Dystopia
Dystopia (m.kreik. δυσ- + τόπος; myös: kakotopia, antiutopia) on epätoivottava yhteiskunta[1], kauhukuva tulevaisuuden yhteiskunnasta[2]. Termi on tarkoitettu utopian vastakohdaksi, ja sillä tarkoitetaan ihanneyhteiskunnan vastakohtaa, pelon utopiaa.
Dystopioiden kuvaus on merkittävä tieteisfiktion ja poliittisen satiirin muoto, joka on yleensä suuntautunut totalitaarisia yhteiskuntamuotoja vastaan.[3] Usein termillä viitataan kuvitteelliseen lähitulevaisuuden yhteiskuntaan, jonka odotetaan syntyvän vallitsevien yhteiskunnallisten kehityssuuntien kiihtyessä huippuunsa. Tyypillisesti tuloksena on ihmisarvoa loukkaava sortoyhteiskunta tai nykyisin myös ekologisen katastrofin kokenut maailma.[4] Dystopiat heijastavat usein kirjoitusajankohtansa keskeisiä yhteiskunnallisia epäkohtia ja huolenaiheita. 1900-luvulla uhkina nähtiin usein teknologinen kehitys, kommunismi ja ydinsota. 2000-luvun dystopioissa käsitellään pandemioiden, ilmastonmuutoksen, radikalisoitumisen, tekoälyn ja luonnonkatastrofien synnyttämiä uhkakuvia.[5]
Dystopioita on kuvattu varsinkin kirjallisuudessa, elokuvissa, TV-sarjoissa ja videopeleissä. Erityisen suosittua dystooppisen maailman kuvaaminen on kyberpunk-kirjallisuudessa.
Dystopia varoituksena
muokkaaUseimmiten dystopia esiintyy varoituksena tai satiirina. Dystopioita tarkastelleen kirjallisuudentutkija Maria Laakson mukaan dystopiakirjallisuutta onkin verrattu kanarianlintuun, joka varoittaa kaivostyöläisiä sopimattomasta ilmanlaadusta.[6]
Varoittamisen funktio näkyy jo Voltairen satiirisessa teoksessa Candide (1759), jonka on sanottu innoittaneen monia 1900-luvun dystopioista. Ne eroavat utopioista, koska ne eivät kuvaa mitään täysin uutta, uljasta maailmaa vaan nykymaailman varjopuolten nousua dominoiviksi elementeiksi.
Dystopioita on mahdollista tulkita myös toivon näkökulmasta. Vaikka ne kuvaavat vaaroja ja pelkoja, ne samalla auttavat tiedostamaan, mikä ei ole hyväksi. Tätä ajatusta on pitänyt esillä utopioista ja dystopioista kirjoittanut filosofi Keijo Lakkala.[6] Lisäksi on huomattu, että 2000-luvun "uusissa dystopioissa yhteiskunnan oloja vastustavat kapinalliset eivät tuhoudu ja ympäristökatastrofin jälkeisessä maailmassa ihminen kykenee järjestämään elämänsä".[7]
Dystopia ja politiikka
muokkaaPoliittisen dystopian luonteeseen kuuluu jonkin asian, ajattelutavan tai yhteiskunnallisen liikkeen vastustaminen kaunokirjallisuuden keinoin. Tunnetuimpia tyyppejä ovat kapitalismin, sosialismin ja fasismin vastaiset dystopiat. Kritiikin kohteet voivat kuitenkin olla häilyviä ja monitulkintaisia. Esimerkiksi George Orwellin klassikkoromaania Vuonna 1984 on pidetty niin kapitalismin kuin sosialisminkin haastajana.[6]
Dystooppisessa tieteiskirjallisuudessa tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia nähdään kielteisessä valossa. Toisaalta on huomautettu, että kyse on ennemminkin siitä, kuinka ihminen käyttää teknologiaa kuin teknologiasta itsestään.[8]
Käsitteen historia
muokkaaDystopia-käsitettä käytti luultavasti ensimmäisenä John Stuart Mill parlamentissa pitämässään puheessa vuonna 1868.lähde?
