Allegoria

vertauksellinen esitystapa
Tämä artikkeli kertoo käsitteestä. Reino Hietasen samannimisestä maalauksesta kertoo artikkeli Allegoria (maalaus).

Allegoria (kreikan sanoista ἄλλος ’toinen, muu’ ja ἀγορεύειν ’puhua julkisesti’) eli vertauskuva tai vertauksellinen esitystapa[1] on kirjallisuudessa tai kuvataiteissa käytettävä symbolistinen kuvaustapa, jossa alkuperäinen käsite tai idea korvataan toisella. Nimitystä allegoria käytetään myös tällaisen esitystavan mukaisesta taideteoksesta.

Tizian, Harkitsevuuden allegoria 1565. Kolme ihmispäätä symboloivat ikävaiheita ja kolmipäinen peto (susi, leijona, koira) edustaa viisauden asteita.

Allegorian periaate

muokkaa

Allegoriassa teoksen tai ilmaisun todellinen merkitys on jokin muu kuin sen kirjaimellinen ilmiasu. Esimerkiksi jokin abstrakti käsite tai luonnonvoima voidaan kuvata elollisena oliona tai ihmiset muina eläiminä. Tyypillisiä esimerkkejä allegoriasta ovat faabelit ja osa Raamatun näyistä.

Allegoria on periaatteeltaan lähellä metaforaa. Metaforan tavoin myös allegoriassa jotakin asiaa (teema) kuvataan toisen asian (reema) kautta. Allegorian ja metaforan keskeisimpänä erona on se, että allegoriassa kaksi käsitettä korvaa toisensa sopimuksenvaraisesti, kun taas metafora edellyttää teeman ja sitä kuvaavan reeman välillä jotakin luonnollista yhteyttä. Allegoriat perustuvat siten merkkien symboliseen käyttöön. Allegorista vertauskuvaa ei siis voida yleensä ymmärtää suoraan päättelemällä, vaan sitä tulkitsevan on myös tiedettävä tai oivallettava, mitä käsitteitä vertauskuvassa on korvattu.[2]

Tunnettuja esimerkkejä

muokkaa

Kirjallisuus

muokkaa

Maalaustaide

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. MOT Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy
  2. Tanni, Mikko: Merkityksen muodostuminen. Uta.fi. 25.3.2005. Arkistoitu 8.8.2010. Viitattu 22.9.2020.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.