Runoilija ja muusa
Runoilija ja muusa on Wäinö Aaltosen vuosina 1926–1928 veistämä Aleksis Kiven muistomerkki Kulttuuritalo Laikun edustalla Tampereella. Veistos paljastettiin Hämeen heimojuhlien yhteydessä 11. elokuuta 1928.[2] [3][4]
| Runoilija ja muusa Aleksis Kiven muistomerkki Hengetär siunaa runoilijaa |
|
|---|---|
 |
|
| Nimi |
Runoilija ja muusa Aleksis Kiven muistomerkki Hengetär siunaa runoilijaa |
| Tekijä | Wäinö Aaltonen |
| Valmistumisvuosi | 1926–1928 |
| Taiteenlaji | pronssiveistos, muistomerkki |
| Korkeus | 255 cm, graniittijalusta 120 cm |
| Leveys | 170 cm[1] |
| Syvyys | 175 cm |
| Sijainti | Kirjastonpuisto, Kulttuuritalo Laikun edusta |
| Paikkakunta | Tampere[2] |
| Koordinaatit | 61°29'52"N, 23°45'35"E |
Allegorisessa veistoksessa runouden henki siunaa runoilijaa taiteilijan kutsumukseensa, ja runoilija nostaa oikean kätensä sydämensä kohdalle. Teos oli Suomen henkilömuistomerkeistä ensimmäinen, jossa aihetta kuvattiin vertauskuvallisesti. Ihmishahmojen liikkeet suuntautuvat useampaan suuntaan, kierteisesti ylhäälta alas, mutta myös päinvastoin. Hahmot ovat Aaltoselle tyypillisesti suuripäisiä, korkeaotsaisia ja pienikätisiä sekä -jalkaisia. Miehen vartalo on atleettinen, naisen taas tyylitelty korkealle sijoitettuine rintoineen.[2]
.jpg)
Jalustassa on lyyra runouden vertauskuvana ja reliefikuva Kivestä. Niiden ohessa on myös ote Seitsemästä veljeksestä: ”Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen hän katseli”.[2]
Aaltosen muistomerkki on 1926 järjestetyn muistomerkkikilpailun voittaja. Aaltosella oli kilpailussa useampi voitokas ehdotus, muun muassa Futuri. Varoja hankittiin kansalaiskeräyksellä, mutta pääasiallinen rahoittaja oli Emil Aaltonen. Muistomerkin pystytti Tampereen Taiteilijaseura. Myöhemmin 1939 Helsingissä paljastettiin toinen Aaltosen Kivelle tekemä muistomerkki.[2]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Runoilija ja muusa, Aleksis Kiven muistomerkki
- ↑ a b c d e Wäinö Aaltonen: Wäinö Aaltonen - Runoilija ja muusa / Aleksis Kiven muistomerkki 2005. Tampere: Tampereen kaupunki, Nykytaiteen museo. Viitattu 19.5.2012.
- ↑ Toiset Hämeen heimojuhlat alkavat Tampereella tänään, Aamulehti 11.08.1928 nro 218, s. 7, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
- ↑ Aleksis Kiven muistomerkki Tampereella, Aamulehti 11.08.1928 nro 218, s. 8, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot