Pako New Yorkista
Pako New Yorkista (Escape from New York) on John Carpenterin ohjaama tieteis- ja toimintaelokuva vuodelta 1981. Elokuvan pääosassa on Kurt Russell ja muissa keskeisissä rooleissa muun muassa Lee Van Cleef, Ernest Borgnine ja Donald Pleasence.
| Pako New Yorkista | |
|---|---|
| Escape from New York | |
 |
|
| Ohjaaja | John Carpenter |
| Käsikirjoittaja |
John Carpenter Nick Castle |
| Tuottaja |
Larry J. Franco Debra Hill |
| Säveltäjä | John Carpenter |
| Kuvaaja | Dean Cundey |
| Leikkaaja | Todd Ramsay |
| Pääosat |
Kurt Russell Lee Van Cleef Donald Pleasence Isaac Hayes |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | AVCO Embassy Pictures |
| Ensi-ilta | 1981 |
| Kesto | 99 min |
| Alkuperäiskieli | Englanti |
| Budjetti | US$7 000 000 |
| Tuotto | US$50 000 000 |
| Seuraaja | Pako L.A:sta |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Carpenter kirjoitti käsikirjoituksen alun perin 1970-luvun puolivälissä, tarkoituksenaan kritisoida Watergate-skandaalia. Tuotantoyhtiö siirsi kuitenkin elokuvan tekoa myöhemmäksi.
Elokuvan tapahtumat sijoittuvat New Yorkiin, vaikka se onkin kuvattu Saint Louisissa. Elokuvaa valmistettaessa sen budjetti oli vain 7 miljoonaa dollaria. Elokuvasta muodostui kuitenkin suuri hitti ja se keräsi lipputuloja maailmanlaajuisesti yli 50 miljoonaa dollaria. Vuosien varrella elokuvalle on muodostunut vankka ihailijajoukko, ja se nauttiikin nykyään kulttimaineesta, ennen kaikkea Kurt Russellin näyttelemän antisankarin Snake Plisskenin ansiosta. Suuren suosionsa ansiosta Pako New Yorkista muodostui lopulta merkittäväksi vaikuttajaksi post-apocalypse -elokuvalajityypille raunioituneen tapahtumapaikkansa takia, vaikka sitä itseään ei voi kutsua postapokalyptiseksi elokuvaksi.
Carpenter ohjasi elokuvan jatko-osan Pako L.A:sta vuonna 1996.
Sisällysluettelo
JuoniMuokkaa
Vuonna 1988 rikollisuus on kasvanut äkkiä 400 prosenttia ja tilanteen ratkaisemiseksi Yhdysvallat päättää muuttaa Manhattanin saaren New Yorkissa jättimäiseksi vankilaksi. Saari on ympäröity korkealla muurilla, ja merireitit on miinoitettu. Rikolliset elävät vankilassa täysin eristäytyneinä omaa elämäänsä. Saarelle elinkaudeksi tuomituilla rikollisilla on mahdollisuus valita ennen vankilaan menemistään myös pikainen teloitus sen vaihtoehtona.
Yhdeksän vuotta myöhemmin eletään vuotta 1997 ja Yhdysvaltain presidentti (Donald Pleasence) on lentokoneellaan matkalla tärkeään kokoukseen Neuvostoliiton ja Kiinan johtajien kanssa, kun kesken matkan nuori nainen kaappaa koneen protestiksi New Yorkin epäinhimillistä vankilaa kohtaan. Kone törmää keskelle eristettyä New Yorkia, mutta itse presidentti selviää onnettomuudesta pakokapselissa. Hän joutuu valitettavasti heti pelastuttuaan New Yorkia hallitsevan rikollistyranni herttuan (eng. Duke) (Isaac Hayes) vangiksi. Poliisit yrittävät pelastaa hänet, mutta New Yorkissa heitä vastassa on mielenkiintoisen näköinen herttuan alainen Romero, joka ilmoittaa epäröimättä presidentin kuolevan, ei ainoastaan jos he palaavat, vaan myös jos he eivät ole poistumassa 30 sekunnin kuluessa, sekä jos koskevat häneen.
Snake Plissken (Kurt Russell) on entinen erikoisjoukkojen luutnantti, joka on palvellut muun muassa Leningradissa. Hänet on palkittu monesti ansiomitaleilla, mutta myöhemmin hän on ajautunut rikollisille poluille. Komisario Bob Hauk (Lee Van Cleef) etsii käsiinsä Plisskenin ja tekee tälle tarjouksen; jos Plissken pystyy pelastamaan presidentin New Yorkista, sekä tuomaan presidentin salkussa sijaitsevan poliittisia puheita sisältävän kasettinauhan, hänet armahdetaan. Plissken suostuu ehdotukseen kuvitellen voivansa paeta Kanadaan purjekoneella, jonka hän saisi New Yorkiin menemiseksi. Hänen on kuitenkin suostuttava, sillä hänen kaulavaltimoiden sisälle on asennettu kaksi pientä räjähdettä, jotka räjähtävät 22 tunnin aikana. Räjähteitä ei voi poistaa tai hajottaa, sillä niiden kuori suojaa niitä, mutta sen sijaan ne tehdään röntgensäteillä vaarattomiksi, jos Plissken tuo presidentin elävänä takaisin.
