Messukylän Työväentalo
Messukylän Työväentalo sijaitsee Tampereella Messukylän kaupunginosassa kirkkomaata vastapäätä. Talo on osakeyhtiö, jonka omistavat Messukylän työväenyhdistys ry, Messukylän Toverit ry ja Messukylän Sos.dem. Naiset ry.
| Messukylän Työväentalo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Messukylänkatu 47 |
| Sijainti | Tampere, Messukylä |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | nykyinen talo 1939 |
| Omistaja | Messukylän Työväentalo Oy |
| Kerrosluku | 3 |
| Kerrosala | n. 800 m² |
| Verkkosivut | |
 |
|
Historiaa muokkaa
Messukylän työväenyhdistys, joka on perustettu vuonna 1902, aloitti ensimmäisen talohankkeensa valmistelut toukokuussa 1906. Useiden vaihtoehtojen jälkeen ostettiin lämmittäjä J. Joensalolta vuokratontilla olevat rakennukset ja vuokraoikeus maahan. Rakennukset sijaitsivat talollinen Kalle Jankan omistamalla maalla. Tontti sijaitsi noin 50 metrin päässä nykyisestä työväentalosta kaupunkiin päin. Yhdistyksen rakennuskomitea aloitti varojen keräämisen ja laina-asioiden järjestelemisen. Vuoden 1907 kesä ja syksy olivat rakentamisen aikaa. Tapaninpäivänä 1907 tupaantuliaiset ja vihkimistilaisuus. Elokuussa 1908 talo paloi.
Messukylän toisen työväentalon suunnitteleminen aloitettiin välittömästi ja uusi talo vihittiin käyttöönsä 13. kesäkuuta 1909. Talo oli 12 metriä leveä ja 30,3 metriä pitkä. Talon tarina päättyi kesällä 1935. Jankan tilan omistaja oli myynyt työväentalon tontin Messukylän Ampumayhdistykselle jo vuonna 1930. Ampumayhdistyksen kanssa tehtiin 5 vuoden vuokrasopimus. Vuokra nousi useita tuhansia markkoja. Sopimus päättyi 1.7.1935, jonka jälkeen työväentalo purettiin ja sen hirret varastoitiin. Irtain omaisuus ja arkistot jaettiin jäsenten talouksiin.
Nykyisen työväentalon suunnittelutyö aloitettiin välittömästi, kun leipuri Hanna Lehtonen suostui myymään talonsa ja tonttinsa keväällä 1936. Kun rahoitus oli hankittu, tehtiin tontista kauppa. Nykyinen työväentalo vihittiin käyttöön 17. syyskuuta 1939. [1] [2]
Rakennus muokkaa
Kolmikerroksisen talon kerrosala on noin 800 m². Juhlasalin pinta-ala 150 m² ja sinne mahtuu noin 180 henkilöä. Avarassa aulassa on myös vaatesäilytys noin 200 henkilölle. Kahvio on varustettu 50 henkilölle. Juhlasalissa on näyttämö esiintymistä ja orkesteria varten. Talon pohjakerroksessa ovat saniteettitilat sekä toimistotiloja.
Talo on ollut seurojantalojen tapaan vuosikymmenien korjauskohde. Työväentalossa on siirrytty ympäristöystävälliseen pellettilämmitykseen vuonna 2008. Juhlasaliin tehtiin 2010-luvulla uusi koivuparkettilattia. Talon julkisivu on lisävuorattu ja laudoitus uusittu 2015. Lämpöpatteriverkosto on uusittu 2020 ja sähköjärjestelmä vuonna 2022. Remontteja tehdään varojen mukaan. Remontteihin on ajoittain saatu Suomen Kotiseutuliiton myöntämiä seurojentaloavustuksia. [2]
Toimintaa työväentalolla muokkaa
Työväentalossa ovat alusta alkaen toimineet Messukylän Työväenyhdistys, Messukylän Sosialidemokraattiset Naiset, Messukylän Toverit ry ja Messukylän Työväen Näyttämö, joka lopetti toimintansa talolla vuonna 2011.
Vihkiäisten jälkeen syksyllä 1939 työväentalo siirtyi poikkeusajan toimintaan. Omassa työväentalossa pidettäviksi suunnitellut iltamat ja joulujuhlat jouduttiin peruuttamaan. Talo vuokrattiin Kuitu OY:lle sota-ajan tarviketuotantoon eikä iltamien järjestäminen ollut mahdollista. Lokakuussa 1939 koitti niin sanottu YH:n aika. Talo otettiin puolustusvoimien käyttöön ja sinne kokoontuivat Messukylän miehet lähteäkseen talvisotaan. Tästä muistuttaa messinkilaatta talon ovipielessä. Messukylän kirjasto toimi talossa vuodesta 1939 vuoteen 1989 saakka.
Sota toi huvi- ja tanssikiellon. Toiminta käynnistyi talolla elokuussa 1940, jolloin kokoonnuttiin Unto Aallon johdolla suunnittelemaan Messukylän sos.dem. kesäjuhlaa ja ensimmäisiä tanssi-iltamia. Ne pidettiin lauantaina 24.8.1940. Noihin iltamiin tilattiin lippuja 600 kappaletta. Lippuja myymässä ollut Aili Salomaa kertoo MTY:n historiakirjassa: ”pitkin Hämeenkatua ihmiset huusivat toisilleen, että Messukylässä on tänään tanssit ja jessus, kyllä sitä väkeä tulikin”. Sodan synnyttämää huvivajetta paikattiin urakalla: syyskaudella 1940 järjestettiin työväentalolla peräti 85 iltamat. Sotien jälkeen talolla on näytelty, tanssittu ja juhlittu, pidetty häitä ja syntymäpäiviä. [3][4]
Nykyinen käyttö muokkaa
Vaikka tanssit loppuivat niitä järjestäneen seurayhtymän lopettaessa toiminnan kannattamattomana, talolla edelleen tanssitaan tanssikoulujen tunneilla ja yksityistilaisuuksissa. Tampereen Eläkkeensaajien Etyn Kaukajärvikerho puolestaan antaa virikkeitä eläkeläisille. Taloa pitää harjoitussalinaan myös Torvikopla-niminen puhallinorkesteri. Omistajajärjestöt pitävät omia kokouksiaan talolla säännöllisesti.
Työväentalo on edelleen suosittu perhejuhlien, liikelaitosten ja yhdistysten tilaisuuksien pitopaikka. Talolla järjestetään vuosittain noin 240 eri tilaisuutta. [5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Messukylän työväenyhdistyksen arkisto
- ↑ a b Messukylän työväentalo Oy:n toimintakertomukset ja arkisto
- ↑ Tuovinen, Seppo: Tiilipruukilta kansalaisten kanavaksi. Tampere: Juvenes Print, 2002.
- ↑ Ojakangas, Aki: Viihdettä sodan varjossa: Messukylän työväenyhdistyksen huvitoimikunta 1939-1940. Messukylän Joulu, 2010. Tampere: Messukylän perinneyhdistys.
- ↑ Messukyläntyöväen talo messukylantyovaentalo.fi.