Kuuluisia dystopioita
muokkaaKirjoja
muokkaa- Pääartikkeli: Luettelo dystopiakirjoista
- Jules Verne: Pariisi 1900-luvulla (1863, julkaistu 1994)
- H. G. Wells: Kun nukkuja herää (1899)
- Jack London: Rautakorko (1908)
- Karel Čapek: R.U.R. (1920, julkaistu 1927)
- Jevgeni Zamjatin: Me (1921)
- Mihail Bulgakov: Koiran sydän (1925, julkaistu 1974)
- Andrei Platonov: Tsevengur (1927, julkaistu 1972)
- Andrei Platonov: Monttu (1930, julkaistu 1969)
- Vladimir Majakovski: Sauna (1930)
- Aldous Huxley: Uljas uusi maailma (1932)
- Ayn Rand: Hymni (1938)
- George Orwell: Vuonna 1984 (1949)
- Ray Bradbury: Fahrenheit 451 (1953)
- Frederik Pohl ja C. M. Kornbluth: Avaruuden kauppamiehet (1953)
- Anthony Burgess: Kellopeliappelsiini (1962)
- Philip K. Dick: Palkkionmetsästäjä (1968)
- Frederik Pohl: Avaruuden portti (1977)
- Walter Tevis: Yhdeksäs aste (1980)
- Margaret Atwood: Orjattaresi (1985)
- Jegor Radov: Käärmeimuri (1993)
- Viktor Pelevin: Generation P (1999)
- Dmitry Glukhovsky: Metro 2033 (2005)
- Marja-Leena Tiainen: Alex ja pelon aika (2006)
- Vladimir Sorokin: Pyhän Venäjän palveluksessa (2006)
- Viktor Pelevin: Viides maailmanvalta (2006)
- Maarit Verronen: Karsintavaihe (2008), Kirkkaan selkeää (2010)
- Suzanne Collins: Nälkäpeli (2008), Vihan liekit (2009), Matkijanärhi (2010)
- Antti Tuomainen: Parantaja (2010)
- Rick Yancey: Viides Aalto (2013)
- Johanna Sinisalo: Auringon ydin (2013)
- Veronica Roth:Outolintu (2011), Kapinallinen (2012), Uskollinen (2013)
- Hugh Howey: Siilon saaga -trilogia (2011–2014)
- Vladimir Sorokin: Telluuria (2013)
- James Dashner: Labyrintti (2009)
- Veronica Rossi: Paljaan taivaan alla (2012), Halki iki yön (2013), Yhä sininen taivas (2014)
Elokuvia
muokkaa- Pääartikkeli: Luettelo dystopiaelokuvista
- Metropolis (1927)
- THX 1138 (1969)
- Kellopeliappelsiini (1971)
- Mad Max (1979)
- Pako New Yorkista (1981)
- Blade Runner (1982)
- Total Recall – unohda tai kuole (1990)
- Matrix (1999)
- Battle Royale (2000)
- Cubic (2002)
- FAQ: Frequently Asked Questions (2004)
- The Island (2005)
- V niin kuin verikosto (2005)
- Children of Men (2006)
- 9 (2009)
- In Time (2011)
- Nälkäpeli (2012)
- Snowpiercer (2013)
- New order (2020)
TV-sarjoja
muokkaa- Saarroksissa (1967)
- Black Mirror (2011–)
- Shingeki no Kyojin (2012–, anime-sarja)
- The Walking Dead (2010-2022)
- Mr. Robot (2015–2019)
- The Man in the High Castle (2015–2019)
- Snowpiercer (2020–)
- The Handmaid’s Tale – Orjattaresi (2017-)
Musiikki
muokkaa- Radiohead: OK Computer
- Steen1 & Jontti: Varoitus
- Rush: 2112
- Nine Inch Nails: Year Zero
- Kreator: Enemy of God
- In Flames: Jester Script Transfigured
- Muse: The Resistance
- Stam1na: Viimeinen Atlantis
- Sir Elwoodin hiljaiset värit: Viimeisellä rannalla
- Moonsorrow: Varjoina kuljemme kuolleiden maassa
- Iced Earth: Dystopia
- Dream Theater: The Astonishing
- Ruger Hauer: Ukraina
- Havok: V
- Megadeth: Dystopia (Megadethin albumi)
- David Bowie: Diamond Dogs
Videopelit
muokkaa- BioShock
- BioShock 2
- BioShock Infinite
- Borderlands
- Borderlands 2
- Deus Ex: Human Revolution
- Dishonored
- Fallout
- Fallout 2
- Fallout 3
- Fallout 4
- Half-Life 2
- Jak II: Renegade
- Mirror's Edge
- Mirror's Edge Catalyst
- Metro 2033
- Portal
- Papers, Please
- S.T.A.L.K.E.R.
- The Last of Us
- System Shock 2
- Warhammer 40,000
- We Happy Few
- Wolfenstein: The New Order
Lähteet
muokkaa- Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja. WSOY. Helsinki 2003. ISBN 951-0-27401-1.
Viitteet
muokkaa- ↑ Edward Cornish: Futuring: The Exploration of the Future, s. 292. World Future Society, 2004. ISBN 9780930242572
- ↑ dystopia. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Hosiaisluoma 2003, s. 167
- ↑ Tulusto, Anna: Vedenpaisumuksessa on eeppinen laajuus, moraalinen tuomio, kauhu ja aikojen loppu -nykykirjallisuus kuvaa ilmastonmuutosta yle.fi. 22.11.2017. Viitattu 6.1.2019.
- ↑ Kirjallisuudentutkimus:dystopia Tieteen termipankki. Viitattu 18.3.2021.
- ↑ a b c Yle Radio 1:n Kirjakerho | Tulevaisuus pelottaa kirjallisuudessa, miksi dystopiat kiinnostavat? areena.yle.fi. Viitattu 6.1.2019.
- ↑ Tanskanen, Jani: Tuhon ja toivon kirjat – Lue nämä, niin tiedät mikä meitä odottaa! yle.fi. 16.4.2017. Viitattu 6.1.2019.
- ↑ Yle Radio 1:n Kirjakerho | Robotteja Kalevalassa, teknologisia unelmia antiikin myyteissä areena.yle.fi. Viitattu 6.1.2019.
Aiheesta muualla
muokkaa- Yle Radio 1:n Kirjakerho: Tulevaisuus pelottaa kirjallisuudessa, miksi dystopiat kiinnostavat?
- Yle Radio 1:n Kirjakerho: Robotteja Kalevalassa, teknologisia unelmia antiikin myyteissä. Keskustelu siitä, mihin tieteiskirjallisuutta on käytetty.