Avaa päävalikko

Kirjastonpuisto

puisto Tampereen keskustassa
Puiston maamerkkinä toimii Frenckellin tehtaan kahdeksankulmainen savupiippu.

Kirjastonpuisto on Tampereen ydinkeskustassa Tammerkosken ja Keskustorin välissä sijaitseva puisto. Se on kaupungin vanhimpia julkisia viheralueita ja osa valtakunnallisesti merkittävää Tammerkosken kansallismaisemaa.[1][2]

HistoriaMuokkaa

 
Kirjastotalo ja puisto noin vuonna 1927.

Puisto on saanut alkunsa lehtipuuistutuksista, jotka tehtiin Tampereen ensimmäisen kirkon ympärille 1830-luvulla. Viereisellä tontilla sijaitsi apteekkari Axel Tennbergin hyötypuutarha, joka liitettiin puiston osaksi. Nykyisen muotonsa puisto sai 1920-luvulla, kun alue siirtyi kaupungin omistukseen. Alueella toimineen Frenckellin paperitehtaan rakennuksia purettiin ja puiston keskelle tehtiin kirjastotalo (1925). Samalla viheraluetta laajennettiin kosken rantaan, jossa oli aiemmin ollut muun muassa kylpylä ja sähkölaitos. 1930-luvulla Kirjastonpuiston ja sitä vastapäätä sijaitsevan Koskipuiston ranta-alueet muotoiltiin ilmeeltään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.[2][3][4][5]

Kirjastonpuisto kunnostettiin vuosina 2009–2012.[1] Remontin yhteydessä alueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia, joissa maan alta paljastui teollisuushistoriaan liittyviä muinaisjäännöksiä: Frenckellin paperitehtaan kivipäällysteistä piha-aluetta sekä kapearaiteisen rautatien jäänteitä. Tärkeimmät löydöt suojeltiin muinaismuistolailla ja peitettiin sorakerroksella.[4]

Puiston nimetMuokkaa

Kirjastonpuistosta on käytetty myös nimiä Vanhan kirjastotalon puisto, Vanhan kirkon puisto, (läntinen) Koskipuisto ja Vainisenranta. Nimi Kirjastonpuisto on tullut käyttöön kirjastotalon rakentamisen jälkeen.[6][7][8]

Vuonna 2011 puiston osa-alueille annettiin viralliset nimet, jotka merkittiin asemakaavaan.[1][9] Vanhankirkonpuisto sijaitsee kirkon vieressä, Vanhankirjastonpuisto kosken rannassa, Frenckellinpuisto Frenckellin rakennusten läheisyydessä ja Kustaa III aukio puiston esiintymislavan edustalla. Aukion nimi viittaa Tampereen kaupungin perustajaan, kuningas Kustaa III:een. Nimen kirjoitusasu on herättänyt huomiota, sillä se ei ole suomen kielioppisääntöjen mukainen. Kadunnimitoimikunta oli kuitenkin asiasta tietoinen päätöstä tehdessään. Se ei halunnut käyttää kieliopillisesti oikeaa muotoa Kustaa III:n aukio, jota Kotimaisten kielten keskus oli suositellut.[10][11]

Rakennuksia ja rakennelmiaMuokkaa

 
Vanha kirkko ja tapuli Keskustorin puolelta kuvattuna.

Veistoksia ja muistomerkkejäMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h Kirjastonpuisto Tampere: Tampereen kaupunki, 2018. Viitattu 1.7.2019.
  2. a b c d Tampereen keskustan puistokävely (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 2016. Viitattu 1.7.2019.
  3. Donner, Julia: Koskimaiseman puistot: Koskipuiston ja Kirjastonpuiston historiallinen selvitys (PDF) s. 48–49, 62. Toim. Ranja Hautamäki. Tampere: Tampereen kaupunki, 2005. Viitattu 1.7.2019.
  4. a b Luoto, Kalle I.: Viherrakentamista ja muinaistiedettä entisellä Frenckellin teollisuuspihalla – Kirjastonpuisto kunnostustöiden kohteena – Vadim Adel & Aino Nissinaho (toim.) Pirkan maan alta. Arkeologisia tutkimuksia 12, s. 13–20. Tampere: Tampereen museot – Pirkanmaan maakuntamuseo, 2011. ISBN 978-951-609-517-5.
  5. Tampereen puistot 125 v (PDF) s. 41. Toim. Eila Siitarinen. Tampere: Tampereen kaupunki, 1999. Viitattu 1.7.2019.
  6. Kustaa III:n aukio sai siunauksen kadunnimitoimikunnalta Tamperelainen. 8.11.2011. Viitattu 1.7.2019.
  7. Donner 2005, s. 12.
  8. Tampereen puistot 125 v, s. 14, 41.
  9. Tampereen ajantasa-asemakaava (Avoindata.fi) 1.3.2018. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 1.7.2019.
  10. Mäkinen, Petteri: Kustaa III sai vihdoin ja viimein aukionsa Tamperelainen. 30.12.2011, päivitetty 31.12.2011. Viitattu 1.7.2019.
  11. Tampereen perustaja saa kieliopillisesti virheellisen nimikkoaukion Turun Sanomat. 12.1.2012. Viitattu 1.7.2019.
  12. Kirjastonpuiston vessa otettiin käyttöön Tamperelainen. 30.6.2011. Viitattu 1.7.2019.
  13. Suomen ensimmäisen paperitehtaan muistomerkki 1976 Tampereen muistolaatat ja muut muistomerkit. Tampere: Tampereen kaupunki, 2006. Viitattu 1.7.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa