Pellavatehtaankatu

katu Tampereella

Pellavatehtaankatu on noin 600 metriä pitkä katu Tampereen keskustassa. Sen alkupää sijaitsee Aleksanterinkadun risteyksessä Jussinkylän kaupunginosassa, lähellä Keskuspaloasemaa. Siitä katu kaartuu kohti etelää ja jatkuu Kyttälään, missä se päättyy Verkatehtaankadun risteykseen. Pellavatehtaankadun muita poikkikatuja ovat Satakunnankatu, Rongankatu, Kyttälänkatu ja Hämeenkatu.[1][2][3]

Pellavatehtaankadun eteläosaa Kyttälän kaupunginosassa.

Kaavoitushistoria ja nimiMuokkaa

Tampere levittäytyi Tammerkosken itäpuolelle 1870-luvulla, jolloin kaupunki osti Messukylän pitäjältä Jussinkylän ja Kyttälän alueet. Tampereen kaupunginarkkitehti F. L. Calonius laati uusille kaupunginosille asemakaavan, joka tuli voimaan vuonna 1886. Tässä Caloniuksen ruutukaavassa yksi pystysuorista kaduista sai nimen Pellavatehtaankatu. Nimi viittaa Adolf Törngrenin 1850-luvulla perustamaan pellavatehtaaseen. Kosken itärannalla toiminut tehdas ja sen vieressä sijainnut masuuni muodostivat myöhemmän Tampellan ytimen.[4][5][6][7]

Nykyinen katulinja noudattaa pääosin Caloniuksen kaavaa. Kadun kaareva pohjoisosa perustuu uudempaan, vuonna 1907 vahvistettuun Jussinkylän asemakaavaan. Sen teki arkkitehti Lars Sonck.[8][9]

RakennuskantaMuokkaa

Kadun varrelle on rakennettu useita merkittäviä, tunnettujen suunnittelijoiden piirtämiä rakennuksia.

Kadun länsipuoliMuokkaa

 
Vanha postitalo Pellavatehtaan- ja Hämeenkadun risteyksessä.
Katuosoite Rakennuksen nimi Valmistui Suunnittelija(t) Huomautukset Lähteet
Pellavatehtaankatu 2 Keskuspaloasema 1908 Wivi Lönn Rakennusta korotettu. [10][11][12]
Pellavatehtaankatu 4 Vanha
kauppaoppilaitos
1912 Wivi Lönn Rakennusta korotettu. [13][14]
Pellavatehtaankatu 6 Durchmanin talo 1892 Lambert Petterson Purettu 1977. [10][15]
Pellavatehtaankatu 8 Ruuskasen talo 1892–1901 Lambert Petterson Rakennettu vaiheittain.
Rakennusta korotettu.
[16][17]
Ruuskasen
pukutehdas
1942 Märta Blomstedt
Matti Lampén
Edellisen lisäsiipi. [17][18]
Pellavatehtaankatu 10 Vanha postitalo 1927 Selim Savonius [19][20][21]
Pellavatehtaankatu 12 Koskilinna 1924 Heikki Tiitola [19][20][22]
Pellavatehtaankatu 14 Haarlan palatsi 1925 Jussi Paatela
Toivo Paatela
[21]

Kadun itäpuoliMuokkaa

 
Pellavatehtaan- ja Satakunnankadun kulmauksessa sijainnut Luterilainen rukoushuone.
Katuosoite Rakennuksen nimi Valmistui Suunnittelija(t) Huomautukset Lähteet
Pellavatehtaankatu 9 Keskuskeittiön talo 1923 Bertel Strömmer
Vilho Kolho
[23][24][25]
Pellavatehtaankatu 11 Luterilainen
rukoushuone
1894 F. L. Calonius
L. I. Lindqvist
Purettu 1968. [10][26][27]
Pellavatehtaankatu 13 Ojakatu 1:n talo 1928 Arvo Eränen Tuhoutui tulipalossa 1980.
Rakennettu uudelleen 1981.
[14][28][29][30]
Pellavatehtaankatu 17 Ev.lut. seurakuntien
diakoniakeskus
1891 Lambert Petterson [14][31]
Pellavatehtaankatu 21 Tampereen
Säästöpankin talo
1952 Harry W. Schreck [32][33]
Pellavatehtaankatu 23 Holltin talo 1904 August Krook Tuhoutui 1918. [34]
Centrumin talo 1961 Jouko Ylihannu
Sakari Siitonen
Entinen Voiman tavaratalo
ja Kaupunginhotelli.
[19][35][36]

