Osuusliike Voima
Osuusliike Voima oli E-liikkeeseen kuulunut osuusliike Pirkanmaalla 1917−1983. Voima oli pitkään toiseksi suurin vähittäiskauppaliike Tampereella SOK:laisen Osuuskauppa Tuotannon (nykyisin osa Pirkanmaan Osuuskauppaa) jälkeen.[1]
Voimalla oli toisen maailmansodan jälkeen oma tavaratalo sekä ravintola Hämeenkadun varrella. Sillä oli myös oma leipätehdas, mylly, meijeri, virvoitusjuomatehdas ja kahvipaahtimo sekä kymmeniä sivumyymälöitä eri puolilla Tamperetta. Tampereen ulkopuolella Voimalla oli vuonna 1965 kaikkiaan 76 myymälää. Sen toimitusjohtajana oli pisimpään (1931–1957) Alpo Pesonen. Hän sai kauppaneuvoksen arvonimen 1950.[1]
Myymälöitä
muokkaaOsuusliike Voima avasi ensimmäisen Käpylässä sijaitsevan myymälänsä osoitteessa Helletie 7, Tampere. Käpylän kaupunginosa sijaitsee Tampereen pohjoispuolella, lähellä silloista Lapinniemen puuvillatehdasta sekä Naistenlahden satamaa Näsijärven kupeessa. Työkansa-nimisessä sanomalehdessä 31. maalikuuta 1920 olleen mainoksen mukaan: "MAITOA on nyt jatkuvasti saatavana Ruokamyymälöissämme"[2]. Tämä oli Käpylän ensimmäisen Voima-myymälän mainos. Vuonna 1928 myymälä siirrettiin uuteen rakennukseen Käpytie 13.[3]
Tampereen Sanomat -nimisessä sanomalehdessä 30. lokakuuta 1928 olevassa Voiman mainoksessa ilmoitettiin: "Myymälässä pidetään hyvin lajiteltua valikoimaa kunnollisia elintarpeita päivän kohtuullisimpiin hintoihin." Tämä mainos osui hyvin niin Näsijärven tukkimiespalveluissa kuin tehtaiden työtehtävissä toimivien kuten myös Käpylän asukkaiden mieleen.[4]
Elintarvikkeita myyvät myymälät oli luokiteltu sekatavaramyymälöiksi, leipä- ja maitomyymälöiksi sekä liha- ja leikkelemyymälöiksi.
Voiman edeltäjät
muokkaaTampere on Suomen osuustoiminnan kehto. Sinne perustettiin Suomen ensimmäiset osuuskaupat. Ensimmäinen oli Finlayson ja Kumpp. Työväen Osuuskauppa i.l., joka avasi ovensa 1.9.1900. Pellavatehtaan Työväen Osuuskauppa i.l aloitti toisena 15.3.1901 ja kolmantena Tampereen Työväen Osuuskauppa i.l. 6.8.1901.
Finlayson ja Kumpp. Työväen Osuuskauppa i.l.
muokkaaFinlayson ja Kumpp. Työväen Osuuskaupan perustamista edelsi tehtaan isännöitsijän Christian Bruunin ja hänen vaimonsa Aleksandrinen 25-vuotishääpäivänään tekemä rahalahjoitus tehtaitten työntekijöiden ravintoyhtiötä varten 23.7.1898 [5].
Alkuun päästiin hitaasti, vasta kolme vuotta myöhemmin, 20.7.1900, osuuskaupan säännöt vahvistettiin senaatissa. Säännöt laadittiin yhdistysmuotoon, koska vielä ei ollut osuustoimintalakia, se tuli voimaan vasta 10.7.1901. Osuusliikkeen jäseniksi otettiin ainoastaan tehtaan työntekijöitä[6].
Myymälä avasi ovensa Mustanlahdenkadun ja Puuvillatehtaan kadun kulmauksessa 1.9.1900.Finlayson antoi kaupalle vuokrattoman huoneiston ja kustansi sen korjauksen[7]. Aluksi kauppa oli sekatavaramyymälä, mutta syksyllä 1900 myymälän yhteyteen perustettiin maitokauppa. Maitokauppa lopetettiin vuonna 1905 ja maitokaupasta tuli ruokatavarakauppa[8].
