Tampereen työväentalo

Tampereen työväentalo
Osoite	Hämeenpuisto 28
Sijainti	Tampere
Koordinaatit	61°29′45″N, 23°45′06″E
Rakennustyyppi	työväentalo
Valmistumisvuosi	1900
Suunnittelija	Heikki Tiitola
Rakennuttaja	Tampereen Työväenyhdistys
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
	Infobox OKNimi-testi OK

Tampereen työväentalo, tunnettu myös nimellä Puistotorni, on Tampereella Hämeenpuiston ja Hallituskadun kulmauksessa sijaitseva työväentalo. Se vihittiin käyttöön marraskuussa 1900 ja rakennusta on sen jälkeen laajennettu useita kertoja.^[1] Tampereen työväentalossa toimii nykyään Tampereen Työväen Teatterin sekä kokous- ja kongressikeskus Puistotornin lisäksi sosialidemokraattisten paikallisjärjestöjen toimistoja, Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikön tiloja, juhlasali Konsu, kaksi ravintolaa ja muita yrityksiä. Lisäksi rakennuksessa toimi Lenin-museo vuosina 1946-2024. Talon omistaa Tampereen Työväenyhdistys. Samalla tontilla sijaitsee myös vuonna 1985 valmistunut Tampereen Työväen Teatterin rakennus.

Historia

Työväentalo rakennuksena

Tampereen työväenyhdistys osti tontin Hämeenpuiston ja Hallituskadun kulmauksesta jo vuonna 1889. Paikalla sijainnut vanha puurakenteinen kansakoulu remontoitiin työväentaloksi arkkitehti Georg Schreckin suunnitelmien mukaan ja vihittiin uuteen käyttöön syyskuussa 1890. Tilanpuutteen vuoksi päätettiin rakentaa uusi kivirakenteinen työväentalo, joka valmistui vuonna 1900. Arkkitehti Heikki Tiitolan suunnittelema rakennus oli aluksi vain kolmikerroksinen. Vuonna 1905 sitä laajennettiin Lambert Petterssonin piirtämällä juhlasalilla, joka tuli talossa neljä vuotta aikaisemmin aloittaneen Tampereen Työväen Teatterin käyttöön. Kaksi vuotta myöhemmin työväentaloa päätettiin jälleen laajentaa. Tuolloin järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voittajaksi selvisi rakennusmestari Heikki Kaartisen ehdotus. Hankkeen toteutus kuitenkin viivästyi rahapulan vuoksi ja se valmistui vasta 1912, jolloin alkuperäistä kivitaloa korotettiin ja sen jatkeeksi Hämeenpuiston ja Hallituskadun kulmaan tehtiin viisikerroksinen uudisrakennus. Samalla Tiitolan uusrenessanssityyli vaihtui nykyiseen jugendiin.^[1]

Vuonna 1930 kulmarakennus korotettiin kahdeksankerroksiseksi ja samalla Hallituskadun puolelle valmistui viisikerroksinen lisäsiipi, johon sijoittuivat ravintola sekä konserttisali Konsu. Nämä muutostyöt suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Vuonna 1985 työväentalon yhteyteen valmistui Tampereen Työväen Teatterin uusi teatterirakennus, jonka jälkeen taloa saneerattiin useassa eri vaiheessa vuoteen 1992 saakka. Vuonna 2012 kulmarakennuksen kuudes ja kahdeksas kerros muutettiin kokouskäyttöön soveltuviksi. Samalla otettiin käyttöön nimitys Puistotorni ja tiloja alettiin vuokrata erilaisten kokousten ja muiden yleisötapahtumien pitopaikaksi.^[1]

Työväentalo on suojeltu asemakaavalla vuonna 1991.^[2]

Tapahtumia

Tampereen työväentalolla on järjestetty lukuisia suomalaisen työväenliikkeen kannalta merkittäviä tapahtumia, kuten useita SDP:n puoluekokouksia sekä muun muassa ensimmäinen yleinen torpparikokous vuonna 1906. Venäjän sosialidemokraattinen työväenpuolue puolestaan piti nykyisen Lenin-museon tiloissa salaisen konferenssin joulukuussa 1905. Se tunnetaan erityisesti Vladimir Leninin ja Josif Stalinin ensitapaamisesta.^[3]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Historia Puistotorni. Arkistoitu 4.7.2017. Viitattu 23.1.2016.
↑ Hirvikallio, Seija: Hämeenpuisto: Tampereen Esplanadi, s. 141. Tampere: Tampere-Seura, 2012. ISBN 978-9-52555-816-6
↑ Palonen, Osmo: Lenin ja Stalin kohtaavat – myyttejä ja historiaa Koskesta voimaa. Viitattu 31.3.2020.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tampereen työväentalo Wikimedia Commonsissa

[puistotorni-1] Historia Puistotorni. Arkistoitu 4.7.2017. Viitattu 23.1.2016.

[2] Hirvikallio, Seija: Hämeenpuisto: Tampereen Esplanadi, s. 141. Tampere: Tampere-Seura, 2012. ISBN 978-9-52555-816-6

[3] Palonen, Osmo: Lenin ja Stalin kohtaavat – myyttejä ja historiaa Koskesta voimaa. Viitattu 31.3.2020.

[1]

[2]

[3]