Kalevan puistotie

katu Tampereella

Kalevan puistotie on Tampereella sijaitseva pohjois-eteläsuuntainen puistokatu. Se on yksi keskustan itäpuolella sijaitsevista pääliikenneväylistä.[1][2][3]

Kalevan puistotietä Väinölänkadun kulmasta etelään päin.

Katu on nelikaistainen ja noin kilometrin pituinen.[2][4] Sen pohjoispää sijaitsee Kekkosentien liittymässä Kaupin sairaala-alueen läheisyydessä.[5] Eteläpää on Kalevan aukiolla, joka sijaitsee Sorsapuiston kentän laidalla Salhojankadun ja Viinikankadun risteyksessä.[1][6][7] Kalevan puistotien länsipuolelle rajautuvat Tammelan ja Tullin kaupunginosat, itäpuolelle Petsamon ja Liisankallion kaupunginosat.[8] Liisankallio on keskeinen osa Kalevan aluetta, jonka Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[9]

Kalevan puistotien, Itsenäisyydenkadun, Sammonkadun ja Teiskontien risteysalueelle sijoittuu Tampereen niin sanottu nollapiste, josta mitataan etäisyydet muihin kaupunkeihin ja paikkoihin.[10]

Kalevan puistotien pohjoisosaa. Taustalla esplanadityyppinen katuosuus ja Ludekylän puisia rivitaloja.

Historia ja nimiMuokkaa

Kalevan puistotie sai alkunsa 1920-luvun alussa, kun Tampereen kaupunkiasutus levittäytyi Tammelasta itään päin. Vuonna 1921 kaavoitettiin Kaupin metsän laitaan uusi pientaloalue, Petsamo. Se erotettiin Tammelasta puistomaisella rajaväylällä, joka sai nimen Kalevan puistotie. Myöhemmin puistokatua jatkettiin etelän suuntaan.[11][12][13][14]

Nykyinen Kalevan asuinalue oli vielä 1920- ja 1930-luvulla lähinnä viljelysmaata, jota kutsuttiin ”Tammelan vainioiksi”.[11][15] Ensimmäisiä kerrostaloja alettiin rakentaa sinne välirauhan aikana. Tammerkoski-lehti järjesti vuonna 1948 asuinalueen nimestä kilpailun, ja siinä voittajaksi valikoitui Kaleva.[16] Sennimisestä paikasta ei ollut vielä 1920-luvulla tietoa, joten kadunnimi Kalevan puistotie on merkitykseltään monitulkintainen. Se voi viitata Kalevankankaaseen tai Kalevalaan.[13]

Rakennuksia ja rakennelmiaMuokkaa

 
Kalevan lukio Salhojankadun ja Kalevan puistotien risteyksessä.

Rakennukset luetellaan kadun pohjoispäästä alkaen.

Kadun itäpuolellaMuokkaa

Kadun länsipuolellaMuokkaa

Kadun keskelläMuokkaa

  • Petsamon jakelumuuntamo (Vilho Kolho 1928)[28], Kalevan puistotien pohjoisosa (ajoratojen välinen puisto)

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Keskustan pyörätiet ja -parkit (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 2018. Viitattu 22.2.2020.
  2. a b Hakula, Anna & Ylä-Anttila, Kimmo: Rakennetun ympäristön selvitys: Tammelan stadion (PDF) s. 16. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehdit MY, 2015. Viitattu 22.2.2020.
  3. Hinnerichsen, Miia: Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 (PDF) s. 7. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2010. Viitattu 22.2.2020.
  4. Tampereen ajantasa-asemakaava (työkalu ”Mittaa etäisyys pisteiden välillä”) avoindata.fi. 11.12.2019. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 22.2.2020.
  5. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 1 – Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (PDF) kortti 18: Kaupin sairaala. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 22.2.2020.
  6. Niemelä, Jari: Tätä oli Kaleva ennen kirkkoa! Tamperelainen. 15.12.2010. Viitattu 22.2.2020.
  7. Hildén, Juhani: Kaikkien aikojen Kaleva: Tammerkosken itäpuolisen kyläasutuksen ja kaupunkirakenteen kehitystä 1500-luvulta nykypäiviin, s. 73. Tampere: Tampere-Seura, 1996. ISBN 951-9080-65-1.
  8. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 60. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 22.2.2020.
  9. Kalevan kirkko ja kaupunginosa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 22.2.2020.
  10. Niemelä, Jari: Tamperelaisen Tiedon Portaat. Tampereen asiat aasta yyhyn, s. 202. Tampere: Tampere-Seura, 2008. ISBN 978-952-5558-05-0.
  11. a b Hinnerichsen 2010, kuvaliite 2: Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön maankäytön historia, s. 6.
  12. Hildén 1996, s. 50, 71.
  13. a b Jaakola, Juha: Missä asut? Kalevanrinteen, Liisankallion ja Kalevan kadunnimet. Tammerkoski, 2020, nro 1, s. 25.
  14. Hautamäki, Ranja: Puistojen kaupunki: Tampereen keskustan puistojen aikakerrostumia. Tammerkoski, 2014, nro 4, s. 6.
  15. Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 92. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9.
  16. Hildén 1996, s. 57–59, 66.
  17. Tampereen Saukonmäen korttelin 362 rakennetun ympäristön inventointi (PDF) Tampere: Saukonmäki Oy & WSP Finland Oy, 2016. Viitattu 22.2.2020.
  18. Hinnerichsen 2010, liite 3: Inventointialueen kulttuurihistorialliset arvot, Ludekylä, s. 1–2, 4.
  19. Hinnerichsen 2010, liite 3: Inventointialueen kulttuurihistorialliset arvot, Kalevan puistotie 11, s. 1–2.
  20. Hinnerichsen 2010, liite 3: Inventointialueen kulttuurihistorialliset arvot, Kalevan puistotie 13, s. 1–2.
  21. Minkovitsch, Sari: Kalevan tornitalot Koskesta voimaa. 2001. Viitattu 22.2.2020.
  22. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 200. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  23. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 184.
  24. Hakula & Ylä-Anttila 2015, s. 6.
  25. Hakula & Ylä-Anttila 2015, s. 22.
  26. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 1 – Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, kortti 5: Hämeenkatu, Kauppakatu ja Itsenäisyydenkatu.
  27. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 192.
  28. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 289.