LähteetMuokkaa

  1. Keskustan pyörätiet ja -parkit (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 2018. Viitattu 28.11.2019.
  2. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 60. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 28.11.2019.
  3. Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. 1.11.2019. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 28.11.2019.
  4. Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 19, 83. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9.
  5. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 134, 140. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  6. Helen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla, s. 88. Tampere: Tampere-Seura, 2015. ISBN 978-952-5558-23-4.
  7. Jaakola, Juha: Missä asut? Jussinkylän, Kyttälän ja Ratinan kadunnimet. Tammerkoski, 2019, nro 6, s. 10–11.
  8. Helen & Seppänen 2015, s. 88, 106–107.
  9. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 140–141.
  10. a b c Tampereen osoitekalenteri 1926. Seitsemäs painos. II osasto (Talonomistajat), s. 19–20. Tampere: Tampereen Kirjapaino-Osakeyhtiö, 1926. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 1.12.2019.
  11. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 142–143.
  12. Tuunanen, Anna-Maija: Wivi Lönnin raitti (PDF) Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 29.11.2019.
  13. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 160.
  14. a b c Ronni, Ruut: Aleksanterinkatu 20: Selvitys rakennuksen roolista kaupunkikuvassa ja rakennetussa kulttuuriympäristössä (PDF) s. 8. Tampere: Arkkitehtitoimisto Neva, 2015. Viitattu 28.11.2019.
  15. Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa, s. 190–193. Tampere: Tampereen museot, 2018. ISBN 978-951-609-935-7.
  16. Rakennetun ympäristön kohde: Kiinteistö Oy Ruuskanen / Ruuskasen talo Siiri. Tampere: Tampereen museot. Viitattu 1.12.2019.
  17. a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 152.
  18. Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu: Tampereen arkkitehtuuria, s. 105. Tampere: Tampere-Seura, 1999. ISBN 951-9080-78-3.
  19. a b c Vesanta, Tiina: Asemakaava-alueen osoitteenvahvistus n:o 3870 (PDF) 1.3.2013. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 1.12.2019.
  20. a b Tampereen keskustan korttelisuunnitelmat: Korttelisuunnitelma, Kyttälä 179 ja 182 (PDF) s. 9, 25. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehdit MY, 2016. Viitattu 1.12.2019.
  21. a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 166.
  22. Tämänvuotinen rakennuskausi Tampereella varsin vilkas. Aamulehti. 5.10.1924, s. 5. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 1.12.2019.
  23. Rakennus Asunto-Osakeyhtiö Keskuskeittiö Siiri. Tampere: Tampereen museot. Viitattu 28.11.2019.
  24. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 141.
  25. Uusia rakennusten julkisivuja Tampereella. Aamulehti. 10.6.1923, s. 4. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 1.12.2019.
  26. Helen & Seppänen 2015, s. 109.
  27. Tampereen luterilainen rukoushuoneyhdistys ja sen uusi rukoushuone. Aamulehti. 24.6.1894, s. 2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 1.12.2019.
  28. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 155.
  29. Rakennustoiminta on tänä vuonna Tampereella ollut vilkasta. Aamulehti. 4.12.1927, s. 12–13. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 1.12.2019.
  30. Mäki, Markus: Elokuvateatteri leimahti liekkeihin vuonna 1927 ja höyrylaiva haaksirikkoutui Näsijärvellä 1929 – Muistatko vielä Tampereen suurimmat onnettomuudet? Aamulehti. 4.7.2018. Viitattu 1.12.2019.
  31. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 154.
  32. Rakennetun ympäristön kohde: Kiinteistö Oy Tampereen Hämeenkatu 12 / Tampereen Säästöpankin Talo Siiri. Tampere: Tampereen museot. Viitattu 1.12.2019.
  33. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 153.
  34. Liuttunen 2018, s. 371.
  35. Palm, Eeva: Centrumin taloon asuntoja opiskelijoille Tampereella Helsingin Sanomat. 18.1.1999. Viitattu 29.11.2019.
  36. Tampere sai uuden tavaratalon. Tammerkoski, 1961, nro 10, s. 322–323.