Vahvanen (Rautalampi)

järvi Rautalammilla

Vahvanen on Pohjois-Savossa Rautalammella Häkilän lähellä sijaitseva järvi.[1][2]

Vahvanen
Valtiot Suomi
Maakunnat Pohjois-Savo
Kunnat Rautalampi
Koordinaatit 62°29′43″N, 26°37′37″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Konneveden alue (14.71)
Laskuoja oja Konneveteen
Järvinumero 14.711.1.067
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 97,3 m [1]
Pituus 5,6 km [1]
Leveys 3,5 km [1]
Rantaviiva 31,78 km [2]
Pinta-ala 5,44214 km² [2]
Tilavuus 0,02809612 km³ [2]
Keskisyvyys 5,16 m [2]
Suurin syvyys 27 m [2]
Valuma-alue 25 km² [3]
Saaria 18 [1]
Suonkannassaari, Palosaari, Selkäsaari, Kortesaari
Kartta
Vahvanen

Maantietoa muokkaa

Vahvanen on 5,6 kilometriä pitkä, 3,5 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 544 hehtaaria eli 5,4 neliökilometriä. Järvi on pohjois-etelä -suuntaisesti pitkä ja avoin järvenselkä, jonka rantaviivassa erottuu joitakin lahtia. Pohjoispäässä sijaitsee yli kilometrin pituinen Myllylahti, josta laskuoja saa alkunsa. Toinen lahti, Pieni-Vahvanen, on 1,6 kilometriä pitkä itään päin työntyvä kapeasuinen lahti. Lahdensuuta on kavennettu maatilalle johtavan pengertien lyhyellä sillalla. Lahdella sijaitsee Häkkilän kulmakunta. Vastarannalla on vuorostaan Vahvasenranta ja eteläpään Riuttaniemi erottaa länsipuolelleen kilometrin pituisen Riuttalahden. Niemen itäpuolen järvenosassa on neljä nimettyä pikkulahtea: Hepolahti, Naurislahti, Pukkilahti ja Kylmälahti. Järven ympäristön pinnanmuodoista kiinnittää huomiota pohjoispään 185 metrin korkeuteen mpy. kohoava Vahvavuori ja Pieni-Vahvasen eteläpuolella sijaitseva 180 metriin kohoava Mikonvuori ja Mustalamminvuori. Vuoret kohoavat 90 metriä järven yläpuolelle ja näkyvät järvenselälle.[1][2][4]

Vahvasella on kartan mukaan 18 saarta. Niistä vain Leväsaaressa ja Palosaaressa on vapaa-ajan asunnot, kun muut saaret ovat autioita. Suurimman Kortesaaren pinta-ala on kartasta mitattuna yli 2,5 hehtaaria suuri. Muita saaria ovat edellisten lisäksi esimerkiksi Suonkannassaari, Ruunasaari, Varissaari, Pyöreäsaari, Kurkisaari, Vavesaari, Selkäsaari, Anninsaari, Laurinsaari ja Rekonen. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven pohja vaihtelee jonkin verran ja siinä onkin neljä syvännettä. Myllylahdella on suurin syväys 19 metriä, Riuttalahti 17 metriä, Pukkilahden edusta 18 metriä, ja järven keskellä kulkevassa lounais–koillis -suuntaisessa syvännejaksossa on 27 metriä syvää. Syvänne sijaitsee Syväniemen edustan syvännejaksossa niemenkärjen edustalla [5]. Pieni-Vahvanen on vain 7 metriä syvä. Järven tilavuudeksi on määritetty 28,1 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 5,2 metriä.[1][2]

Vahvasen rantaviivan pituus on 31,8 kilometriä. Järven rannat ovat pääasiassa metsämaata, sillä rantaan ulottuvaa peltomaata esiintyy vain Häkkilässä, Vahvasenrannassa ja eteläpään Kylmälahdella. Järven eteläpään ohittaa Myhinpään ja Säkinmäen yhdistävä yhdystie, josta haarautuu pohjoiseen kulkevat kylätiet molemmin puolin järveä. Näiltä teitä alkavat tiet rantojen asutuksen ja vapaa-ajan asutuksen luokse. Järven lähellä sijaitsee yli 15 kiinteää maatilaa tai muuta asutusta. Niiden lisäksi rannoille on rakennettu yli 70 vapaa-ajan asuntoa.[1][2][6]

Vesistösuhteet muokkaa

Vahvanen sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Konneveden lähialueeseen (14.711) järvi kuuluu. Järven valuma-alueen pinta-ala on 25 neliökilometriä.[3] Siihen laskee pienialaisia ojia ja puroja. Pieni-Vahvaseen laskee pienen Mustalammen (1 ha) laskuoja. Hepolahden laskuojalla on valuma-alueellaan useita järviä: Pieni-Kotanen (1 ha), Kotanen (17 ha), Hartikka (6 ha) ja Valkeinen (12 ha). Muut ojat ovat vaatimattomia. Vahvasen luusua sijaitsee Myllylahden pohjoisrannassa, josta lähtee runsaan sadan metrin pituinen laskuoja Uuraanlampeen, ja joka nimestään huolimatta on osa Etelä-Konneveden Hämeenniemenselkää. Vahvasen vedenpinnan korkeus on 93,7 metriä mpy, jolloin laskuojan pudotukseksi muodostuu 1,9 metriä.[1][7][8]

Historiaa muokkaa

Vuoden 1973 peruskartassa on järven maatiloilla runsaasti pienten maatilojen peltopalstoja, joista vain osa muodostaa yhtenäistä peltoalaa.[9][10] Palstoista on vuoden 1988 kartassa osa metsitetty ja vuoden 1997 kartassa peltoja on jäljellä enää suurimmilla tiloilla.[11][12]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i Vahvanen, Rautalampi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 18.8.2023.
  2. a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 18.8.2023.
  3. a b Rautalammin reitin valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 16.19.2023
  4. Vahvanen, Rautalampi (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 18.8.2023.
  5. Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 18.8.2023.
  6. Vahvanen, Rautalampi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 18.8.2023.
  7. Vahvanen (14.711.1.067) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 18.8.2023.
  8. Konneveden lähialue (14.711) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 18.8.2023.
  9. Peruskartta 1:20 000. 3223 08 Myhinpää. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.7.2023)
  10. Peruskartta 1:20 000. 3223 05 Lummukka. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.7.2023)
  11. Peruskartta 1:20 000. 3223 08 Myhinpää. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.7.2023)
  12. Peruskartta 1:20 000. 3223 08 Myhinpää. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1997. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.7.2023)