Avaa päävalikko

Dystopia

epätoivottava tulevaisuuskuva
Tämä artikkeli käsittelee yhteiskuntaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Dystopia (m.kreik. δυσ- + τόπος; myös: kakotopia, antiutopia) on epätoivottava yhteiskunta[1], kauhukuva tulevaisuuden yhteiskunnasta[2]. Termi on tarkoitettu utopian vastakohdaksi, ja sillä tarkoitetaan ihanneyhteiskunnan vastakohtaa, pelon utopiaa.

Dystopioiden kuvaus on merkittävä tieteiskirjallisuuden ja poliittisen satiirin muoto, joka on yleensä suuntautunut totalitaarisia yhteiskuntamuotoja vastaan.[3] Usein termillä viitataan kuvitteelliseen lähitulevaisuuden yhteiskuntaan, jonka odotetaan syntyvän vallitsevien yhteiskunnallisten kehityssuuntien kiihtyessä huippuunsa. Tyypillisesti tuloksena on ihmisarvoa loukkaava sortoyhteiskunta tai nykyisin myös ekologisen katastrofin kokenut maailma.[4]

Dystopioita on kuvattu varsinkin kirjallisuudessa, elokuvissa, TV-sarjoissa ja videopeleissä. Erityisen suosittua dystooppisen maailman kuvaaminen on kyberpunk-kirjallisuudessa.kenen mukaan?

Dystopia varoituksenaMuokkaa

Useimmiten dystopia esiintyy varoituksena tai satiirina. Dystopioita tarkastelleen kirjallisuudentutkija Maria Mäkelän mukaan dystopiakirjallisuutta onkin verrattu kanarianlintuun, joka varoittaa kaivostyöläisiä sopimattomasta ilmanlaadusta.[5]

Varoittamisen funktio näkyy jo Voltairen satiirisessa teoksessa Candide (1759), jonka on sanottu innoittaneen monia 1900-luvun dystopioista.kenen mukaan? Ne eroavat utopioista, koska ne eivät kuvaa mitään täysin uutta, uljasta maailmaa vaan nykymaailman varjopuolten nousua dominoiviksi elementeiksi.

Dystopioita on mahdollista tulkita myös toivon näkökulmasta. Vaikka ne kuvaavat vaaroja ja pelkoja, ne samalla auttavat tiedostamaan, mikä ei ole hyväksi. Tätä ajatusta on pitänyt esillä utopioista ja dystopioista kirjoittanut filosofi Keijo Lakkala.[5] Lisäksi on huomattu, että 2000-luvun "uusissa dystopioissa yhteiskunnan oloja vastustavat kapinalliset eivät tuhoudu ja ympäristökatastrofin jälkeisessä maailmassa ihminen kykenee järjestämään elämänsä".[6]

Dystopia ja politiikkaMuokkaa

Poliittisen dystopian luonteeseen kuuluu jonkin asian, ajattelutavan tai yhteiskunnallisen liikkeen vastustaminen kaunokirjallisuuden keinoin. Tunnetuimpia tyyppejä ovat kapitalismin, sosialismin ja fasismin vastaiset dystopiat. Kritiikin kohteet voivat kuitenkin olla häilyviä ja monitulkintaisia. Esimerkiksi George Orwellin klassikkoromaania Vuonna 1984 on pidetty niin kapitalismin kuin sosialisminkin haastajana.[5]

Dystooppisessa tieteiskirjallisuudessa tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia nähdään kielteisessä valossa. Toisaalta on huomautettu, että kyse on ennemminkin siitä, kuinka ihminen käyttää teknologiaa, kuin teknologiasta itsestään.[7]

Käsitteen historiaMuokkaa

Dystopia-käsitettä käytti luultavasti ensimmäisenä John Stuart Mill parlamentissa pitämässään puheessa vuonna 1868.lähde?


Kuuluisia dystopioitaMuokkaa

KirjojaMuokkaa

ElokuviaMuokkaa

TV-sarjojaMuokkaa

MusiikkiMuokkaa

VideopelitMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Edward Cornish: Futuring: The Exploration of the Future, s. 292. World Future Society, 2004. ISBN 9780930242572.
  2. dystopia Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. Viitattu 7.4.2018.
  3. Hosiaisluoma 2003, s. 167
  4. Tulusto, Anna: Vedenpaisumuksessa on eeppinen laajuus, moraalinen tuomio, kauhu ja aikojen loppu -nykykirjallisuus kuvaa ilmastonmuutosta yle.fi. 22.11.2017. Viitattu 6.1.2019.
  5. a b c Yle Radio 1:n Kirjakerho | Tulevaisuus pelottaa kirjallisuudessa, miksi dystopiat kiinnostavat? areena.yle.fi. Viitattu 6.1.2019.
  6. Tanskanen, Jani: Tuhon ja toivon kirjat – Lue nämä, niin tiedät mikä meitä odottaa! yle.fi. 16.4.2017. Viitattu 6.1.2019.
  7. Yle Radio 1:n Kirjakerho | Robotteja Kalevalassa, teknologisia unelmia antiikin myyteissä areena.yle.fi. Viitattu 6.1.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa