Iso-Lauas

järvi Airakselan kylällä Kuopiossa

Iso-Lauas on järvi Kuopiossa Pohjois-Savon maakunnassa. Sen pinta-ala on 6,2 neliökilometriä. Etäisyys Kuopion keskustasta on 20 kilometriä lounaaseen.[1][2][3]

Iso-Lauas
Valtiot Suomi
Maakunnat Pohjois-Savo
Kunnat Kuopio, Karttula
Koordinaatit 62°46′10″N, 27°23′00″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Virmasveden alue (14.72)
Järvinumero 14.725.1.017
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 127,8 m [1]
Rantaviiva 31,04 km [2]
Pinta-ala 6,15 km² [2]
Tilavuus 0,06 km³ [2]
Keskisyvyys 9,8 m [2]
Suurin syvyys 31 m [2]
Kartta
Iso-Lauas

Nimitys

muokkaa

Järven nimeen sisältyvä sana lauas (gen. laukaan) on tarkoittanut ainakin kosteaa, matalaa maastoa sekä mahdollisesti myös rantaniittyä. Sana tunnetaan lähinnä hajanaisesti esiintyvistä soihin tai niittyihin viittaavista paikannimistä, varsinaisia murretietoja on hyvin vähän. Järven itäpuolella on kaksi nimeltään samantapaista järveä, Viita-Lauas ja Laukaanjärvi eli Kumpu-Lauas.[4]

Maantiede

muokkaa

Iso-Lauas muistuttaa muodoltaan kuunsirppiä. Allas on monen muun suomalaisjärven tavoin kaakkois–luoteissuuntaisesti pitkä, suurin etäisyys järven kaakkoiskolkasta luoteiskolkkaan on 7,6 kilometriä. Iso-Lauas levenee kaakosta kohti järven keskiosaa, josta se jälleen kapenee kohti luodetta. Ison-Laukaan[4] syvin kohta sijaitsee järven keskivaiheilla. Yli kymmenesosa järvestä on vähintään 20 metriä syvä. Vesitilavuus on 60 021 000 kuutiometriä.[1][2]

Ison-Laukaan suurin saari on yli 20-hehtaarinen Salonsaari altaan luoteisosassa. Saaren ja mantereen välisen salmen syvin kohta on 26 metriä. Pirunvuori salmen länsirannalla kohoaa 200 metriä merenpinnan yläpuolelle, eli yli 70 metriä järven pinnan yläpuolelle. Aivan Salonsaaren kaakkoispuolella Metsosalmen erottamana on kuuden hehtaarin laajuinen Vuohisaari, jonka kaakkoispuolisella matalikolla on muutaman pienen saaren jono. Ison-Laukaan eteläosassa sijaitsee yhdeksän hehtaarin laajuinen Kumpusaari, jonka itäpuolella on 20 metrin syvänne. Saaren länsiranta on mökitetty.[1][2]

Ison-Laukaan länsirannalla levittäytyy pienehkö viljelysaukea. Järven rannoilla on useita pientaloja, pohjoisimmat rannat ovat kuitenkin varsin koskemattomia. Isoon-Laukaaseen virtaa etelästä Hirvonjoki. Järven luusua sijaitsee pohjoisrannalla, josta lähtee lyhyt laskuoja Pääjärveen, jonka korkeustaso on 0,2 metriä Iso-Lauasta alempi. Virran suunta on luoteeseen Ittalanjokea ja Matilanjokea Keihäsjärveen, joka laskee mutkaista Keihäsjokea länteen Kuttajärveen, jonka korkeustaso on noin 30 metriä Iso-Lauasta alempi.[1]

Ison-Laukaan itäpuolella sijaitsee Viita-Lauas, järvien välisellä kannaksella on kulttuurimaisemaa. Länsipuolella sijaitsee Petäinen.[1]

Iso-Lauas (14.725.1.017) kuuluu Keihäsjoen valuma-alueeseen (14.725), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Kymijoen vesistössä (14). Toinen jakovaihe on Virmasveden alue (14.72) ja ensimmäinen on Rautalammin reitin valuma-alue (14.7). Keihäsjoen alueeseen kuuluu 24 vähintään hehtaarin laajuista järveä, joista 12 on yli kymmenen hehtaarin laajuisia. Iso-Lauas on alueen suurin järvi, sitä seuraavat Viita-Lauas, Hoikkajärvi, Keihäsjärvi ja Luodejärvi.[5]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f Iso-Lauas, vakavesi, Kuopio
  2. a b c d e f g h Ympäristö.fi : Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Viitattu 22.8.2021.
  3. Iso-Lauas. Järviwiki. Viitattu 22.8.2021.
  4. a b Sirkka Paikkala (SP): Iso-Lauas (s.101) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 9.6.2024.
  5. Keihäsjoen valuma-alue (14.725). Järviwiki. Viitattu 22.8.2021.