George Orwell
Eric Arthur Blair (25. kesäkuuta 1903 Motihari, Bengali, Brittiläinen Intia – 21. tammikuuta 1950 Lontoo, Britannia), kirjailijanimeltään George Orwell, oli brittiläinen kirjailija ja toimittaja. Hänen kirjoistaan tunnetuimpia ovat Espanjan sisällissotaa kuvaava reportaasi Katalonia, Katalonia, neuvostokommunismia vertauskuvallisesti kritisoiva Eläinten vallankumous ja antitotalitaristinen dystopiakuvaus Vuonna 1984.
| George Orwell | |
|---|---|
 George Orwell vuonna 1933. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Eric Arthur Blair |
| Syntynyt | 25. kesäkuuta 1903 Motihari, Bengali, Brittiläinen Intia |
| Kuollut | 21. tammikuuta 1950 (46 vuotta) Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kansalaisuus |
 Iso-Britannia |
| Ammatti | kirjailija, lehtimies |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | englanti |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämä ja kirjallinen uraMuokkaa
Eric Arthur Blair syntyi Intiassa siirtomaavirkamiehen poikana, mutta sai kuitenkin koulutuksensa englantilaisissa sisäoppilaitoksissa. Valmistuttuaan Eton Collegesta 1921 Orwell lähti isänsä uralle ja työskenteli brittiläisen imperiumin siirtomaavirkamiehenä Intiassa ja Burmassa. Nämä kokemukset saivat hänet vakuuttumaan siitä, että brittivalta ei ainakaan silloisessa muodossaan ollut hyväksi alusmaille. Hän ei kuitenkaan kannattanut täyttä itsenäisyyttä siirtomaille, vaan ajoi muun muassa Arabian Lawrencen (”uusi imperialismi”) ajatuksia muistuttavassa hengessä rakentavaa, tasa-arvoista kumppanuutta Britannian ja sen entisten siirtomaiden välille. Esimerkiksi Mahatma Gandhin toimintaan Orwell suhtautui hyvinkin kriittisesti. Siirtomaakokemuksistaan hän kirjoitti ensimmäisen romaaninsa Burmese Days (1934).
Erottuaan siirtomaavirkamiehen tehtävistä vuonna 1927 Orwell eli joitakin vuosia Pariisin ja Lontoon köyhälistön keskuudessa, yrittäen päästä alkuun kirjailijanurallaan ja elättäen itsensä tilapäistöillä, kuten opettajana ja kirjakauppiaana. Kokemuksistaan hän julkaisi reportaasikirjan Puilla paljailla Pariisissa ja Lontoossa (1933). Myöhemmin hän jatkoi samaa teemaa kirjalla Tie Wiganin aallonmurtajalle (1937), joka perustui hänen Pohjois-Englannin köyhien hiilikaivostyöläisten keskuudessa viettämäänsä aikaan. Orwellin reportaaseja pidetään yhteiskunnallisen kirjallisuuden klassikoina, ja 1930-luvulla hän myös aloitti laajan ja laadukkaan esseetuotantonsa. Orwell julkaisi 1930-luvulla myös neljä kaunokirjallista romaania, mutta sekä kriitikot että kirjailija itse pitivät niitä keskinkertaisina. 1930-luvun loppuun mennessä Orwell kuitenkin tuli jo toimeen kirjallisista töistään saamillaan tuloilla ja saattoi antautua kokopäiväiseksi kirjailijaksi.
Orwell osallistui 1936–1937 vapaaehtoisena Espanjan sisällissotaan tasavaltalaisten puolella. Hän soti neljä kuukautta Aragonian rintamalla anarkistien kanssa yhteistyössä toimineen trotskilaisen POUM-puolueen miliisijoukoissa. Barcelonan toukokuuksi kutsutun valtataistelun jälkeen stalinistinen Espanjan kommunistipuolue kuitenkin aloitti puhdistuksen POUMia ja muita poliittisesti ”harhaoppisina” pitämiään liittolaisia vastaan. Kaulaan haavoittunut Orwell pelastui täpärästi kommunistien kynsistä ja palasi Englantiin. Kotiin palattuaan hän kirjoitti kirjan Katalonia, Katalonia (1938), jossa hän kuvasi kokemuksiaan sodassa ja tasavaltalaisten poliittisia ristiriitoja. Teos on yksi kaikkien aikojen klassisimpia sotareportaaseja.
