Vilho Kolho

suomalainen arkkitehti

Vilho Kolho (5. helmikuuta 1891 Keuruu13. syyskuuta 1988 Tampere)[1] oli suomalainen arkkitehti.[2] Hän suunnitteli Tampereelle useita rakennuksia, joista tunnetuimpia ovat Pyynikin näkötorni ja Kaupin vanha vesitorni.

Kolho aloitti opinnot Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1908 ja valmistui sieltä viisi vuotta myöhemmin. Hänen kurssitovereihinsa kuului Bertel Strömmer, jonka kanssa hän myöhemmin työskenteli monissa hankkeissa.[3][4] Kolho toimi Tampereen ensimmäisenä apulaiskaupunginarkkitehtina vuodesta 1927 alkaen, ja yhdessä kaupunginarkkitehti Strömmerin kanssa he johtivat Tampereen kaupungin rakennustoimintaa vuosikymmenten ajan. Molemmat jäivät virastaan eläkkeelle 1950-luvun alkupuolella.[3][5][6]

Töitä TampereellaMuokkaa

Kuvia rakennuksistaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kuolleita: Arkkitehti Vilho Kolho. Helsingin Sanomat, 23.9.1988, s. 20. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille) Viitattu 16.10.2020.
  2. Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu: Tampereen arkkitehtuuria, s. 169. Tampere: Tampere-Seura, 1999. ISBN 951-9080-78-3.
  3. a b Huusko, Anna-Kaisa: Bertel Strömmer ja Tampereen kaupunginarkkitehdin toimi vuosina 1918–1939 (PDF) (taidehistorian pro gradu -tutkielma) s. 46. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1997. Viitattu 24.2.2020.
  4. Mukala 1999, s. 87.
  5. Rihlama, Seppo: Rakennustaidetta Tampereella, s. 50. Tampere: Tampereen kaupungin tiederahasto, 1968.
  6. Tampereen kaupungin rakennuskonttori 25-vuotias. Aamulehti. 1.1.1927, s. 7. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 24.2.2020.
  7. Finlaysonin alue, s. 213–214. Tampere: Työväenmuseo Werstas, 2019. ISBN 978-952-68778-5-3.
  8. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 141. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  9. Uusia rakennusten julkisivuja Tampereella. Aamulehti. 10.6.1923, s. 4. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 24.2.2020.
  10. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 47.
  11. Hinnerichsen, Miia: Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 (PDF) liite 3: Inventointialueen kulttuurihistorialliset arvot, Ludekylä. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2010. Viitattu 24.2.2020.
  12. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 289.
  13. Heiskanen, Jari & Luoto, Kalle: Kauppi-Niihaman osayleiskaava: Kulttuuriympäristöinventointi (PDF) s. 32–34. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2004. Viitattu 24.2.2020.
  14. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 206.
  15. Niemelä, Jari: Tiilestä tehty Tampere – punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna, s. 125. Tampere: Tampere-Seura, 2006. ISBN 952-5558-01-0.
  16. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 126.
  17. Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa, s. 130. Tampere: Tampereen museot, 2018. ISBN 978-951-609-935-7.
  18. Rihlama 1968, kuva 220; etukannen karttasivu ja rakennusluettelo, kohde 26.