Sivumyymälöitä
muokkaaEnsimmäinen sivumyymälä avattiin Tammerkosken itäpuolelle elokuussa 1901. Myymälä kannatti huonosti ja se lopetettiin vuonna 1907. Uusi yritys saada kauppa kosken itäpuolelle tehtiin vuonna 1912. Silloin Erkkilänkatu 9:ään avattiin uusi myymälä, joka myös menestyi[9]. Seuraava sivumyymälä avattiin maaseudulle Pirkkalan Naistenmatkan kylään 20.12.1915[10].
Leipomo
muokkaaOma leipomo aloitti 15.9.1903. Leipomo kuitenkin menestyi huonosti ja sen toiminta lopetettiin 1.6.1906 ja kalusto myytiin. Niinpä osuuskaupan oli myytävä muiden leipomoiden leipää aina vuoteen 1913, jolloin ostettiin oma talo ja leipomo aloitti uudelleen toimintansa[11].
Oma talo
muokkaaOman talon hankinta nousi esiin 1910-luvun alussa. Finlayson ei halunnut myydä taloa, jossa myymälä sijaitsi, joten jouduttiin etsimään muita vaihtoehtoja. Lopulta päädyttiin ostamaan kadun toisella puolella oleva leipuri Sladeyn talo Puuvillatehtaan katu 12. Paikalle rakennettiin kolmikerroksinen kivitalo, jonka alin kerros oli varattu myymälätiloille ja ylemmät kerrokset toimisto ja asuintiloille. Talo valmistui 1.11.1914[12].
Pellavatehtaan Työväen Osuuskauppa i.l.
muokkaaPuuvillatehtaan työläisten perustettua osuuskaupan, halusivat myös pellavatehtaan työläiset oman osuuskaupan. Kuvernööri vahvisti säännöt 4.12.1900 ja osuuskunnan perustava kokous pidettiin 13.1.1901. Osuusliikkeen jäseniksi otettiin ainoastaan tehtaan työntekijöitä. Tehdas tuki hanketta rahalahjoituksella ja antamalla kaupalle tehtaan entisen ruokatalon kunnostettuna ja lupasi myös sähkövalon. Yhdistys ilmoitettiin kaupparekisteriin ja myymälä avattiin 15.3.1901[13].
Oma talo
muokkaaMyymälä sijaitsi vuokratontilla, jonka vuokra-aika oli jo umpeutunut, joten kaupalle oli saatava uusi paikka. Vuonna 1903 ostettiin Juhannuskylän- ja Siukolankadun risteyksessä osoitteessa Juhannuskylä 120 sijainnut edesmenneen kauppias K.E. Sandellin talo, joka kunnostettiin ja laajennettiin. Rakennukset olivat kaduksi asemakaavoitetulla alueella ja tiedossa oli, että ne pitää purkaa vuokra-ajan päätyttyä. Vuokra-aikaa oli jäljellä 18 vuotta, joten oli aikaa hankkia oma tontti, jollainen saatiinkin ostettua vuonna 1915[14].
Ruokakauppa
muokkaaKauppa oli sekatavaramyymälä, mutta myös ruokatavaroiden myynnille oli tarvetta. Tilat saatiin Pellavatehtaan juhlatalosta veloituksetta viiden vuoden sopimuksella. Tilat avattiin 13.5.1908, niihin kuului ruokatarvikekauppa, keittiö ja leipomo [15].
Uusia myymälöitä
muokkaaVuonna 1913 Pellavatehtaan työväen osuuskauppaa pyydettiin perustamaan myymälän Pispalaan. Osuuskunnan kokous päätti kokouksessaan 31.8.1913 suostua anomukseen ja myymälä avattiin 1.11.1913. Vuonna 1916 perustettiin useita myymälöitä. Tahmelaan avattiin myymälä 15.4.1916. Myymälää varten ostettiin oma talo. Epilään avattiin myymälä 18.4.1916. Myymälässä kaksi osastoa, liha- ja maito-osasto ja sekatavaramyymälä. Myymälä avattiin vuokratiloihin, oma talo ostettiin vuonna 1917. Myös Siuroon perustettiin myymälä vuonna 1916. Tämän myymälän yhteyteen tuli myös leipomo. Ylöjärvelle avattiin myymälä 19.8.1916. Vuonna 1917 avattiin myymälä Käpylän kaupunginosaan[16].
