti on merkitty puisin kilometripaaluin.

Suuren Pohjan sodan aikana Vårdön Lövö valittiin Ahvenanmaan kongressin pitopaikaksi, koska se sijaitsi suunnilleen postitien puolivälissä ja koska sillä oli hyvä satama. Kongressin aikana kylän asukasluku kasvoi tilapäisesti yli kahteentuhanteen.[11]

Vårdön asukasluku oli suurimmillaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, jolloin kunnassa asui lähes tuhat henkeä. Myös monet pienehköt ja melko syrjäiset saaret olivat tällöin asuttuja. Jo 1900-luvun alusta lähtien väkiluku kuitenkin laski poismuuton vuoksi. Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan Vårdössä oli 552 asukasta[12], kymmenen vuotta myöhemmin asukkaita oli 460[13] ja vuoden 1985 lopussa enää 381.[14] Viime vuosikymmeninä väkiluku on jälleen alkanut nousta; vuoden 2001 alussa Vårdössä oli 409 asukasta.[15]

Tunnettuja vårdöläisiä muokkaa

Vårdöstä olivat kotoisin seuraavat henkilöt:

Talous muokkaa

Suurimmat yhteisöveron maksajat vuonna 2016 olivat Ålands Linfärjetrafik Ab, kasvihuone- ja kalanvljelyä harjoittava Rosenbacken Ab ja kiinteistöalalla toimiva Mulingskär Ab.[16]

41,6 prosenttia Vårdön työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta Suomen toiseksi alkutuotantovaltaisimman Lestijärven jälkeen.[17]

Tarkasteltaessa kesäasuntojen määrää suhteessa vakituisten asuntojen määrään Vårdö on Tilastokeskuksen mukaan Suomen kolmanneksi mökkivaltaisin kunta Kustavin ja Puumalan jälkeen. Vuonna 2013 Vårdössä oli 514 kesämökkiä ja 185 vakituista asuntoa. Kesämökkejä oli siten lähes kolminkertainen määrä vakituisiin asuntoihin verrattuna.[18]

Väestö muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vårdön väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
387
1985
  
379
1990
  
386
1995
  
404
2000
  
409
2005
  
426
2010
  
452
2015
  
441
2020
  
444
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Vårdössä ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Vårdössä oli 430 asukasta, joista 415 asui haja-asutusalueilla ja 15:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.[20]

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vårdössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[21]

Seurakunta toimii myös Sundin kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vårdön alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[22]

Entiset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Vårdön kunnan nykyisellä alueella.[21]

Liikenneyhteydet muokkaa

Vårdössä sijaitsevasta Hummelvikin satamasta on autolauttayhteys Kumlingeen, Brändöhön ja Kustaviin sekä linja-autoyhteys Maarianhaminaan. Töftön kautta on lossiyhteys Sundin Prästöhön, josta alkavaa päätietä 2 pitkin on noin 35 kilometrin matka Maarianhaminaan ja vajaan 20 kilometrin matka pohjoisen Ahvenanmaan keskustaajamaan Godbyhyn. Kunnan pohjoisosassa sijaitseviin Simskälan saariin on niin ikään lossiyhteys. Vårdön alueisiin kuuluviin Ängön ja Bussön saariin on kierrettävä maanteitse Maarianhaminan, Lemlandin ja Lumparlandin kautta. Kesäisin liikennöi polkupyörälautta Simskälasta Saltvikin Tengsödavikiin.

Nähtävyyksiä muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. a b Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1979, s. 174. Otava 1979, Helsinki.
  7. Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 64
  8. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik- och utredningsbyrå (ÅSUB). Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
  9. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 420. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  10. Otavan iso tietosanakirja, osa 10, palsta 186, 1965, Helsinki.
  11. När storpolitiken kom till Lövö 2010. Ålandstidningen. Arkistoitu 15.12.2013. Viitattu 15.12.2013.
  12. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1963, s. 162. Helsinki: Otava, 1962.
  13. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 140. Helsinki: Otava, 1971.
  14. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1987, s. 176. Helsinki: Otava, 1986.
  15. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2002, s. 202. Helsinki: Otava, 2001.
  16. Alueen Vårdö yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 23.2.2018.
  17. Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
  18. Rantala, Jenni: Nämä ovat Suomen mökkivaltaisimmat kunnat 14.7.2013. MTV Uutiset.
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
  20. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 11.12.2018.
  21. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  22. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vårdö.