Avaa päävalikko

Runoilija ja muusa

Aleksis Kiven muistomerkki Tampereella
Tämä artikkeli käsittelee Tampereella sijaitsevaa muistomerkkiä. Runoilija ja muusa on myös vuonna 1978 valmistunut Eino Leinosta kertova elokuva.

Runoilija ja muusa on Wäinö Aaltosen vuosina 1926–1928 veistämä Aleksis Kiven muistomerkki Kulttuuritalo Laikun edustalla Tampereella. Veistos paljastettiin Hämeen heimojuhlien yhteydessä 11. elokuuta 1928.[1][2][3]

Runoilija ja muusa
Aleksis Kiven muistomerkki
Hengetär siunaa runoilijaa
Runoilija ja muusa.JPG
Nimi Runoilija ja muusa
Aleksis Kiven muistomerkki
Hengetär siunaa runoilijaa
Tekijä Wäinö Aaltonen
Valmistumisvuosi 1926–1928
Taiteenlaji pronssiveistos, muistomerkki
Korkeus 255 cm, graniittijalusta 120 cm
Sijainti Kirjastonpuisto, Kulttuuritalo Laikun edusta
Paikkakunta Tampere[1]
Koordinaatit 61°29'52"N, 23°45'35"E

Allegorisessa veistoksessa runouden henki siunaa runoilijaa taiteilijan kutsumukseensa, ja runoilija nostaa oikean kätensä sydämensä kohdalle. Teos oli Suomen henkilömuistomerkeistä ensimmäinen, jossa aihetta kuvattiin vertauskuvallisesti. Ihmishahmojen liikkeet suuntautuvat useampaan suuntaan, kierteisesti ylhäälta alas, mutta myös päinvastoin. Hahmot ovat Aaltoselle tyypillisesti suuripäisiä, korkeaotsaisia ja pienikätisiä sekä -jalkaisia. Miehen vartalo on atleettinen, naisen taas tyylitelty korkealle sijoitettuine rintoineen.[1]

Patsas miljöössään Kulttuuritalo Laikun edustan puistikossa.

Jalustassa on lyyra runouden vertauskuvana ja reliefikuva Kivestä. Niiden ohessa on myös ote Seitsemästä veljeksestä: ”Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen hän katseli”.[1]

Aaltosen muistomerkki on 1926 järjestetyn muistomerkkikilpailun voittaja. Aaltosella oli kilpailussa useampi voitokas ehdotus, muun muassa Futuri. Varoja hankittiin kansalaiskeräyksellä, mutta pääasiallinen rahoittaja oli Emil Aaltonen. Muistomerkin pystytti Tampereen Taiteilijaseura. Myöhemmin 1939 Helsingissä paljastettiin toinen Aaltosen Kivelle tekemä muistomerkki.[1]

LähteetMuokkaa