Toisen maailmansodan aikana 1941–1943 Orwell työskenteli BBC:llä propagandatehtävissä.[1] Vuonna 1945 hän vietti kolme kuukautta Ranskassa, Saksassa ja Itävallassa sotakirjeenvaihtajana.[2]
Vuonna 1943 Orwellista tuli vasemmistolaisen viikkolehden Tribunen kirjallisuustoimittaja.[1]
Vuonna 1945 Orwellilta julkaistiin romaani Eläinten vallankumous. Teos on poliittinen faabeli, joka kuvaa maatilan eläinten kautta Stalinin petosta vallankumouksen jälkeisellä Venäjällä. Teos teki Orwellista tunnetun ja antoi hänelle taloudellista turvaa. Vuonna 1949 Orwell julkaisi teoksensa Vuonna 1984, joka kuvaa totalitaristista tulevaisuutta. Kirja herätti paljon huomiota, ja monet sen termeistä, kuten isoveli ja uuskieli, tulivat yleiseen käyttöön.[1] Kyseisenlaista yhteiskuntaa kutsutaan orwellilaiseksi.
Orwell asui viimeisinä vuosinaan Sisä-Hebrideillä.[3] Orwell sairasti tuberkuloosia ja kuoli 21. tammikuuta 1950.[1]
Poliittiset mielipiteetMuokkaa
Orwellin näkemykset olivat lähinnä sosiaalidemokraattisia. Orwell itse kirjoitti kannattavansa ”demokraattista sosialismia”, mutta ei koskaan määritellyt termiä tarkemmin. Hän ruoti kirjallisia motiivejaan seuraavasti:
»Rauhallisina aikoina olisin kirjoittanut kuviokkaita tai vain kuvailevia kirjoja ja poliittiset kiintymykseni olisivat jääneet miltei huomaamatta. Todellisuudessa minusta on pakotettu esiin eräänlainen pamflettien kirjoittaja. (...) Espanjan sota ja muut vuosien 1936–37 tapahtumat käänsivät vaakakupit ja sen jälkeen tiesin paikkani. Jokainen rivi vakavaa tekstiä jonka olen kirjoittanut vuoden 1936 jälkeen on kirjoitettu suoranaisesti tai välillisesti totalitarismia vastaan ja demokraattisen sosialismin puolesta, sellaisena kuin minä sen ymmärrän. (...) Ja luodessani katseeni työhöni, näen että joka kerta kun minulta puuttui poliittinen päämäärä kirjoitin elottomia kirjoja ja annoin petkuttaa itseni punerviin jaksoihin, sisällyksettömiin lauseisiin, koristeellisiin adjektiiveihin ja yleiseen humpuukiin.»
(George Orwell esseessään Miksi kirjoitan (1946).)
Viimeistään Espanjan sisällissodan kokemukset saivat Orwellin vakuuttuneeksi kommunismin tuhoisuudesta myös vasemmistolaisuudelle (”kommunistinen puolue on nykyään vastavallankumouksellinen voima”) ja tekivät hänestä neuvostokommunismin tiukan vastustajan. 1949 Orwell listasi Britannian ulkoministeriön kommunisminvastaista propagandaa tekevälle osastolle kommunisteiksi ja Neuvostoliiton myötäilijöiksi epäilemiään kulttuurihenkilöitä, joiden kanssa tehtävää yhteistyötä ministeriön tulisi välttää. Listalla oli 38 henkilöä, muiden muassa Charles Chaplin, Michael Redgrave ja E. H. Carr.[4] Orwell tunsi kuitenkin aina solidaarisuutta Katalonian vallankumouksen anarkistista alkuvaihetta kohtaan, eikä vallankumouksellinen väkivaltaromantiikka ollut hänelle täysin vierasta. Esimerkiksi toisen maailmansodan alussa, natsien hyökkäysvaiheen aikana kirjoitetussa pitkässä esseessään The Lion and the Unicorn (”Leijona ja yksisarvinen”) hän näki kommunisteista riippumattoman mutta vasemmistososialistisen, ehkä verisenkin vallankumouksen Englannissa väistämättömänä, jopa toivottavana.
Orwell arvosteli nationalismia - joka hänelle oli eri asia kuin isänmaallisuus - siitä, että se hänen mielestään teki ihmiset epäkriittisiksi oman maansa ulkopolitiikkaa kohtaan. Orwell esimerkiksi kirjoitti, että ”nationalisti ei vain jätä tuomitsematta oman puolensa tekemiä hirmutekoja, vaan hänellä on myös huomattava kyky olla edes kuulematta niistä”.[5] Toisen maailmansodan aikana hän toimi kodinturvajoukoissa (Home Guard) ja yritti päästä myös rintamalle, mutta pahenevan keuhkotuberkuloosinsa vuoksi häntä ei hyväksytty armeijaan. Sodan aikana hän puolusti näkyvästi kirjailija P. G. Wodehousea jota syytettiin maanpetoksellisesta yhteistyöstä natsien kanssa.
