Pentti Turunen

suomalainen arkkitehti

Pentti Turunen (s. 1924) on tamperelainen, vuonna 1952 valmistunut arkkitehti. Hänellä oli oma arkkitehtitoimisto vuosina 1958–2007, ja lisäksi hän toimi pitkään yliopettajana Tampereen teknillisessä opistossa.[1][2][3] Suomen Arkkitehtiliitto on myöntänyt Turuselle vuonna 2005 ansiomerkin ”pitkäaikaisesta ja menestyksekkäästä toiminnasta Tampereen arkkitehtuurin vaikuttajana”.[4]

Turunen on suunnitellut Tampereelle muun muassa useita seurakuntataloja.[5] Piispa E. G. Gulin ihastui Lielahden valoisaan seurakuntataloon ja vihki rakennuksen heti valmistumisvuonna kirkoksi.[6][7]

SuunnittelutöitäMuokkaa

TampereellaMuokkaa

 
Pentti Turusen ja Bertel Strömmerin suunnittelema Saalem-seurakunnan talo.
 
Luonnon ympäröimä Lielahden kirkko.

MuuallaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu: Tampereen arkkitehtuuria, s. 116, 169. Tampere: Tampere-Seura, 1999. ISBN 951-9080-78-3.
  2. Silfverhuth, Voitto: Tampereen seurakuntahistoria 2: Tampereen evankelisluterilaiset seurakunnat vuodesta 1945 vuoteen 2010, s. 74. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013. ISBN 978-952-222-465-1.
  3. Pentti Turunen: Akvarelleja – Näyttely Tampereen Suomalaisella Klubilla 15.10.–26.11.2010 Tampere: Tampereen Suomalainen Klubi. Viitattu 10.4.2020.
  4. Ansiomerkit Helsinki: Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. Viitattu 10.4.2020.
  5. Helin, Martti: Tampereen kirkot ja hautausmaat, s. 120. Tampere: Tampere-Seura, 1992. ISBN 951-9080-44-9.
  6. Silfverhuth 2013, s. 62, 65, 73–74, 105.
  7. Niemelä, Jari: Tiilestä tehty Tampere – punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna, s. 156. Tampere: Tampere-Seura, 2006. ISBN 952-5558-01-0.
  8. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 154. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  9. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 288.
  10. Silfverhuth 2013, s. 65.
  11. Silfverhuth 2013, s. 105–106.
  12. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 233.
  13. Tampereen rukoushuone 24.3.2018. Esikoiset – Evankelisluterilaisen kirkon lestadiolainen herätysliike. Viitattu 10.4.2020.
  14. Hirvikallio, Seija: Hämeenpuisto: Tampereen Esplanadi, s. 142. Tampere: Tampere-Seura, 2012. ISBN 978-9-52555-816-6.
  15. Rihlama, Seppo: Rakennustaidetta Tampereella, s. 220, kuva 302. Tampere: Tampereen kaupungin tiederahasto, 1968.
  16. Rakennus: As Oy Kyttälänportti Siiri. Tampere: Tampereen museot. Viitattu 10.4.2020.
  17. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 272.
  18. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 68.
  19. Pispala III – Ala-Pispala, Ylä-Pispala ja Tahmela: Asemakaavoituksen III-vaiheessa kaavoitettavien alueiden rakennetun kulttuuriympäristön inventointi 2012, täydentävä liiteaineisto 2013 (PDF) s. 23–24, 51–52. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 10.4.2020.
  20. Rakennus: Pyynikin palloiluhalli Siiri. Tampere: Tampereen museot. Viitattu 10.4.2020.
  21. Silfverhuth 2013, s. 105.
  22. Aitolahden kirkko Tampere: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä. Viitattu 10.4.2020.
  23. Jaakola, Juha: Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri (PDF) s. 37. Tampere: Tampereen kaupunki, 2008. Viitattu 10.4.2020.
  24. Veteraanilehto kalevankangas.fi. Tampere: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä. Viitattu 10.4.2020.
  25. Hietakehto kalevankangas.fi. Tampere: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä. Viitattu 10.4.2020.
  26. Tammenlehvämuistomerkki 2003 Tampereen muistolaatat ja muut muistomerkit. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 10.4.2020.
  27. Ahola, Teija: Kangasala: Vatialan kulttuuriympäristöselvitys (PDF) s. 37. Kangasala: Kangasalan kunta & Selvitystyö Ahola, 2010. Viitattu 10.4.2020.
  28. Hämeenkyrön kirkon historia Hämeenkyrö: Hämeenkyrön seurakunta. Viitattu 10.4.2020.
  29. Ristimäen siunauskappeli Lempäälä: Lempäälän seurakunta. Viitattu 10.4.2020.
  30. Leponummen siunauskappeli Jämsä: Jämsän seurakunta. Viitattu 10.4.2020.