Tampereen Työväen Osuuskauppa i.l.
muokkaaKuvernööri vahvisti Tampereen Työväen osuuskaupan säännöt 24.4.1901 ja perustava kokous pidettiin 24.7.1901. Amurista, Makasiininkatu 8:sta, vuokrattiin puodin, kamarin, makasiinin ja kellarin käsittänyt kauppahuoneisto ja myymälä avattiin 6.8.1901. Myymälä muutti osoitteeseen Kortelahdenkatu 17 vuoden 1904 alussa[17].
Lisää myymälöitä
muokkaaEnsimmäinen sivuliike avattiin Pispalaan koneenkäyttäjä Snellin taloon syyskuussa 1901. Jo lokakuussa myymälään perustettiin ruokakauppa. Pispalan liike lopetettiin kannattamattoman 28.12.1903. Seuraava liike avattiin Tammelan kaupunginosaan 10.8.1901 osoitteessa Kaivokatu 36, myymälä oli kaupan päämyymälä. Myymälä oli epäkäytännöllinen ja siksi muutettiin 1.7.1904 kadun toiselle puolelle vastapäisen taloon. Satamakadulle perustettiin myymälä vuonna 1903. Lapinniemen puuvillatehtaan työväkeä varten avattiin myymälä 1.5.1905 osoitteessa Kaivokatu 8[18].
Oma talo ja mylly
muokkaaVuokrahuoneistoissa sijainneiden kauppojen tekninen kunto jätti usein toivomisen varaa, mutta mahdollisti joustavan kauppojen sijoittelun. Osuuskaupalla oli kuitenkin tarve saada aikaiseksi pysyvä keskuspaikka. Osuuskunta osti talonomistaja D. Lehtoselta talon osoitteesta Viinikankatu 21 (nykyään Tuomiokirkonkatu). Talon omistus siirtyi osuuskunnalle 1.1.1907. Päämyymälä saatiin siirrettyä Tammelasta taloon lokakuussa 1907, mutta vasta joulun aikaan talo oli täysin sellaisessa kunnossa, että se voitiin ottaa kokonaan käyttöön
Kaupungin omistama mylly oli lopettanut toimintansa v. 1908, mikä aiheutti ongelmia osuuskunnan viljan jauhatukselle. Osuuskunnalla oli talonsa piharakennus käyttämättömänä, ja osuuskunta päättikin aloittaa oman myllyjauhatuksen piharakennuksen alakerrassa. Myllyssä oli yksi kivipari, jota pyöritti 10 hv sähkömoottori. Mylly pystyi jauhamaan 20 säkkiä ruista päivässä. Mylly otettiin tuotantokäyttöön maaliskuussa 1910[19]
Osuuskauppa myydään
muokkaaTampereelle oli lyhyessä ajassa syntynyt kolme erillistä osuuskauppaa. Osuuskaupat huomasivat ajan kuluessa keskinäisen yhteistoiminnan tarpeen ja vuonna 1906 lausuttiin ajatus osuuskauppojen yhdistämisestä. Tuolloin asia ei edennyt, mutta siihen palattiin uudestaan vuonna 1913, mutta tällöinkään asia ei edennyt.
Syksyllä 1916 yhdistäminen eteni nopeasti, kun kaupanhoitaja irtisanoutui toimestaan ja oli valittava uusi kaupanhoitaja. Tässä tilanteessa johtokunta päätti tarjota osuuskuntaa jommankumman tamperelaisen osuuskunnan ostettavaksi. Kumpikin osuuskunta kiinnostui tarjouksesta ja 22.10.1916 johtokunta päätti myydä Tampereen Työväen Osuuskaupan Finlayson ja Kumpp. Työväen Osuuskaupalle[20].
Osuusliike Voiman perustaminen
muokkaaEnsimmäisen maailmansodan aattona Tampereella oli kolme osuuskauppaa, joissa kussakin oli noin tuhat jäsentä. Vuonna 1916 Finlayson ja Kumpp. Työväen Osuuskauppa osti Tampereen Työväen Osuuskaupan. Teiskon Viitapohjan Osuuskauppa liittyi Voimaan 31.12.1917 allekirjoitetulla kauppakirjalla ja muodollisestikin osuuskunta purettiin 18.8.1918 pidetyssä osuuskunnan vuosikokouksessa. Tottijärven Osuuskauppa oli jo aikaisemmin liittynyt Tampereen Työväen Osuuskauppaan ja sitä tietä yhdistyi Voimaan. [21].
