Anime

Anime (jap. アニメ) on vakiintunut länsimaissa tarkoittamaan nimenomaan japanilaista animaatiota, mutta Japanissa termillä anime viitataan kaikkeen animaatioon. Termi on japaninkielinen mukaelma englannin kielen sanasta "animation". Tämä artikkeli käsittelee animea sen länsimaisessa merkityksessä.

Kuvakaappaus aikaisesta vuonna 1933 julkaistusta lyhytfilmistä.

Anime tunnetaan laajasta tyylilajivalikoimasta ja länsimaalaisittain eksoottisesta piirrostyylistä, jossa usein korostetaan hahmojen tunnetiloja tavallista suuremmilla silmillä. Anime kattaa useita osa-alueita, kuten seikkailu, scifi, rakkaustarinat, komedia, lastentarinat ja keskiaikainen fantasia, mutta niiden elementtejä sekoitetaan yli tyylirajojen.

Anime on erittäin kaupallinen taidemuoto, ja useimmat sarjat tehdään ja markkinoidaan erittäin tarkasti rajatulle kohdeyleisölle. Usein anime tehdään jonkin suositun manga-sarjakuvan tai light novel -kirjan pohjalta. Näin pyritään varmistamaan, että ainakin sarjan ensimmäisillä jaksoilla olisi katsojakuntaa. Esimerkkinä ovat mangasta tehdyistä sovituksista ovat muun muassa Hellsing ja Bleach. Yleisesti mangasarjat ovat jatkuvajuonisia tarinoita ja saattavat olla pituudeltaan jopa useita kymmeniä sarjakuvakirjoja. Mangasta tehdyt animesarjat taas voivat olla pituudeltaan monta sataa jaksoa. Animen ja mangan suosio perustuukin suurilta osin sen jatkuvajuonisuuteen (ja mahdolliseen fantasiaan), jota länsimainen kulttuuri ei tarjoa laajasti.^lähde?

Kohdeyleisön mukaan käytetään samaa jaottelua kuin mangassa. Esimerkiksi pojille tarkoitetut sarjat tunnetaan shōnen-animena, tytöille suunnattuja kutsutaan taasen shōjo-animeksi. Seinen (miehet) ja josei (naiset) ovat aikuiselle kohderyhmälle suunnattuja tyylejä. Shōnen-animelle/mangalle tyypillistä on taistelu tai muu kilpailuhenkisyys, johon on voitu liittää päähenkilön rinnakkainen kehitys sekä fyysisesti että henkisesti. On arvioitu, että 60 prosenttia Japanin elokuvatuotannosta on animea.

Japanin ulkopuolinen levinneisyys

Suomessa animen suosio on nousussa. Miyazakin Oscar-palkittu Henkien kätkemä sai Suomen ensi-iltansa vuoden 2002 lopussa, ja sen jälkeen Suomen elokuvateattereihin on ilmestynyt pikkuhiljaa uusia anime-elokuvia. Sub-tv on näyttänyt englanniksi dubattua Magic Knight Rayearthia ja Dragon Ball Z:aa sekä ruotsiksi dubattua Sailor Moonia. Vuoden 2005 alussa näytettiin Hideaki Annon kuuluisa sarja Neon Genesis Evangelion. MTV3 on esittänyt pitkään Pokémonia, mutta lisäksi myös Hamtaroa. Nelonen esitti Digimonia pitkään suomeksi dubattuna, mutta myöhemmässä vaiheessa alkuperäisellä japanilaisella ääniraidalla. Tämän lisäksi Yle Teemalla pyöri vuoden 2005 alussa neljän anime-elokuvan sarja, joka sittemmin on myös uusittu kahdesti. Sub on sittemmin esittänyt myös Fullmetal Alchemist -animea. Sub esitti myös Fullmetal Alchemist: The Conqueror of Shamballa -elokuvan. Lisäksi Yle TV2:lla on esitetty 90-luvulta alkaen satunnaisesti Hayao Miyazakin anime-elokuvia.

Pokémon ja Digimon kuuluvat japanilaisina animaatiosarjoina ryhmään "lasten anime".^lähde?

Animen suosion kasvaessa sekä yhteyksien parantuessa sarjojen ja elokuvien saatavuus DVD-julkaisuna on helpottunut hieman. Saatavuus on silti edelleen huono, ainoastaan suosituimpien sarjojen löytäminen on suhteellisen helppoa. Itse tilatuissa julkaisuissa tekstitysvalikoima voi olla suppea sisältäen esimerkiksi vain suurimmat kieliryhmät. Japanista tilatuissa julkaisuissa, joiden valikoima ja saatavuus on paras, ei tekstityksiä yleensä ole.

Harrastajat kääntävät vain Japanissa julkaistua animea pääosin englanniksi ja levittävät tiedostoja Internetin kautta tuodakseen sarjat japania osaamattomien saataville. Tämä loukkaa tekijänoikeuksia, mutta koska se mahdollistaa useiden pelkästään japaniksi tai muulla vieraalla kielellä julkaistujen sarjojen seuraamisen, monet harrastajakääntäjät pitävät sitä täysin hyväksyttävänä. Myös useat tahot niin Yhdysvalloissa kuin Japanissa ovat todenneet, että harrastajakäännökset luovat kiinnostusta ja kysyntää myös kaupallisesti maahantuoduille sarjoille.

Animen seuraamiseen on myös kehitetty monia sivustoja, joissa käyttäjät voivat luoda omia listoja anime- ja mangasarjoista, ja keskustella niistä muiden samanhenkisten käyttäjien kanssa. Lännessä suurin kyseisistä sivustoista on MyAnimeList, mutta myös muita samanlaisia sivustoja on olemassa.

Monille anime-faneille tärkeää on myös cosplay eli pukeutuminen anime-hahmojen tyyliin.

Katso myös

• Manga
• Hentai
• Luettelo animesarjoista
• Animemusiikkivideo
• Manga Café
• Crunchyroll

Aiheesta muualla

• Suomen Animeunioni.
• Kupoli (Arkistoitu – Internet Archive).
• Jari Lehtinen: Anime ja animaatio (Arkistoitu – Internet Archive) ja Animen vuosikymmenet (Arkistoitu – Internet Archive).
• Anime-lehti.
• Japani on pop - Yle Elävä arkisto
• Animewatcher – suomalainen, sarjoista ja katsojista kertova sivusto.
• Animetietokanta.com – suomalainen anime-tietokanta.
• AnimeOnDVD – arvosteluja, uutisia ja artikkeleita (englanniksi)
• Anipike – linkkisivusto (englanniksi)
• AniDB – tietokanta anim-sarjoista (englanniksi)
• Anime News Network – uutisia ja tietokanta anime- ja manga-sarjoista. (englanniksi)
• Kawaii Forums – Söpö Anime keskustelupalsta (englanniksi)
• Anime-Planet – tietoa erilaisista animesarjoista (englanniksi)
• Anime Oxide (Arkistoitu – Internet Archive) – arvosteluja, uutisia ja tietoa (englanniksi)
• Animelinkkejä maailmalle (Arkistoitu – Internet Archive)

Anime ja manga

Lajityyppejä	Mecha Taikatyttögenre Haaremi Yaoi Yuri Hentai
Kohderyhmiä	Lasten anime ja manga Shōnen (pojat) Seinen (miehet) Shōjo (tytöt) Josei (naiset)
Käsitteitä	Cosplay Etchi Otaku Dōjinshi Fanipalvelu Visual novel Tsundere Yandere Moe