Maarit Verronen

suomalainen kirjailija ja tähtitieteilijä

Maarit Hannele Verronen (s. 20. elokuuta 1965 Kalajoki) on suomalainen kirjailija.[1] Hän on saanut useita kirjallisuuspalkintoja ja oli Finlandia-palkinto-ehdokkaana romaaneillaan Yksinäinen vuori (1993) ja Pimeästä maasta (1995).

Maarit Verronen
Maarit Verronen Turun kirjamessuilla 2010.
Maarit Verronen Turun kirjamessuilla 2010.
Henkilötiedot
Syntynyt20. elokuuta 1965 (ikä 58)
Kalajoki
Kansalaisuus suomalainen
Kirjailija
Aikakausi 1985–
Esikoisteos Älä maksa lautturille (1992)
Palkinnot

Kalevi Jäntin palkinto 1992
Nuoren taiteen Suomi-palkinto 1994
Olvi-säätiön kirjallisuuspalkinto 1996

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Verronen valmistui filosofian kandidaatiksi Oulun yliopistosta vuonna 1989 pääaineenaan tähtitiede. Filosofian lisensiaatin tutkinnon hän suoritti 1991. Verronen on työskennellyt Oulun yliopiston tähtitieteen laitoksella opetus- ja tutkimustehtävissä ja opiskellut myös aate- ja oppihistoriaa. Päätoiminen kirjailija hän on ollut vuodesta 1994 lähtien. Verronen asuu Helsingissä.

Verronen kuvaa teoksissaan usein ohikulkijoita ja tarkkailijoita, matkaajia tai ulkopuolelle jääneitä. Monet hänen teoksistaan sisältävät joitakin fantasia-aineksia, ja niitä voidaan kuvailla reaalifantasiaksi tai maagiseksi realismiksi.

Teoksia

muokkaa

Novellikokoelmia

muokkaa

Romaaneja

muokkaa

Tietokirjoja

muokkaa

Novelleja

muokkaa
  • ”Saari ja lentäjä”. Antologiassa Jäinen vaeltaja, Ursa 1986.
  • ”Teloitus”. Aikakone 3/1989.
  • ”Desierto.bas”. Portti 4/1989 ja antologiassa Keskiyön mato Ikaalisissa, Ursa, 1989
  • ”Freyrin maa, Ingolfin maa”. Aikakone 1/1992.
  • ”Uhrituoksujen viesti”. Antologiassa Kultainen naamio, 1993.
  • ”Pitkä, hyytävä kesä”. Mytago 4, 1993.
  • ”Pahanilmanlintu”. Image 1994.
  • ”Kellonvalajan suku”. Portti 2/1996.
  • ”Pikkuvanha petunjärsijä”. Virke 1997.
  • ”Varjomaa”. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 44, 2000.
  • The Dedalus Book of Finnish Fantasy (2006, toimittanut Johanna Sinisalo), käännökset novelleista ”Musta juna” sekä ”Kellarimies ja vaimo”

Kuunnelmia

muokkaa
  • ”Mustahiuksinen nainen”, 1996
  • ”Kellarimies ja vaimo”, 1997
  • ”Ruhtinas Ardian”, 1999
  • ”Tuntematon eteläinen maa”, 2001

Palkintoja

muokkaa

Ehdokkuuksia

muokkaa
  • Finlandia-ehdokkuus 1993 ja 1995 romaaneista Yksinäinen vuori ja Pimeästä maasta[6]
  • Runeberg-palkintoehdokkuus 2009 novellikokoelmasta Normaalia elämää[7]

Lähteet

muokkaa
  1. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 993. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. Toisen asteen Nuori Aleksis
  3. Mattila, Noora: Maarit Verronen voitti Tähtivaeltaja -palkinnon Helsingin Sanomat. 5.7.2011. Viitattu 5.7.2011.
  4. Aitonurmi, Tuomas: Valtionpalkinnot ja Suomi-palkinto 2018 kirjallisuuden tekijöille 3.12.2018. Kirjasampo. Viitattu 22.5.2022.
  5. Maarit Verroselle ja Harri István Mäelle Kirjailijaliiton tunnustuspalkinnot Suomen Kirjailijaliitto. 21.5.2022. Arkistoitu 2.3.2024. Viitattu 22.5.2022.
  6. Aiemmat voittajat ja ehdokkaat Suomen kirjasäätiö. Viitattu 22.7.2023.
  7. Esiraadin kommentit Runeberg-ehdokkaista

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Kankkunen, Sarianna: Harassing Habitats: Experienced Space in Finnish Contemporary Fiction, a Study on Maarit Verronen. Diss. Helsinki: University of Helsinki, 2021. ISBN 978-951-51-7629-5. Teoksen verkkoversio.
  • Loivamaa, Ismo (toim.): Kotimaisia nykykertojia 1–2. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2003. ISBN 951-692-536-7.
  • Sisättö, Vesa – Jerrman, Toni (toim.): Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2006. ISBN 951-692-617-7.
  • Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1770-7.
  • Verronen, Maarit: Pois pohjoisesta. Kaltio 2/2004.

Aiheesta muualla

muokkaa