Lopullisesti yhdistyminen toteutui, kun Osuusliike Voima perustettiin 3. syyskuuta 1917, jolloin Finlaysonin ja Pellavatehtaan osuuskunnat liittyivät mukaan [22]
Osuuskauppojen yhdistyessä Osuusliike Voimaksi tuli Voiman haltuun lähes 30 toimipaikkaa seuraavasti: Finlaysonin osuuskaupalta myymälät Puuvillatehtaankatu 12, Viinikankatu 21, Erkkilänkatu 9, Pinninkatu 30, Satamakatu 8, Hämeenkatu 17, Mutala, Naistenmatka, Lempäälä, Tottijärvi ja Etelä-Pirkkala. Pellavatehtaan osuuskaupalta myymälät Juhannuskylä 120, Käpy-lä, Pispala, Tahmela, Epilä, Siuro ja Ylöjärven kirkonkylä.
Teiskon Viitapohjan osuuskaupalta Viitapohjan, Kämmenniemen ja Velaatan myymälät
Lisäksi Voimaan siirtyi Pellavatehtaan osuuskaupalta kaksi ruokalaa, yksi Pellavatehtaan juhlatalossa ja yksi Lokomon tehtaalla sekä Pellavatehtaan ruokalassa ja Juhannuskylässä sijaitsevat leipomot. Finlaysonin osuuskaupalta tulivat mylly Viinikankatu 21 ja leipomo Puuvillatehtaankatu 12. Tamperelaisten osuuskauppojen yhteisperintönä tuli myös kahvipaahtimo[23].
-
Finlayson ja Kumpp. Työväen Osuuskaupan ensimmäinen myymälä. -
Pellavatehtaan Työväen Osuuskauppa, Juhannuskylän myymälä (ensimmäinen myymälä). -
Tampereen Työväen Osuuskauppa, Kortelahdenkadun myymälä ulkoa.
1980–1990-luvut
muokkaaE-liike joutui 1970–luvulla talousvaikeuksiin ja niiden seurauksena Voima yhdistyi 38 muun osuusliikkeen ja niiden keskusliikkeen OTK:n kanssa E-osuuskunta Ekaksi 1983.[24]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Keijo Rantanen: Kauppaneuvos Alpo Pesonen (1893–1969). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Samassa artikkelissa puhutaan sekä ”Suomen toiseksi suurimmasta” että ”Tampereen toiseksi suurimmasta”. Viitattu 31.10.2013.
- ↑ Työkansa 31.3.1920 (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot)
- ↑ Kansan Lehti digi.kansalliskirjasto.fi. 29.10.1928.
- ↑ Tampereen Sanomat digi.kansalliskirjasto.fi. 30.10.1928.
- ↑ Kanerva, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 28-30. Tampere: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Kanerva, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 32-33. Tampere: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Kanerva, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 37. Tampere: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Kanerva, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 52. Tampere: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Kanerva, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 55. Tampere: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Kanerva, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 55. Tampere: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Kanerva, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 54. Tampere: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Kanerva, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 57-58. Tampere: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Kanerva, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 66-69. Tampe-re: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Kanerva, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 69-72. Tampere: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Kanerva, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 74. Tampere: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Kanerva, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 76-79. Tampere: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Kanerva, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 93-96. Tampere: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Kaner-va, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 96-100. Tampere: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Kanerva, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 110-113. Tampere: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Kanerva, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 144-150. Tampere: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Kanerva, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 167. Tampere: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Hanna Häppölä: Osuusliike Voiman talo Tammelassa – Koskesta voimaa. Kaupunki 1918–1940 Tampereen kaupunki. Viitattu 20.3.2025.
- ↑ Kanerva, Unto, Heinivaara, Eino: Osuusliike Voima i.l. ja sen edeltäjät, s. 168-169. Tampere: Osuusliike Voima i.l., 1950.
- ↑ Hanna Häppölä: Osuusliike Voiman talo Tammelassa – Koskesta voimaa. Kaupunki 1918–1940 Tampereen kaupunki. Viitattu 30.3.2020.