Snake lähtee matkaan ja laskeutuu World Trade Centerin katolle, ja lähtee sieltä etsimään presidenttiä jäljittimellä, joka ennen koneen putoamista on asennettu presidentin ranteeseen. Plissken löytääkin sen, mutta täysin väärän ihmisen ranteessa. Yritettyään ensin tuloksetta pyytää Haukilta lupaa palata takaisin, hän lähtee vaeltelemaan New Yorkin katuja. Reissullaan hän törmää sattumalta taksikuskiin, joka paljastaa hänelle herttuan pitävän presidenttiä vankinaan. Suhari vie Snaken herttuan leivissä työskentelevien Brainin ja Maggien luo, ja Plissken huomaa että hänellä ja Brainillä on yhteistä menneisyyttä. Brain on aikoinaan pettänyt hänet Kansas Cityssä, ja osaksi velanmaksuksi siitä Snake pakottaa tämän auttamaan presidentin etsimisessä. Hän myös uhkaa tappaa pariskunnan, jos he eivät ole halukkaita yhteistyöhön.
Brain, Maggie ja Snake varastavat yhden herttuan autoista, tämän tultua hakemaan Brainilta karttaa 69:n kadun sillasta, joka on miinoitettu. Ennen herttuan tuloa suhari on häipynyt, sillä hän pelkää herttuaa kuollakseen. Kolmikko ajaa läpi New Yorkin tuhojen raiteillaan seisovalle junalle, jonka yhdessä vaunussa herttua säilyttää presidenttiä. Brainin harhauttaessa vartijoita Snake löytääkin presidentin, mutta pian heidän paettuaan jäävät kiinni, ja Plisskenkin joutuu vangiksi. Herttua heittää hänet kehään taistelemaan erittäin isokokoisen ja vahvan vastustajan kanssa, tarkoituksenaan järjestää Snakelle tyylikäs kuolema. Lopputulos onkin kuitenkin päinvastainen, Snaken iskettyä piikeillä varustettu pesäpallomaila vastustajansa kalloon.
Plissken aktivoi oman lähettimensä, josta Hauk työntekijöineen tietää hänen olevan elossa, ja pakenee. Tällä välin Brain ja Maggie ovat vapauttaneet Romeron ja muutaman muun herttuan työntekijän vartioiman presidentin, ja yrittäneet paeta ilman Plisskeniä hänen purjekoneella. Kapinalliset kuitenkin hajottavat koneen pudottamalla sen katolta alas. Kohta myös Snake ilmaantuu paikalle, ja kaikki neljä lähtevät porukalla pakomatkalle, herttua (ja alussa vähän aikaa myös hänen joukkonsa) heidän perässään. Pihalla he törmäävät suhariin, jonka taksilla viisikko suunnistaa takaisin vankilaan päin. Miinoitetulla 69:n kadun sillalla pirssi kuitenkin katkeaa kahtia, sen mentyä miinan yli, jota Snake ei kerennyt väistää vilkaistuaan kelloa, jossa näkyy hänen jäljellä oleva elinaika. Tässä pamauksessa kuolee suhari. Jäljelle jäänyt nelikko jatkaa juosten kohti vankilan muuria, josta Brain tippuu hänen juostuaan miinaan. Maggie ei jätä rakastaan, ja hän jää ampumaan Snakea ja presidenttiä autolla takaa ajavaa herttuaa. Hän ampuu kuitenkin ohi, ja tästä tuloksena herttua törmää Maggieen, joka jää puristuksiin herttuan ja sillalla lojuvan romuauton väliin.
Myös herttua jatkaa aseen kanssa juosten, ja hän ja Snake ottavatkin vankilan muurilla yhteen. Presidentin päästyä muurin toiselle puolelle herttua on vähällä ampua sähkövinssillä muuria parhaillaan ylös nousevan Plisskenin, varsinkin kun presidentti pysäyttää vinssin. Presidentti kuitenkin ampuu herttuan, samalla antaen hänelle takaisin nöyryytyksiä sekä loukkauksia, joita herttua on presidentille aiheuttanut tämän vankina ollessa. Vinssi käynnistetään uudelleen, ja Snake pudottautuu muurin toiselle puolelle, jossa Hauk ja lääkäri ovat häntä vastassa. Kasetin vaihdettua omistajaa, Snaken valtimoissa olevat räjähteet tehdään vaarattomiksi, vain muutama sekunti ennen ajan päättymistä. Hauk tarjoaa lisää töitä Plisskenille, huomattuaan kuinka loistavasti hän selviytyi vaativasta tehtävästä. Presidentin osallistuu Hartfordin kokoukseen TV-kameroiden välityksellä, ja luulee laittavansa poliittisen kasetin soittimeen, joka kuitenkin osoittautuu suharin taksista otetuksi musiikkikasetiksi. Elokuva päättyy Snaken kävellessä pois, purkaen nauhaa oikeasta kasetista, jonka hän lopuksi heittää pois.
RooleissaMuokkaa
| Kurt Russell | … Snake Plissken |
| Lee Van Cleef | … Bob Hauk |
| Ernest Borgnine | … Cabbie |
| Donald Pleasence | … Yhdysvaltain presidentti |
| Isaac Hayes | … Duke |
| Harry Dean Stanton | … Harold "Brain" Helman |
| Adrienne Barbeau | … Maggie |
ArvioitaMuokkaa
Ilta-Sanomien Timo Malmi arvioi trillerin juuttuvan tavanomaisiin toimintajaksoihin, mutta kohentuvan lopulta ironisiin vetoihin.[1] Video-oppaassa vuodelta 1994 Esko Rautakorpi luonnehtii elokuvaa tyylikkään näköiseksi mutta hieman vaisuksi perusjännäriksi. Hän antaa sille kolme tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[2]
LähteetMuokkaa
- ↑ Timo Malmi: Elokuvat. Ilta-Sanomat, 2010, nro 8.6., s. 42.
- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.