Orwell arvosteli jyrkästi kuuluisassa esseessään Politics and the English Language kielen käyttämistä poliittisena välineenä ja todellisuuden naamioimista kiertoilmaisuin.
George Orwell oli Britannian tiedustelupalvelun seurannassa 1920-luvulta lähtien, koska epäiltiin hänen olleen kommunisti. Nyt näitä raportteja on asetettu luettaviksi Britannian kansallisarkiston sivuille.[6]
TuotantoMuokkaa
- Down and Out in Paris and London (reportaasi, suom. Puilla paljailla Pariisissa ja Lontoossa, 1933)
- Burmese Days (romaani, 1934). Suomennos: Päivät Burmassa, suom. Joni Kärki. Oppian, 2021. ISBN 9789518777031
- A Clergyman's Daughter (romaani, 1935)
- Keep the Aspidistra Flying (romaani, suom. Eläköön tuonenkielo, 1936)
- The Road to Wigan Pier (reportaasi, suom. Tie Wiganin aallonmurtajalle, 1937)
- Homage to Catalonia (sotareportaasi, 1938, suom. Katalonia, Katalonia. Suomentanut Taisto Nieminen. Porvoo Helsinki: WSOY, 1974, 2. painos 1991. ISBN 951-0-06531-5. )
- Coming Up For Air (romaani, 1939, suom. Henkeä haukkoen. Suomentanut Tuomas Kilpi. Helsinki: Oppian, 2022. ISBN 978-951-877-777-2)
- Animal Farm (romaani, suom. Eläinten vallankumous, 1945)
- Nineteen-Eighty-Four (romaani, suom. Vuonna 1984, 1949)
Orwellin laajaa esseetuotantoa arvostetaan englanninkielisessä maailmassa erittäin paljon, ja sitä on julkaistu eri kokoelmina. Suomeksi on ilmestynyt valikoima Kun ammuin norsun ja muita esseitä.
- Kun ammuin norsun ja muita esseitä. (Valikoima kokoelmasta The collected essays, journalism and letters of George Orwell 1–4.) Valinnut ja suomentanut Jukka Kemppinen. Helsinki: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12670-5.
- Sisältö: Miksi kirjoitan, Hirttäminen, Kiplingin kuoltua, The Road to Wigan Pierin päiväkirja, Kun ammuin norsun, Muistoja kirjakaupasta, Kirje Rayner Heppenstallille, Marrakeš, Valaan vatsassa, Elämänkertaa; Wells, Hitler ja maailmanvaltio; Mark Twain – laillistettu velmuilija, Runous ja mikrofoni, Sota-ajan päiväkirjasta, Englantilaisen keittiön puolustus, Kuppi kuumaa teetä, Kuten haluan, 'The Moon under Water', Nuoruutta ja kosmetiikkaa, Vastaiskuja, Partisan Review'n Lontoon kirje, P.G. Wodehousen puolustukseksi, Nationalismista, Kosto on karvas, Nenämme alla, Kirjallisuusarvostelijan tunnustuksia, Kuinka köyhät kuolevat, Armas aika, Conradin paikka ja asema Englannin kirjallisuudessa.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c d George Orwell (1903 - 1950) BBC. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ Brennan, Michael G.: George Orwell and Religion, s. 107–. Bloomsbury Publishing. ISBN 978-1-4725-3308-1. Teoksen verkkoversio.
- ↑ D.J. Taylor: Biography The Orwell Foundation. Viitattu 24.6.2020.
- ↑ David Smith: Orwell's red-list goes on display 26.10.2003. The Guardian. Viitattu 12.4.2015.
- ↑ George Orwell: Notes on Nationalism orwell.ru. Viitattu 27. toukokuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Onnela, Tapio: Isoveli valvoi myös Orwellia Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit. Viitattu 8.6.2018.
KirjallisuuttaMuokkaa
- Colls, Robert: George Orwell: English Rebel. Oxford: Oxford University Press, 2013. ISBN 978-0-19-968080-1.
- Ryan, David: George Orwell on Screen : Adaptations, Documentaries and Docudramas on Film and Television. McFarland & Company, Inc, 2018. ISBN 9781476673691.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- The National Archivesin Orwell-seuranta-aineisto (englanniksi)
- New discoveries: George Orwell’s time in Stuttgart (Arkistoitu – Internet Archive)
- George Orwell: Politics and the English Language