Keskiputouksen voimalaitos
Keskiputouksen voimalaitos on Tampereen Sähkölaitoksen vesivoimala, joka sijaitsee Tammerkosken itärannalla Koskipuiston vieressä. Nykyinen punatiilinen rakennus on valmistunut vuonna 1932, ja sen funkistyyliset, pelkistetyt julkisivut on suunnitellut kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer. Voimala on keskeinen osa Tammerkosken kansallismaisemaa.[1][2][3]
| Keskiputouksen voimalaitos | |
|---|---|
 Voimala Hämeensillan puolelta nähtynä. |
|
| Osoite | Satakunnankatu 13b |
| Sijainti | Kyttälä, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | energiantuotantorakennus |
| Valmistumisvuosi | 1932 |
| Suunnittelija |
Bertel Strömmer (julkisivut) August Sandsund (tilat)[1] |
| Omistaja | Tampereen kaupunki |
| Käyttäjä | Tampereen Sähkölaitos |
| Tyylisuunta | funktionalismi |
| Julkisivumateriaali | punainen tiili |
 |
|
Voimalan teho on 8,7 megawattia. Sähkölaitoksella on koskessa myös kaksi muuta vesivoimalaa: Tampellan voimalaitos (teholtaan 3,3 megawattia) ja Finlaysonin voimalaitos (teholtaan 4,4 megawattia). Näiden kolmen voimalan yhteenlaskettu sähköntuotanto on keskimääräisenä vesivuonna noin 60 gigawattituntia.[2][4]
Voimalan historiaa
muokkaaTampereen kaupunki perusti kunnallisen sähkölaitoksen vuonna 1888 – ensimmäisenä Suomessa ja ensimmäisten joukossa koko maailmassa. Aluksi sähkölaitos käytti sähköntuotantoon höyrykonetta. Vuonna 1891 se alkoi hyödyntää vesivoimaa, kun se sai tilat Tampereen Myllyn siipirakennuksesta Tammerkosken keskiputouksen itäpuolelta. Myöhemmin mylly purettiin, ja vuonna 1910 sen tilalle nousi Lambert Pettersonin suunnittelema voimalarakennus. 1930-luvun alussa paikalle tehtiin nykyinen voimalaitos, joka valmistuessaan moninkertaisti Tampereen sähköntuotannon.[1][5]
Rakennuksen status
muokkaaKeskiputouksen voimalaitos liittyy kiinteästi Tammerkosken teollisuusmaisemaan, jonka Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[6] Kaupungin asemakaavassa rakennus on suojeltu. Suojelumääräyksen mukaan kyseessä on ”rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus”. Voimalaa ei saa purkaa, ja siihen tehtävät korjaus- ja muutostyöt täytyy suorittaa niin, ettei niillä turmella rakennuksen, rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia, rakennusteknisiä eikä kulttuurihistoriallisia arvoja.[7][8]
Kuvia
muokkaa-
Voimala ja putous Kirjastonpuiston suunnalta nähtynä. -
Patosilta ja rakennuksen länsiseinusta. -
Näkymä Satakunnansillan luota. -
Voimala iltavalaistuksessa.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 158–159. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
- ↑ a b Voimalaitokset Tampere: Tampereen Sähkölaitos. Viitattu 4.10.2019.
- ↑ Niemelä, Jari: Tiilestä tehty Tampere – punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna, s. 43. Tampere: Tampere-Seura, 2006. ISBN 952-5558-01-0
- ↑ Kahilaniemi, Sini & Jalovaara, Jukka & Ahonen, Markku & Ojaniemi, Asko & Virolainen, Jyri: Uusiutuvan energian kuntakatselmus: Tampere (PDF) s. 46. Tampere: Tampereen kaupunki, 2016. Viitattu 4.10.2019.
- ↑ Jo 130 vuotta asiakkaamme apuna Tampere: Tampereen Sähkölaitos. Viitattu 4.10.2019.
- ↑ Tammerkosken teollisuusmaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 4.10.2019.
- ↑ Tampereen ajantasa-asemakaava (Avoindata.fi) 28.8.2019. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 4.10.2019.
- ↑ Asemakaava no 7710 ja tonttijako: Keskustorin pohjoisosan, Frenckellin ja sähkölaitoksen alueen käyttötarkoitus, tonttien rajojen ja kaupunginosan rajan muutos Tampere: Tampereen kaupunki, 2001. Viitattu 4.10.2019.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keskiputouksen voimalaitos Wikimedia Commonsissa
- Uusi pato Tammerkoskeen, Suomen Kuvalehti, 21.02.1931, nro 8, s. 37, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Uuden voimalaitoksen suuri valssipato paikoillaan. 60.000 kiloa painava liikkuva rautalieriö, joka kykenee läpäisemään Tammerkosken suurimmankin tulvaveden, Aamulehti, 12.02.1933, nro 41, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tammerkosken voimalaitos valmistunut eräitä viimeistelytöitä lukuunottamatta. Perjantaina laskettiin vesi suureen altaaseen, Aamulehti, 23.07.1933, nro 193, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Sateesta sähköä, 800,000 ha:n sadealue käytetään pisaralleen, Suomen Kuvalehti, 04.11.1933, nro 45, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tammerkosken uusi voimalaistos valmiina. Kehittää sähkövirtaa neljä kertaa enemmän kuin aikaisempi sähkölaitos. Rakennustyöt kestäneet kolme vuotta, kustannukset 27,5 milj. mk., Aamulehti, 05.11.1933, nro 298, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot