Tampereen Työväenyhdistys
Tampereen Työväenyhdistys on vuonna 1886 perustettu Tampereella toimiva työväenyhdistys, joka on yksi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen jäsenjärjestöistä. Se omistaa muun muassa kaupungin keskustassa sijaitsevan Tampereen työväentalon sekä osittain samassa kiinteistössä toimivan Tampereen Työväen Teatterin.[1] Tampereen Työväenyhdistys on Helsingin ja Vaasan jälkeen Suomen kolmanneksi vanhin työväenyhdistys, joka oli aluksi osa porvarillista wrightilaista työväenliikettä. 1890-luvun aikana yhdistyksen johtopaikat kuitenkin siirtyivat työväestön haltuun ja samalla se muuttui sosialistiseksi.[2] Yhdistyksen nykyinen toimitusjohtaja on Kaisa Läärä.[3]
Tampereen Työväenyhdistys on koko historiansa ajan ollut yksi Suomen merkittävimmistä työväenyhdistyksistä, jonka toiminnalla on ollut vaikutuksensa työväenliikkeen lisäksi myös Suomen muuhun yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään. Yhdistyksen arvostusta kuvaa esimerkiksi se, että Tampereen Työväenyhdistys oli ensimmäinen järjestö, jolle Tarja Halonen aikoinaan antoi suostumuksensa asettaa hänet ehdolle presidentinvaaleissa.[2]
Historia muokkaa
Wrightiläinen kausi ja siirtyminen sosialismiin muokkaa
Tampereen Työväenyhdistys aloitti toimintansa huhtikuussa 1886. Sen perustajiin lukeutui lähinnä porvaristoa ja varsinaisia työläisiä oli joukossa vain muutama. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kansakoulunopettaja J. A. Pelkonen. Ensimmäisen vuoden aikana työväenyhdistykseen liittyi kaikkiaan 241 jäsentä. Sääntöjen mukaan sen piti olla ainoastaan yhdysside työnantajien ja työläisten välillä, eikä se varsinaisesti ajanut parannusta työväestön asemaan. Wrightilaisen työväenliikkeen perusteiden mukaan sen johdossa oli lähinnä porvaristoa, eikä yhdistyksen piirissä juurikaan ollut työläisten omaehtoista toimintaa.[4]
Vuonna 1896 Tampereella pidettiin Suomen työväenyhdistysten 2. edustajainkokous, jonka yhteydessä wrightiläisen työväenliikkeen johtoon nousi porvarien ja sivistyneistön tilalle sosialismista innostuneita työläisiä ja samalla myös Tampereen Työväenyhdistys radikalisoitui. Sen johdossa olleet nuorsuomalaiset jättivät yhdistyksen vuoteen 1898 mennessä, jolloin Atte Törnqvist erosi puheenjohtajan tehtävästä. Tämän jälkeen työväenyhdistyksen johtohahmoiksi nousivat muun muassa Yrjö Mäkelin, Matti Vuolukka Heikki Lindroos sekä Juho Hellberg.[5] Tampereen Työväenyhdistyksen jäsenmäärä oli huipussaan suurlakkovuonna 1905, jolloin jäseniä oli yli 3 000.[6]
Yhdistyksen toimintaa muokkaa
Tampereen Työväenyhdistyksen toiminta käsitti muiden porvarillisten työväenyhdistysten tavoin aluksi lähinnä yleistä sivistys- ja kansanvalitustoimintaa, kuten lukusalin ja kirjaston ylläpitoa sekä erilaisia luentoja ja kursseja. Myöhemmin toiminta laajeni huomattavasti ja mukaan tuli muun muassa kunnallisen asuntotuotannon aloittanut työväen asuntojen rakennusrahasto sekä monipuolinen kulttuuritoiminta, joihin kuuluivat esimerkiksi torvisoittokunta, kuorolaulutoiminta sekä näytelmäkerho, josta vuonna 1901 syntyi Tampereen Työväen Teatteri. Työväenyhdistyksen pitämien kurssien pohjalta syntyi vuonna 1899 Tampereen työväenopisto, joka oli ensimmäinen Suomeen perustettu työväenopisto. Tampereen Työväenyhdistyksen perustamia ovat myös vuosina 1899–1991 ilmestynyt sosiaalidemokraattinen sanomalehti Kansan Lehti, Tampereen Työväen Osuuskauppa sekä Hämeen Työväen Säästöpankin edeltäjänä toiminut säästökassa.[2] Ennen oman sanomalehden perustamista Työväenyhdistys oli jo vuosina 1888–1893 julkaissut Kansalainen-nimistä lehteä, joka ilmestyi Tampereen Sanomien liitteenä.[6]
Ensimmäisen työväentalon Tampereen Työväenyhdistys rakensi vuosina 1889–1890 ja nykyinen Tampereen työväentalo valmistui samalle tontille marraskuussa 1900. Työväenliikkeen toiminnan lisäksi rakennuksesta muodostui iltamineen ja teatteriesityksineen koko Tampereen huvielämän keskus.[6] Tampereen työväentalolla on toiminut useita suomalaiseen työväenliikkeeseen kuuluvia järjestöjä, joista merkittävimpiä ovat Suomen Ammattijärjestö, Työväen Musiikkiliitto sekä Työväen Näyttämöiden Liitto. Työväentalolla on perustettu työväenopiston ja Hämeen Työväen Säästöpankin lisäksi muun muassa vakuutusyhtiö Turva sekä lukuisia tamperelaisia urheiluseuroja.[2] Myöhemmin sen viereen rakennettiin Tampereen Työväen Teatterin uusi teatteritalo, joka otettiin käyttöön vuonna 1985.
Lähteet muokkaa
- ↑ Teatteri Tampereen Työväenyhdistys. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 19.8.2015.
- ↑ a b c d Historia Tampereen Työväenyhdistys. Viitattu 19.8.2015.
- ↑ Zuev, Milla: Kaisa Läärästä Tampereen Työväenyhdistyksen toimitusjohtaja sdptampere.fi. 17.11.2022. SDP Tampere. Viitattu 19.11.2022.
- ↑ Kokko, Heikki: Tampereen Työväenyhdistys: Wrightiläinen kausi Koskesta voimaa. Viitattu 30.3.2020.
- ↑ Kokko, Heikki: Tampereen Työväenyhdistys: Työläisten oma liike Koskesta voimaa. Viitattu 30.3.2020.
- ↑ a b c Kokko, Heikki: Tampereen Työväenyhdistys: Työväenyhdistyksen toimintaa Koskesta voimaa. Viitattu 30.3.2020.
Kirjallisuutta muokkaa
- Rainio, Toivo & Mansner, Toivo: Tampereen työväenyhdistys 50 vuotias 1886-1936, Tampereen Työväenyhdistys, Tampere, 1936.
- Kanerva, Unto: Työväenliikkeen taivalta 100 vuotta: Tampereen Työväenyhdistys 1886-1986, Tampereen Työväenyhdistys, Tampere, 1986.
Aiheesta muualla muokkaa
- Tampereen Työväenyhdistyksen kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)